Nuorena miehenä (32v) ikävä "nuoruusvuosia"
Ja ikävä maailmaa ja kaikkea ennen tätä sekamelskaa mikä alkoi 2020.. Niitä aikoja kun eli viellä laput ihan silmillä niin sanotusti tietämättömänä kaikesta, nuorena ja hölmönä.
Mutta siis enemmän vielä niitä aikoja kun oli justiinsa täysi-ikäiseksi tullut kun kaikki oli vielä uutta.
Elämä oli helpompaa
Kommentit (23)
Ei ole kauaa kun oli normaalia kuolla 40v - 50v, nyt taas on taas normaali elää kituen 80v - 90v.
Pappani eli todella vanhaksi ja kertoi että kun hän oli lapsi niin vanhukset laitetiin talon nurkkaan ja siellä elivät noin pari vuotta kuin kuolivat. Nyt taas eletään letkuissa 10v - 20v.
Kaipaan niitä aikoja kun omasin tulevaisuuden uskoa ja toivoa. Työllistyminen oli helpompaa, ruoka halvempaa, äkkilähdöille oli varaa mennä. Tulevaisuus vaikutti jännittävältä ja sillä oli tarjota paljon mahdollisuuksia.
Käyn nyt töissä mutta arki on tasapaksua. Työ on kaaosta mutta uuttakaan ei ole näköpiirissä. Korot vaan nousee samalla kun työpaikastaan ei voi olla varma. Päälle keskituloisena saa kauhistella kaupassa tyyliin broilerin ja paprikan hintaa joka nousee jokaisella kauppareissulla. Mahdollisuudet ovat vaihtuneet riskeihin ja vaaroihin joita tuntuu olevan joka oven takana.
Nelikymppisenä oli kivaa. Elämä oli rikasta. En tarkoita taloudellisessa mielessä. Toki rahaa silloin oli enemmän mutta lapset oli taaperoita. Sitä tunsi itsensät tärkeäksi. Rakkauttakin puolison välillä oli enemmän. Nykyään on melko tylsää ja tasapaksua.