Uusi aika on edessä

Uskon että tämä talousjärjestelmä alkaa olla nähty! Kaikki jatkuvan talouskasvun ja voitontavoittelun maksimoinnin päälle rakennetut järjestelmät natisee liitoksissaan.

Luonto on tuhoutunut, samoin ihmisten mielenterveys ja elämän merkityksellisyys. Olemme yksinäisiä, ahdistuneita, polarisoituneita, laitteisiimme kadonneita sohvalla makaajia, jotka eivät enää pääse kyykkyyn. Silti meille edelleen myydään ajatusta että kun vaan SINÄ tsemppaat niin voit olla VOITTAJA. Kuka enää uskoo tähän tai haluaa leikkiä tätä leikkiä joka hyödyttää vain 0,1% ihmiskunnasta matkalla Marsiin?

Kapitalismin valheita:

Voit tuntea hallitsevasi elämää jos vain olet tehokkaampi (töitä ja kiirettä tulee vain lisää)

Voit tuntea olevasi riittävä, jos vain rikastut, laihdut, kaunistut, luet tarpeeksi self-helppiä, opiskelet lisää, opit karismaattisemmaksi, pukeudut paremmin... (mikään ei koskaan oikeasti riitä, standardit vaan kasvaa ja kilpailu kiristyy)

Voit kokea eläneesi tarpeeksi, jos matkustat enemmän, deittailet enemmän, koet enemmän,
ostat enemmän kirjoja, joita saattaisit joskus lukea ja harrastusvälineitä, joita voisit ehkä jonain päivänä käyttää (ehkä tästä saa myös jotain sisältöä ja merkitystä mutta joku tässä kulutusorientoituneessa lähestymistavassa elämään tuntuu valheelliselta?)

Voit kokea olevasi turvassa, jos katsot enemmän hyvänmielen ohjelmia, syöt lohturuokaa, teet kodistasi täydellisen pesän, värität värityskirjoja, kuratoit sosiaalisen median feedin täydellisesti ja karkotat elämästäsi kaikki, jotka ovat kanssasi eri mieltä. (Olet edelleen ahdistunut, koska se on tämä systeemi, joka on juuriaan myöten mätä etkä voi näillä keinoilla vapauttaa itseäsi sen paineista)

Oikeasti et ole oman onnesi seppä etkä voi itseäsi kuluttaa voittajaksi tai vapaaksi. Et ole luonnosta erillinen, et ole toisista ihmisistä erillinen, aika ei ole lineaarista eikä se tehostamalla lisäänny vaan nopeutuu vain ja koet enemmän ja enemmän riittämättömyyttä. Jos vastaat nopeasti kaikkiin viesteihin, saat vaan entistä enemmän viestejä. Palat loppuun.

Onneksi tämä kokonaisuus nyt tässä romahtelee ympärillämme, oli jo aikakin. Voidaan alkaa taas elää paikallisemmin, yhteisöllisemmin, niin että tunnemme taas kuuluvamme johonkin ja olevamme tärkeitä toisillemme. Voidaan lakata tuottamasta ja ostamasta turhaa paskaa ja tehdä sen sijaan kauniita asioita, joilla on käyttöarvoa ja joihin voimme käyttää luovuuttamme. Käsityötaidot palaavat ja tavarat kestävät taas aikaa. Osaamme taas kasvattaa ruokaa ja hoitaa maaperää. Istumme vähemmän turhissa palavereissa ja kuulemme enemmän linnunlaulua. Voimme laulaa ja musisoida enemmän, istua iltaa kantapubeissa ja keskustella, olla ulkona, tuntea tervettä fyysistä väsymystä ja yhteyttä toisiimme. Voimme pitää huolta vanhuksista, elää yhdessä, tuijottaa takkatulta, matkustaa hitaasti ympäri maailmaa. Voimme elvyttää luonnon ja kalakannat, ja sitoa hiiltä maaperään uudistavalla maataloudella. Lapset voivat oppia koulussa kokonaisiksi ihmisiksi eikä koneen osiksi. Osaamme taas kertoa tarinoita emmekä vain kuluttaa yhdellä muotilla tuotettua Marvel-mössöä. Voimme nukkua päiväunet ilman huonoa omaatuntoa siitä ettemme tehneet mitään "tuottavaa".

Irtisanoudutaan jo, tehdään vähemmän töitä, tehdään vähemmän suunnitelmia, jätetään enemmän aika spontaanille sosiaalisuudelle, muutetaan ystävien ja perheen lähelle, perustetaan kasvimaita ja niittyjä, opetellaan korjaamaan asioita, heitetään telkkari helvettiin. Ostetaan taloyhtiölle mölkky. Kutsutaan naapurit syömään. Mennään istumaan isoisän sängyn viereen ja vaikka tehdään omia juttujamme siinä, ollaan vaan läsnä. Kerrotaan toisillemme mitä meille oikeasti kuuluu ja kuunnellaan mitä toisille kuuluu. Kyllä me tää osataan. Hyvä tästä tulee.