Olen överisentimentaalinen ja nostalgikko, ja joskus se on vähän raskastakin. Muita samanlaisia?
Monet asiat menee tunteisiin ja kyyneleet tulee herkästi. Romantisoin asioita. Tunnen toisinaan liioitellustikin liikutusta, iloa, rakkautta, myötätuntoa, kaipausta tai kiintymystä. Ikävöin myös paljon edesmenneitä rakkaita ihmisiä ja lemmikkieläimiä, vaikka kuolemasta olisi jo pitkäkin aika. Kaipaan jopa ihmisiä, joita en ole koskaan ehtinyt nähdäkään, kuten isovanhempaani, joka kuoli kauan ennen syntymääni. Jollain järjettömällä tavalla kaipaan ylipäätään entisaikoja, sellaisia joita en ole itse edes elänyt, kuten vaikkapa elämää kauniissa ja vilkkaassa Viipurissa - elämää, jota isovanhemmat joskus elivät. En tiedä onko kiinnostukseni historiaan syy vai seuraus.
Joskus mietin, olenko ihan kahjo. Olen toki muuten päällisin puolin ihan tasapainoinen eikä minulla tietääkseni ole mt-ongelmia, vaikka olenkin ajoittain taipuvainen melankoliaan. Onko kellään muulla tällaisia piirteitä?
Kommentit (4)
En kaipaa menneeseen aikaan mutta olen hyvin tunteellinen ja herkästi liikuttuva. Näytän varmaan just sellaiselta jonkun haukkumalta hörhöltä kun kiinnitän ulkona liikkuessani huomioni vaikka ohilentäviin perhosiin, kauniisiin kukkiin tai ihaniin pilviin taivaalla. Herkkyyteni on välillä myös tosi itsekeskeistä ja ylimielistä ja joudun muistuttamaan itseäni että vaikka joku 100-vuotias mummo näyttää tosi yksinäiseltä käydessään vaivalloisesti ruokakaupassa tai joku on vammautunut, se ei välttämättä tarkoita että heidän elämänsä olisi oikeasti huonoa ja säälintunteeni kumpuaa vain omista oletuksistani.
ap kuulostat ihananalta ihmiseltä, itsekin elän hyvissä muistoissa joka päivä.
Siis minulla on täysin nämä sama tunteet itselläni :/ tunnemaailmani on hyvin vahva ja syvä, liikutun hyvin pienestä, iloitsen todella helposti muille Jopa mitättömistä asioista ja näen kauneutta kaikkialla. Mulla myös tuo nostalgikon puoli hyvin vahva.. olen hyvin kiinnostunut menneestä ja kaipaan semmoisesta aikaa jota en ainakaan tämän kertaisessa elämässä ole elänyt. Olen ysärilapsi ja tuntuu kuin sieluni olisi jossain 50-90 luvuilla. Toisinaan valtaa todella haikea olo kaikkea nostalgista kohtaan ja ymmärrys siitä ettei mikään ole pysyvää..