Avioliiton pelastaminen matkustelulla ja ostelulla
Olemme parisuhdekriisissä. Kolme lasta, omakotitalo ja tiukat työvuodet pyörii. Arki ahdistaa, lapset narisee ja kaikki tuntuu takkuiselta. Mieheni äiti on nyt syvästi huolissaan, että olemme eroamassa ja järjestää meille jatkuvasti tilaisuuksia kahdenkeskiseen aikaan. Nyt hän oli yllätyksenä varannut meille viiden päivän loman Keski-Eurooppaan ja lupautui tulla vahtimaan lapsiamme. (Nuorin vasta 1-vuotias).
Kuulostaa sinänsä upealta ja ystäväni sanoo, että ei saa valittaa, mutta tämä koko operaatio tuntuu vain tekohengitykseltä. Itse olen sitä mieltä että jos arki toisen kanssa ei ole hyvää, yksinään loma ei parisuhdetta pelasta. Ja ennakoin jo sitä, miten loman jälkeen kaikki tuntuu taas entistä vaikeammalta.
Onko kenellekään kokemusta vastaavasta? Avioliiton ollessa kuralla, hankitaan lisää lapsia, koira, isompi talo tai liuta etelän matkoja ja uskotaan, että ne pelastaa avioliiton.
Kommentit (14)
Hetkinen! Jos teillä kerran on kolme lasta, joista yksi vielä vauva, koettakaa nyt herran tähden kaikki keinot ettei tarvitsisi turhaan erota!
Totta kai elämä tuossa vaiheessa on aika kamalaa. Mutta se olisi kamalaa vaikka olisit valinnut jonkun toisen puolison. Nyt kysytään sitä tahtoa sinnitellä vaikeiden aikojen läpi.
Mene ihmeessä sinne matkalle ja yritä edes nähdä perheenne hetken ajan sellaisena, että sen eteen kannattaa nähdä vaivaa ja taistella, vaikka välillä olisikin vaikeaa. Eroamalla se tuskin sen somemmaksi muuttuisi.
Miten hän voi varata loman tietämättä teidän lomista ja muutenkin määrää mitä teette?
Vierailija kirjoitti:
Miten hän voi varata loman tietämättä teidän lomista ja muutenkin määrää mitä teette?
Tämä on yksi ahdistava asia parisuhteessa. Lasten mummo on liiaksi mukana arjessamme. Soittelee itse esikoista kylään, ohjeistaa kaikessa ja on muutenkin kuin yksi ydinperheestämme. Hänen miehensä eli mieheni isä on täysi hulttio, joten hän täyttää elämänsä tyhjiötä meidän perheemme kautta. Haaveilen toisinaan muutosta toiselle paikkakunnalle jotta saisin hieman hajurakoa, mutta anoppi muuttaisi todennäköisesti perässä.
Parisuhdeterapiaan menemistä suosittelen.
Pikkulapsiaika on rankin ja silloin eroissa on piikki. Eli kannattaa tekohengittää vielä vuosi-pari, sitten helpottaa kun lapsissa ei ole kiinni 24/7.
No, minusta kuulostaa ihanalta että anoppi haluaa ilahduttaa, on valmis hoitamaan lapsia ja vielä maksamaan lomareissuista. Tuo ei kuitenkaan kuulosta hyvältä, että ostelee reissuja yms kysymättä teiltä.
Oletteko molemmat täydellä ajalla töissä? Pienin on vielä todella pieni, ja narinaa saattaa muillakin lapsilla olla siksi, että kaipaavat teitä. Toisaalta tietty narina kuuluu lasten kasvuun.
Minulla, yksinhuoltajalla arki helpottui, kun jäin osittaiselle hoitovapaalle yhden päivän viikossa.
Mitenkä teillä, jos kumpikin jäisi yhden päivän viikossa vapaalle, niin varmaan helpottaisi elämää. Muista, että tuo on laissa määritelty oikeus!
Jos arki takkuaa, niin anopille voisi vihjaista, että mieluummin matkojen sijaan voisi maksaa siivous/pesula/pyykinpesu/valmiin kotiruoan kuljetus/talonhoitopalveluja/taksin lasten harrastusten vientiin. Minusta nämä helpottaisivat suunnattomasti elämää.
Lomat pitävät yleensä itsestään huolen. Arkeen kannattaa satsata.
Vierailija kirjoitti:
Hetkinen! Jos teillä kerran on kolme lasta, joista yksi vielä vauva, koettakaa nyt herran tähden kaikki keinot ettei tarvitsisi turhaan erota!
Totta kai elämä tuossa vaiheessa on aika kamalaa. Mutta se olisi kamalaa vaikka olisit valinnut jonkun toisen puolison. Nyt kysytään sitä tahtoa sinnitellä vaikeiden aikojen läpi.
Mene ihmeessä sinne matkalle ja yritä edes nähdä perheenne hetken ajan sellaisena, että sen eteen kannattaa nähdä vaivaa ja taistella, vaikka välillä olisikin vaikeaa. Eroamalla se tuskin sen somemmaksi muuttuisi.
Järkevin kommentti minkä olen vauvapalstalta lukenut.
Mikä siinä arjessa takkuaa?
Ajan vähyys - osittainen hoitovapaa
Omakotitalon työt -muutto rivitaloon/kerrostaloon/palkkaatte omakotiyhdistyksen talonmiestä
Parisuhdeajan puute- kerran viikossa deitit
Unen vähyys- yksi yö yksin hotellissa yhtenä kertana viikossa
Nuo ovat esimerkkejä ratkaisuista. Sinun pitäisi vain tunnistaa syyt, että mikä takkuaa? Ja Entä takkuaako arki miehen mielestä? Lapsiltakin voi kysyä, että mikä harmittaa ja mitä toivovat vanhemmilta.
Olet jo päättänyt ettei mitään ole tehtävissä ja olla antamatta matkalle edes mahdollisuutta?
Halusit kolme lasta ja nyt mies on sen unelman täyttänyt ja hänestä on tullut sinulle tarpeeton?
Se kolmas lapsi joka korjaa kaiken on hankittu ja nyt on sen loman vuoro? En usko pätkääkään siihen, että pari vuotta että ette olleet vastaavassa tilanteessa kuin nyt.
No siis, kyllähän tuossa elämäntilanteessa sen yhteisen ajan puute on usein yksi niitä parisuhdeongelmien aiheuttajia. Ei anoppi aivan väärillä jäljillä sikäli ole. Tosin ei ole anopin tehtävä varailla teille lomia, joten ymmärrän että ärsyttää tuo puuttuminen.
Reissuun ehdottomasti ja todellakin huomioi se, että lapset kasvaa koko ajan ja kun se vauva-hässäkkä on ohi, elo helpottuu
Muistakaa jatkossa sitten vielä se, että jokaisella perheenjäsenellä ei ole mitään pakkoa olla liutaa harrastuksia joihin kulkeminen ja kuljettaminen aiheuttaa sitten taas ressiä ja aikatauluttamista
Ainahan sitä voi kaikkea yrittää. Onnellisimpia ovat ne, jotka tyytyvät vähään ja näkevät pienetkin asiat kauniina.