Lue keskustelun säännöt.
Miksi 70-luvulla ihmiset olivat niin hoikkia? Näkivätkö ne nälkää?
03.07.2023 |
Aikuiset ihmiset pääosin tosi hoikkia 70-luvulla...
Eikö silloin ollut ruokaa tarpeeksi?
Kommentit (656)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pikaruokaa eikä karkkia. Myös lihaa syötiin vähemmän.
Ei kyllä syöty lihaa vähän. Meillä oli porsaankyljykset ruokana joka sunnuntai.
Mutta äiti teki kaikki ruuat alusta asti itse.
Meillä taas porsaankyljykset oli juhlaruokaa, ehkä kerran tai kaksi vuodessa syötiin niitä. Leikkeleitä ei ollut koskaan tai jos oli, niin korkeintaan lauantai- tai jahtimakkaraa. Minä olin tosi laiha teini 70-luvulla, ihan reilusti alipainoinen. Joka päivä kuitenkin saatiin lämmn ruoka koulun jälkeen, että ei nyt ihan nälkääkään nähty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pohojanmaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nähty nälkää, vaan osattiin syödä sopivasti.
Ennen liikuttiin paljon eikä menty joka paikkaan autolla pitkäkään matka kävellen tai pyörällä ollut mikään ongelma eikä istuttu tv:n äärellä päivät pitkät
Kyllä 70-luvulla katsottiin paljon telkkaria. Katson nykyään paljon vähemmän. Mutta nykyään istutaankin tietsikalla/pelaamassa. Ja telkkarissa ei ollut kaukosäädintä, niin tuli pakkoliikuntaa välillä.
Ei tv:stä edes tullut päivisin ohjelmaa, illalla vasta. 2 kanavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravintolassa käytiin kerran vuodessa, ei joka viikko.
No mä en käynyt 70-luvulla yhtään kertaa, ei ollut maalaisilla tapana. Pizzeriassa kävin ekan kerran 80-luvun lopulla. Lähikaupunkin tuli eka pizzeria - 85.
Ja mä kävin muistaakseni ekan kerran hampurilaisravintolassa 80-luvulla Hesan reissulla. Käytiin ostamassa Kaisaniemen Seppälästä vaatteita. Normisti selailtiin vain Anttilan postimyyntiluetteloita, niin olihan se hienoo.
Silloin nukuttiin arkiyöt. Niin ja kuulemma ei ollut rahaa lihaan joka päivä, vaikka perunaa kyllä riitti. Hyvä jos siivu makkaraa.
Silloin ei ollut ultraprosessoitua ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohojanmaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nähty nälkää, vaan osattiin syödä sopivasti.
Ennen liikuttiin paljon eikä menty joka paikkaan autolla pitkäkään matka kävellen tai pyörällä ollut mikään ongelma eikä istuttu tv:n äärellä päivät pitkät
Kyllä 70-luvulla katsottiin paljon telkkaria. Katson nykyään paljon vähemmän. Mutta nykyään istutaankin tietsikalla/pelaamassa. Ja telkkarissa ei ollut kaukosäädintä, niin tuli pakkoliikuntaa välillä.
Ei tv:stä edes tullut päivisin ohjelmaa, illalla vasta. 2 kanavaa.
Kyllä mä muistelen katsoneeni telkkarista Eemeliä ja Peppiä päivällä, kun oltiin sairaina kotona. Ei meillä ainakaan videoita tai dvd:tä ollut. ;)
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla "aikuiset ihmiset" olivat syntyneet 1920-1950-luvuilla.
Ei päässyt paljon rasvakudosta kertymään lapsuudessa tai nuoruudessa vaikka 1960-luvulta lähtien suoranaista nälkää ei enää nähtykään.
Lapsetkin oli hoikkia 70-luvulla. Ylipainoisia näki harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liikuntaa valtavasti. Ruokaa sopivasti. Kehopositiivisuutta ei vielä tunnettu.
Tunnettinpas. Pullukat saivat olla pullukoita, ymmärrettiin erilaisten ruumiinrakenteiden päälle. Pakkolaihdutuskuurille laitettiin vain varsinaiset läskitynnyrit. Painotaulukotkin olivat erikseen hoikka-, normaali- ja tanakkarakenteisille ihmisille.
Kakkis kirjoitti:
Silloin ei ollut ultraprosessoitua ruokaa.
Raaka-aineet olivat puhtaita. Niitä ei oltu sörkitty millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ihmiset varsinaisesti nälkää nähneet -70 luvulla, mutta ruoka oli kyllä suhteessa ansiotasoon selkeästi kalliimpaa kuin nyt on. (Todnäk tähän alkaa öyhötys ja muistellaan kuinka monta nallekarkkia/ olutta/ jäätelöä/ nakkia sai markalla seitkytluvulla. Niin sai, mutta kuinkas paljon sitä palkkaa oli, mihinkä sitä markan ostoarvoa pitää suhteuttaa?)
Toinen asia on se että kauppojen tarjonta oli paljon niukempaa kuin nyt on. Ei ollut monikymmenmetrisiä karkki/ jäätelö/ pasta/ keksihyllystöjä. Perustarviketta kyllä oli, mutta ei tosiaankaan semmoisia yltäkylläisyyden alttareita kuin kaupat nyt ovat.
Yksi asia on se että koska ansiotaso oli paljon niukempi kuin nyt, esimerkiksi autoja oli vähemmän kuin nyt. Tästä johtuen paljon useampi teki työmatkansa esim. polkupyörällä, eli saivat hyötyliikuntaa.
Niin ikään teeveen ohjelmatarjonta oli niukkaa, joten kun lapset halusivat tehdä jotakin, niin se "jotakin" oli leikkiä toisten lasten kanssa ulkona. Hippaa, mäenlaskua, juoksukisaa, jalkapalloa...
Jos lapset halusivat laskea mäkeä pulkalla tai suksilla, niin sovittiin paikka ja aika, mentiin mäkeen ja tampattiin yhteisvoimin mäki siihen kuntoon että mäenlaskuun päästiin, alusta loppuun lasten itsensä tekemänä. Nyt vanhemmat pakkaavat lapset citymaasturiin ja ajetaan laskettelukeskukseen skimbaamaan. Varusteet maksaa helposti tuhat euroa/ kersa. Ei -70 luvulla ollut laskettelukeskuksia, autoja eikä varsinkaan sellaisia rahoja laittaa lasten harrastuksiin.
Niin että vastaus AP:n kysymykseen on: Kyseessä on monen erillisen tekijän yhteisvaikutus, suurimpana yksittäisenä asiana elintason ja vaurauden kasvu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohojanmaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nähty nälkää, vaan osattiin syödä sopivasti.
Ennen liikuttiin paljon eikä menty joka paikkaan autolla pitkäkään matka kävellen tai pyörällä ollut mikään ongelma eikä istuttu tv:n äärellä päivät pitkät
Kyllä 70-luvulla katsottiin paljon telkkaria. Katson nykyään paljon vähemmän. Mutta nykyään istutaankin tietsikalla/pelaamassa. Ja telkkarissa ei ollut kaukosäädintä, niin tuli pakkoliikuntaa välillä.
Ei tv:stä edes tullut päivisin ohjelmaa, illalla vasta. 2 kanavaa.
Kyllä mä muistelen katsoneeni telkkarista Eemeliä ja Peppiä päivällä, kun oltiin sairaina kotona. Ei meillä ainakaan videoita tai dvd:tä ollut. ;)
70-luvulla? Ei tullut ainakaan arkipäivinä päivällä ohjelmaa. 80-luvulla tuli jo, esim. Koulu-tv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikuntaa valtavasti. Ruokaa sopivasti. Kehopositiivisuutta ei vielä tunnettu.
Tunnettinpas. Pullukat saivat olla pullukoita, ymmärrettiin erilaisten ruumiinrakenteiden päälle. Pakkolaihdutuskuurille laitettiin vain varsinaiset läskitynnyrit. Painotaulukotkin olivat erikseen hoikka-, normaali- ja tanakkarakenteisille ihmisille.
Ja Vatevan mittataulukot vaateteollisuudessa oli jo 70-luvulla C- ja D-vartaloille.
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kaupoissa ei ollut kaloripitoisia houkutuksia kuten sipsejä, karkkeja ym. Oli vain leipää, sokeria, suolaa, lihaa ja tupakkaa myynnissä.
No olipas karkkeja ja suklaata ja sipsejäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista ruokamäärää kuin nyt on, ei ollut tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohojanmaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nähty nälkää, vaan osattiin syödä sopivasti.
Ennen liikuttiin paljon eikä menty joka paikkaan autolla pitkäkään matka kävellen tai pyörällä ollut mikään ongelma eikä istuttu tv:n äärellä päivät pitkät
Kyllä 70-luvulla katsottiin paljon telkkaria. Katson nykyään paljon vähemmän. Mutta nykyään istutaankin tietsikalla/pelaamassa. Ja telkkarissa ei ollut kaukosäädintä, niin tuli pakkoliikuntaa välillä.
Ei tv:stä edes tullut päivisin ohjelmaa, illalla vasta. 2 kanavaa.
Kyllä mä muistelen katsoneeni telkkarista Eemeliä ja Peppiä päivällä, kun oltiin sairaina kotona. Ei meillä ainakaan videoita tai dvd:tä ollut. ;)
70-luvulla? Ei tullut ainakaan arkipäivinä päivällä ohjelmaa. 80-luvulla tuli jo, esim. Koulu-tv.
Joo-o. Asuttiin vielä kerrostalossa. Ja oli enintään vuosi 1975. Koska sen jälkeen muutettiin.
Vierailija kirjoitti:
Todella outo väite, että hoikat näkisivät nälkää!
Niinpä. Ihan kuin hoikat joutuisivat olemaan ikuisella nälkäkituutusdieetillä! Ei se niin mene.
Syön normaaleja ruokia (ei siis sataa lisäainetta tuoteselosteessa). Tunnen kun olen kylläinen. Sitten lopetan syömisen ja keskityn muihin asioihin muutamaksi tunniksi ja syön taas kun on nälkä. Olen oppinut sopivat annoskoot ja syön itseni kylläiseksi aterioilla. Nälkä ennen ateriaa on normaali tunne eikä nälkä ole ikinä aiheuttnut henkistä paniikkia.
Tämä se on tervettä jos mikä. Ruokaan ei liity mitään pakonomaisuutta tai taistelua sen kanssa. Ruualla ei hoideta tunteita (iloa, surua, tylsyyttä, ahdistusta), vaan tunteet tunnetaan ja käsitellään eikä niitä syödä pois. Tunteisiin on eri keinot.
Hyvänmakuista, aitoa ja laadukasta ravintoa sen verran kuin elimistöni tarvitsee. Enkä syö mitä elimistöni ei tarvitse tai jotka aiheuttavat vahinkoa ja pilaa esim suoliston (sillä on monia huonoja vaikutuksia).
Funktionaalisuutta (elimistö saa sopivan määrän ja monipuolisesti mitä se tarvitsee), nautintoa (hyvä maku hyvistä raaka-aineista ja mausteista) ja hyvinvointia (hellin elimistöäni enkä pilaa tai rääkkää sitä).
Ostin miehelle kaksi pussia sipsejä juhannuksena. Mies totesi että nämähän on sitä kokoa mitä lapsena oli. Eli ei se ihan pieni pussi mutta lähes.
Karkkiaski riitti karkkipäivänä tai pieni Da Capon kokoinen suklaapatukka tai 1/3 pullo limpparia.
Hampurilaisista en tiennyt lapsena mitään ja kotitekoista pitsaa tehtiin ehkä kerran vuodessa enkä siitäkään niin välittänyt.
Arkiliikuntaa oli paljon ja kotihommia tehtiin eikä maattu sohvalla. Ulkona leikittiin paljon kavereiden kanssa ja joka paikkaan mentiin kävellen tai pyörällä.
Silloin leikittiin ja oltiin ulkona kesät talvet. Ei istuttu kotona puhelin kädessä. Kerran viikossa tuli Dallas TVstä jota saimme juuri ja juuri luvan katsoa. Äiti leipoi pullat ja leivät kerran viikossa. Ei syöyty sipsejä, ei juotu limpsaa kuin ehkä kerran kuukaudessa, kotona oli perusruokaa ja aina vihanneksia.
Olen vieläkin hoikka nyt viisikymppisenä. Mutta mä liikunkin paljon. Tosin syön herkkujakin aina välillä mutten juo limpsaa enkä juo energiajuomia. Eineksiä en syö koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohojanmaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nähty nälkää, vaan osattiin syödä sopivasti.
Ennen liikuttiin paljon eikä menty joka paikkaan autolla pitkäkään matka kävellen tai pyörällä ollut mikään ongelma eikä istuttu tv:n äärellä päivät pitkät
Kyllä 70-luvulla katsottiin paljon telkkaria. Katson nykyään paljon vähemmän. Mutta nykyään istutaankin tietsikalla/pelaamassa. Ja telkkarissa ei ollut kaukosäädintä, niin tuli pakkoliikuntaa välillä.
Ei tv:stä edes tullut päivisin ohjelmaa, illalla vasta. 2 kanavaa.
Kyllä mä muistelen katsoneeni telkkarista Eemeliä ja Peppiä päivällä, kun oltiin sairaina kotona. Ei meillä ainakaan videoita tai dvd:tä ollut. ;)
70-luvulla? Ei dvd:tä ollut keksittykään.
Meidän työpaikalla on usein tarjolla karkkia, pullaa, suklaata, jäätelöä yms. Sitten "asiantuntijat" sanovat lehdessä että herkkuja pitää syödä ja syömistä ei pidä mitenkään rajoittaa. Tällaisissa olosuhteissa ei ole ihme jos on paljon ylipainoisia.