Mitä tarkoittaa kun jonkun ihmisen seurassa jännittää aivan valtavasti?

Koska olet ihastunut, olet työntänyt mielestäsi ne sanat, ilmeet ja eleet jotka ovat kertoneet hänen kylmyydestä. Onko hän ohimennen halveksinut muissa sellaisia piirteitä joita sinussa on mutta olet pitänyt ne piilossa. Ei vaikuta hyvältä ihmissuhteelta.

Vierailija kirjoitti:

Koska olet ihastunut, olet työntänyt mielestäsi ne sanat, ilmeet ja eleet jotka ovat kertoneet hänen kylmyydestä. Onko hän ohimennen halveksinut muissa sellaisia piirteitä joita sinussa on mutta olet pitänyt ne piilossa. Ei vaikuta hyvältä ihmissuhteelta.

On sanonut muun muassa, että häntä ei voisi vähempää kiinnostaa kun ihmiset avautuvat hänelle ongelmistaan. Ettei oikeasti välitä pätkääkään toisten murheista ja alkaa vaan ärsyttämään jos joku itkee. Olen miettinyt onko nämä jotain outoja sammakoita, joita suusta lentelee, koska käytös on ihan toisenlaista. Huomioivaa, kohteliasta ja katseessa on iloa ja lämpöä paljon. Silti joku osa-alue kylmää, antaa niitä kuuluisia kylmiä väreitä, eikä hyvällä tavalla. Ihan kun pinnan alla jotain olisi.

Ap

Yök, tulee mieleen eräs tapailumieheni. Jokin hänessä veti puoleensa vaikka olin aina kauhusta kankeana kun tapasimme. Mulla oikeasti kävi mielessä jopa että onko tämä joku nimensä vaihtanut murhaaja.

Up

"Alkaa ärsyttää, kun joku alkaa itkeä". Narsistille käsittääkseni tyypillistä, voi tietysti kai muillekin olla. Mutta joka tapauksessa osoittaa tunnekylmyyttä! Saisitko lohtua, jos sinua itkettäisi? Mieti nyt tarkasti kuinka toimit ja luota vaistoosi, etenkin jos olet erilaisiakin tuntemuksia miesten kanssa tuntenut. Oletko erityisherkkä? Moni voisi huomata vain miehen hyvät puolet ja sivuuttaa huonot, joita narsisti on hyvä peittelemään.

Kyseinen mies ei ole ihminen vaan avaruusolento. Kehosi reagoi hänen sähkö- ja magneettikenttäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska olet ihastunut, olet työntänyt mielestäsi ne sanat, ilmeet ja eleet jotka ovat kertoneet hänen kylmyydestä. Onko hän ohimennen halveksinut muissa sellaisia piirteitä joita sinussa on mutta olet pitänyt ne piilossa. Ei vaikuta hyvältä ihmissuhteelta.

On sanonut muun muassa, että häntä ei voisi vähempää kiinnostaa kun ihmiset avautuvat hänelle ongelmistaan. Ettei oikeasti välitä pätkääkään toisten murheista ja alkaa vaan ärsyttämään jos joku itkee. Olen miettinyt onko nämä jotain outoja sammakoita, joita suusta lentelee, koska käytös on ihan toisenlaista. Huomioivaa, kohteliasta ja katseessa on iloa ja lämpöä paljon. Silti joku osa-alue kylmää, antaa niitä kuuluisia kylmiä väreitä, eikä hyvällä tavalla. Ihan kun pinnan alla jotain olisi.

Ap

Jossakin oli ajatus, että kun joku kertoo sinulle kuka on, usko häntä. (Tietysti voisi sitten myös ajatella, että pitäisi luottaa myös silloin, kun joku kertoo ettei koskaan valehtelisi, pettäisi ja satuttaisi, mutta.... )

Jos suoraan kertoo jotakin todella ikävää itsestään ja suhtautumisestaan muihin ihmisiin, niin oman kokemukseni mukaan kannattaa uskoa. Tapailin joskus miestä, joka kertoi naisten sanoneen itseään tunnekylmäksi ja pykopaatiksi, ja minä tietysti olin, että onpa ollut tyhmiä naisia kun eivät ole ymmärtäneet häntä! No, hän sitten todellakin oli tunnekylmä, itsekäs ja muiden (myös minun) tunteista piittaamaton.

Myös itselläni on ongelmia, jotka tulevat esiin vain todella läheisissä suhteissa, ja yritän yleensä rehellisesti kertoa niistä vakavammin tapailemilleni ihmisille. Mutta eivät he useinkaan usko, antavat vain ihastuksen sokaista, ja nauravat että et sinä tuollainen voisi ikinä olla. Suhteen edetessä sitten ihmettelevät, että miten olen yhtäkkiä aivan erilainen kuin alussa.

Minä olen oppinut yhden asian elämässä kantapään kautta ja se on tärkein asia. Kuuntele intuitiotasi!

Se todella on ystävä ja ihmisen yksi tärkein asia. Intuitio.

Minä kadun vieläkin todella paljon, että erään kerran en kuunnellut itseäni vaikka hälytysjärjestelmät sisälläni suorastaan huusivat!

Minä myös olin jäykkä seurassa, keho oli todella ylivirittynyt, kauhusta kankea. En oikein osannut puhua ja jännitin valtavasti kun tapailin erästä miestä. Kehoni pyysi juoksemaan. Mutta minä jäin.

Muutama vuosi siitä eteenpäin olin syvästi masentunut, eristäytynyt ihmisistä, lyöty ja henkisesti alistettu ihminen. Olin turvakodissa ja syytin itseäni kaikesta tapahtuneesta.

No onneksi tuo on nyt menneisyyttä mutta opin sen todella, että itseään on kuunneltava. Ihan tosi.

Myönnä itsellesi, että tuollainen mies kiinnostaa sinua seksuaalisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinun pitäisi alkaa suhteeseen hänen kanssaan. Fantasioi muutaman kerran, ja sitten unohda koko juttu.

Up

Se pilke tarkoittaa pllun kiiltoa silmässä.

Mulla tuollaista, kun pelkään olevani toiselle täysin riittämätön ja että se toinen ennen pitkää tämän kanssa huomaa. Torjunnan pelkoa.

Kuuntele intuitiotasi.

Mä olin niin tyhmä, että vaikka intuitioni varoitti ryhtymästä mihinkään miehen kanssa, työnsin sen voitonvarmana sivuun.

Kahden lapsen jälkeen mies tappoi itsensä ja jäin selviytymään yksin lasten kanssa. Selvisin kyllä, mutta taisin käväistä hulluuden puolella monta kertaa. Söin rauhoittavia.

Lapsista tuli kyllä normaaleja ihmisiä, pystyin jotenkin feikkaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittelepa vaikka paperille kaikki ajatukset, mitä hän herättää. Mihin hänessä olet ihastunut, mihin toiveisiisi hän vastaa ja onko jotakin, minkä vuoksi et uskalla olla auki ja oma itsesi hänen kanssaan? Olen joskus ollut miesten kanssa joihin olen ehtinyt pinnallisten ominaisuuksien ja omien kuvitelmieni vuoksi ihastua, ja jotka ovatkin lähemmin tutustuttaessa olleet aivan hirviöitä. En nyt sano, että sinulla olisi tämä tilanne, mutta arvioi omia vaikuttimiasi nyt kunnolla.

Tulee mieleen, että ap on mahdollisesti yliherkkä persoonaltaan ja alitajunta yrittää varottaa häntä tämän miehen oikeasta persoonasta, joka välillä henkisesti pilkahtaa, mutta jota ap ei ole tietoisesti tajunnut, mutta kroppa on.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut niin, että jonkin ajan päästä tällainen ihminen paljastuu manipulatiiviseksi ja kontrolloivaksi. Jotenkin sen vaistoaa jo heti alussa kun ihminen haluaa käyttää valtaa minuun.

Tää, sanoisin että juokse. Sun keho yrittää varoittaa sua. Sun alitajunta tietää jo jotain mitä sä et vielä.

Sulle Oikean ihmisen seurassa sä pystyt rauhoittumaan täysin ja sun hermosto rauhoittuu myös. Siinä ero.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiitoista tietää kuinka moni nainen toivoisi tuntevansa kyseisiä tuntemuksia miehensä seurassa. En usko olevani ainoa.

Siis tuntea paniikkikohtauksen omaisia tuntemuksia? No ei halua, eikä toivo, vaan ennemminkin rentoutuvansa ja kokevansa voida olla oma rauhallinen itsensä.

Tuo aloittajan kuvaama ongelma lähtee hänen päästä; on herkkä reagoimaan omiin tunnetiloihinsa hermostollisesti, ja koska on ihastunut, jännittää miehen seurassa kontrolloimattomasti.

..

Minulla tuollaiset tunteet on liittyneet tosi vahvaan ihastukseen jota olen kokenut kolme kertaa elämässä. Oksettava ja paniikin omainen tunne, ajattelun sumeneminen, halu paeta paikalta. Siis tosi tosi vahvaa ihastumista mikä ei ole johtanut mihinkään. Pakonomaista toisen ajattelua ja omaa riittämättömyyden tunnetta. Varsinaiset parisuhteet mulla on alkanut enemmän kaverillisista tunteista.

Jos toinen on vaativa, kriittinen, alkoholisti tai ei ole rento huumorintajuinen ihminen lainkaan, ehkä tulee hankala olotila. Ja miksi tapaamisia on jos se on tuskaa.