Miksi tehdään satojen lasten päiväkoteja, yli 1000 oppilaan kouluja ja lähiterveysasemat korvataan valtavilla hyvinvointikeskuksilla? Joku tätä kehitystä toivoo, koska näitä päätöksiä on tullut. Miksi näitä halutaan? Ja kuka haluaa?
Kuka näitä projekteja ajaa läpi ja toivoo?
Harvoin kuulee kenenkään olevan innoissaan, että lapsi pääsee siihen 1200 oppilaan kouluun ja että lounas on kello 9:25, jotta koko oppilasmäärä ehtii syömään koulupäivän aikana.
Kuitenkin tämä kehitys on. Joku sitä ajaa. Kuka?
Kommentit (62)
Koulujen koot ja luokkakoot ovat nykyisin paljon pienemmät, mitä 90-luvulla suurten ikäluokkien lasten aikaan oli. Esim. Vantaa, Turku, Hollola, ysärillä oli yläkouluja joissa oli yli tuhat oppilasta kerrallaan. Nykyisin koulut pienempiä kuin nuo jättikoulut.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi noissa on ihan hellvettiä olla töissä, kun työntekijät on myös karsittu minimiin. Olen ollut esimerkiksi yli tuhannen oppilaan koulussa töissä keittiöllä, ja kuutta lounaslinjastoa oli pyörittämässä kaksi henkilöä. Kyllä, 2. Voitteko kuvitella sitä kiirettä vaihtaa ja täyttää vuokia, että kaikissa linjastoissa riitti ruoka? Ja samalla niitä piti ehtiä pyyhkimään, että pysyisivät siisteinä. Lounas kesti 2,5 tuntia, että kaikki luokat ehtivät syömään. Olin puolikuollut töistä päästyäni.
Ei hyvää päivää mikä miehitys. Kai teillä hyvänen aika sentään oli edes tiskari erikseen tuon lisäksi?
Mutta juuri luin taustaa siitä, kuka toivoo isoja terveyskeskuksia: oli tehty kysely ihmisten toiveista. Työikäiset toivoivat, että samasta paikasta saisi useita eri palveluja, ja että niitä saisi myös virka-ajan ulkopuolella. Etäisyydellä ei niin isoa merkitystä. Nämä on helpoin toteuttaa isossa yksikössä. Eläkeläiset taas toivovat, että terveysasema olisi lähellä.
Sitä en tiedä, toivooko superisoja kouluja ja päiväkoteja joku muu kuin kuntien budjettinikkarit.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi noissa on ihan hellvettiä olla töissä, kun työntekijät on myös karsittu minimiin. Olen ollut esimerkiksi yli tuhannen oppilaan koulussa töissä keittiöllä, ja kuutta lounaslinjastoa oli pyörittämässä kaksi henkilöä. Kyllä, 2. Voitteko kuvitella sitä kiirettä vaihtaa ja täyttää vuokia, että kaikissa linjastoissa riitti ruoka? Ja samalla niitä piti ehtiä pyyhkimään, että pysyisivät siisteinä. Lounas kesti 2,5 tuntia, että kaikki luokat ehtivät syömään. Olin puolikuollut töistä päästyäni.
Juu, näin syntyy "säästöä" ja myös "työvoimapula", kun ei kukaan jaksa olla tuossa kuvaamassasi hommassa kovin kauaa.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus haluaa tätä, koska Kokoomus haluaa säästää, ja säästöt otetaan tavisten ja köyhien palveluista.
Tällä hallituskaudella Kokoomus tulee ajamaan Suomen Terveydenhuollon karille näillä säästöillään. Kokoomus ja rikkaat porvarit tulevat aina saamaan palvelunsa, koska he ostavat ne rahalla ja maksattavat ne tavikdilla ja köyhillä.
Kepu on hyvin dominoiva monessa kunnassa ja vastuussa koulupalveluiden huonontamisesta. Valttionosuushan maksetaan kunnille kouluja varten mutta rahat menee vanhustenhoitoon.
Ysärillä oli pieni terveysasema, jossa omalääkäri muisti kaikki potilaat ja heidän vaivansa ulkoa. Nyt suuri yksikkö, jossa kun yritin viimeksi saada hoitoa, tuli varmaan n. 20 hukkakäyntiä, eikä vaivan laatu, hyvin paha refluksitauti, lopulta edes selvinnyt. Ite tein lopulta diagnoosin ja googlasin hoitokeinot. Nyt pärjään sen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Koulujen koot ja luokkakoot ovat nykyisin paljon pienemmät, mitä 90-luvulla suurten ikäluokkien lasten aikaan oli. Esim. Vantaa, Turku, Hollola, ysärillä oli yläkouluja joissa oli yli tuhat oppilasta kerrallaan. Nykyisin koulut pienempiä kuin nuo jättikoulut.
Koulut on nykyään apinatarhoja siihen verrattuna. Kännylät tyhmistävät idiootin tasolle. Vain pieni prosentti kykenee enää vaativiin opintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä oli pieni terveysasema, jossa omalääkäri muisti kaikki potilaat ja heidän vaivansa ulkoa. Nyt suuri yksikkö, jossa kun yritin viimeksi saada hoitoa, tuli varmaan n. 20 hukkakäyntiä, eikä vaivan laatu, hyvin paha refluksitauti, lopulta edes selvinnyt. Ite tein lopulta diagnoosin ja googlasin hoitokeinot. Nyt pärjään sen kanssa.
Pointti se, että ei noi 20 hukkakäyntiä kovin halvaksi tulleet.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mainitsemasi maksetaan verorahoilla.
Mitä pienempi yksikkö, sitä kalliimpi.
Jos valitaan rakentaa niitä pienempiä yksiköitä, veroprosentit nousevat entisestään. Sinunkin veroprosenttisi.
Sitä paitsi on paljon kuntia, joissa ei voida rakentaa enää yhtään mitään, kun veronmaksajia ei yksinkertaisesti riitä.
Suomen väestöpyramidi on sellainen, että pian ollaan mahdottoman edessä.
Tosielämässä tuo ei ole totta. Tämä isoihin yksikköihin keskittäminen siirtää sen maksupuolen asiakkaille. Ennen terveysasemalle matkaa oli esim. 12 km ja sen vieressä oli maksuton parkkipaikka, bussipysäkille matkaa 80 m. Nyt on iso yksikkö ilman parkkipaikkoja 40 km päässä, bussilla ei pääse lähellekään. Maksajana on asiakas, jolle jää se pienempi yksikkö 12 km päähän tyhjilleen, siellä olisi homeetonta ja hyvä olla töissäkin. Isossa yksikössä väki vaeltaa läppäri kädessä työpisteeltä toiselle ja iso osa terveydenhoitajankin työpäivästä menee digimaailman ihmeitä setviessä asiakkaiden tilanteen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärillä oli pieni terveysasema, jossa omalääkäri muisti kaikki potilaat ja heidän vaivansa ulkoa. Nyt suuri yksikkö, jossa kun yritin viimeksi saada hoitoa, tuli varmaan n. 20 hukkakäyntiä, eikä vaivan laatu, hyvin paha refluksitauti, lopulta edes selvinnyt. Ite tein lopulta diagnoosin ja googlasin hoitokeinot. Nyt pärjään sen kanssa.
Pointti se, että ei noi 20 hukkakäyntiä kovin halvaksi tulleet.
Tai se, että minulla on aika maanantaina, lapsella tiistaina ja seuraavalla viikolla minun seuranta-aikani olisi keskiviikkona, lapsen perjantaina, mutta sama lääkäri ei voi katsoa minun tulehtunutta olkapäähaavaani ja tehdä lapsen korvien tarkastusta samalla kertaa. Ehei, me ajelemme edestakaisin sinne isoon yksikköön ja se jos mikä maksaa.
Samoin rakennetaan jättimäisiä palvelutaloja vanhuksille. Ne on kamalia tehtaita ja laitoksia.
Se on sitä säästetään seinistä politiikkaa, millä usein perustellaan esimerkiksi koulujen lakkauttamisia.
Onko ap koskaan äänestänyt? Siellähän ne päätetään. Kun verorahoja on x määrä niin jostain karsitaan. Jos valitset, että rahat menevät ulkomaalaisille niin sitten ne rahat otetaan lasten päivähoidosta.
Jos päätät heikentää verotulojen saantimahdollisuuksia esim. estämällä autojen pääsyn ostamaan palveluja niin sitten kärsit.
Vierailija kirjoitti:
Keskittäminen kannattaa. Tulee säästöjä.
Lisäksi isommassa yksikössä saadaan enemmön osaamista saman katon alle jolloin voidaan helpommin antaa moniammatillista hoitoa kun pelkän yhden terveyskeskuslääkärin lisäksi löytyy myös muita ammattilaisia joiden kanssa ajatuksia voi pallotella. Tai koulussa pystytään järjestämään oppilaille huomattavasti paremmin harrastustoimintaa, valinnaisia aineita jne.
Oma lapseni siirtyi viime vuonna pienestä koulusta isoon noin 700 oppilaan kouluun ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä samoin kuin lapsikin.
Isommissa yksiköissä ei myöskään yksittäinen huono opettaja, hoitaja tai lääkäri pääse niin helposti pilaamaan koko koulua/terveyskeskusta ja mahdollinen osaamaton tai asennevikainen työntekijä huomataan helpommin kun ympärillä on muitakin ammattilaisia.
Keskittäminen ei ole välttämättä huono asia kunhan se tehdään järkevästi.
Suomalaiset vanhemmat ajaa ihan itse amerikan mallia tänne meille. Ottamalla vauvavakuutuksia, jotta pääsee 'heti' lääkäriin jne. Aivopesua tämäkin. Malli muuttuu. Kohta kaikki terveydenhuolto on vakuutuksissa kiinni ja kansa maksaa. Rupulisakki käy sitten jonottamassa 'hyvinvointikeskuksissa'.
Yksilöt täytyy pakata yhteen kasaan. Ei saa olla erilainen, kaikki vaan saman muotin mukaan. Kaikki voi huonosti tästä. Sekä opettajat että oppilaat, lapset tarhoissa joille ei ole aikaa ja hoitajat, jotka eivät riitä kaikille.
Markkinatalous jyllää. Mitä isommat voitot sitä parempi omistajille .Mihin hintaan tahansa.
Näistä tulee mukasäästöä, joka näyttää paperilla hyvältä. Sehän riittää. Todelliset kustannukset keskittämisestä ovatkin sitten ihan toisenlaiset...
Ennenvanhaan Neuvostoliitossa tehtiin näitä massiivisia juttuja.
Nykisin ei varmaan muualla kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Myös työntekijöiden näkökulmasta moni pitkään olemassa ollut työyhteisö voi kadota, kun pieniä yksiköitä lopetetaan.
Haluavatko kaikki työntekijätkään taukohuoneisiin ja kokouksiin ihmisten kanssa, jotka tulevat ympäri suurta laitosta?
Mieluummin etäiset ja asialliset välit vieraisiin, kuin tiivis ja läheinen yhteisö missä kaikki tietävät toistensa asiat.
Meidän lasten päiväkodissa oli kolme pienten ryhmää, kuusi isompien ryhmää ja kaksi eskariryhmää. Joka ryhmällä täysin omat tilat talossa (joissa myös syötiin), omat eteiset, omat sisäänkäynnit, omat salivuorot. Piha-alue oli tosi suuri, ja siinä oli eri osioita, ulkoilua oli myös porrastettu. Suuren laitoksen tuntua tai väenpaljoutta ei ollut missään. Olimme todella tyytyväisiä.
Naulan kantaan!