Mistä aloittaa elämän parantaminen?
Iskee aina tunne, että kaikki vaikuttaa kaikkeen enkä saa sitä ensimmäistä askelta otettua.
Listaan elämäni epäkohdat:
- asumismuoto: asun mieheni talossa, joten maksan osuuden hänelle mutta en ole virallisesti vuokralainen enkä oikeutettu tukeen
- työttömyys: akateemisella tutkinnollani ei saa töitä
- voisin opiskella jonkin uuden ammatin, mutten löydä sopivaa
-miehelläni on masennus ja se vaikuttaa minun jaksamiseen
- voisin asua erillään miehestäni, mutta se edellyttäisi työpaikkaa
- ylipaino: pelkään, että en jaksaisi tehdä fyysistä työtä ja itse asiassa hävettää mennä ihmisten ilmoille, ylipaino vaikuttaa itseluottamukseeni työn suhteen
Missä järjestyksessä saisin elämäni kuntoon?
Kommentit (57)
Ehkä ylipaino on noista se, johon on helpointa vaikuttaa.
Hanki vaikka joku uusi harrastus ja tutustu uusiin ihmisiin. Sitä kautta saattaa tulla elämään uusia asioita ja se voi johtaa epäsuorasti ongelmien ratkeamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiaskel muutokseen on tässä
-itsereflektointi
Siihen voi jäädä jumiin vuosikausiksi eikä pääse eteenpäin, koska lapsena ei saanut tarpeeksi tissiä ja koulussakin kiusattiin. Käytännön ratkaisuja tarvitaan.
Tyhmä. Ihminen ei muutu miksikään parantaessaan ulkoisia asioita, se muutos lähtee sisältä. Tottakai kongreettisia asioitakin pitää tapahtua. Mutta sä et voi vain esim muuttaa toiselle paikkakunnalle ja olettaa että tulet onnelllisemmaksi.
1. Vapaudu riippuvuudesta mieheesi. Jos miehesi jättäisi, joutuisit ainakin hakemaan töitä eikä olisi haitaksi, jos sinkkunarkkinoilla olisit hoikempi.
Mitä miehesi tekemiset sinuun edes liittyy? Oletko itse masentunut?
Yllättäen valaat ei kommentoi ylipainoon joka on häpeä tasolla, yhtään mitään. Siitä kun vaan laihduttaisit kunnolla ja hankkisit hyvän fyysisen terveyden ja kunnon niin moni asia ratkeaisi. Henkinen hyvinvointi on suoraan yhteydessä fyysiseen. Mutku ei :D Mitäpä muuta täältä voisi odottaa.
Rlämänrytmi kuntoon. Ala lenkkeillä joka päivä.
Lapsia putkeen niin voit olla kotiäitinä vuosia.
Aloita fyysisestä kunnosta. Henkinen terveys seuraa perässä ja luo kestävyyttä. Sitten teet muita parannuksia sen minkä jaksat. Ei liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen valaat ei kommentoi ylipainoon joka on häpeä tasolla, yhtään mitään. Siitä kun vaan laihduttaisit kunnolla ja hankkisit hyvän fyysisen terveyden ja kunnon niin moni asia ratkeaisi. Henkinen hyvinvointi on suoraan yhteydessä fyysiseen. Mutku ei :D Mitäpä muuta täältä voisi odottaa.
Miksi täällä oletetaan heti, että ap EI liiku?
T. Yli 70 000 askelta viikossa kävelevä, salilla käyvä 20kg ylipainoinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen valaat ei kommentoi ylipainoon joka on häpeä tasolla, yhtään mitään. Siitä kun vaan laihduttaisit kunnolla ja hankkisit hyvän fyysisen terveyden ja kunnon niin moni asia ratkeaisi. Henkinen hyvinvointi on suoraan yhteydessä fyysiseen. Mutku ei :D Mitäpä muuta täältä voisi odottaa.
Miksi täällä oletetaan heti, että ap EI liiku?
T. Yli 70 000 askelta viikossa kävelevä, salilla käyvä 20kg ylipainoinen
Nämäkin käy salilla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen valaat ei kommentoi ylipainoon joka on häpeä tasolla, yhtään mitään. Siitä kun vaan laihduttaisit kunnolla ja hankkisit hyvän fyysisen terveyden ja kunnon niin moni asia ratkeaisi. Henkinen hyvinvointi on suoraan yhteydessä fyysiseen. Mutku ei :D Mitäpä muuta täältä voisi odottaa.
Miksi täällä oletetaan heti, että ap EI liiku?
T. Yli 70 000 askelta viikossa kävelevä, salilla käyvä 20kg ylipainoinenNämäkin käy salilla
Arvasin kyllä kaikkien painot muutaman kilon tarkkuudella joten mikä tässä on se uutisoinnin arvoinen asia?
Vierailija kirjoitti:
Äänestäisin ensimmäiseksi toimeksi omilleen muuttamista. Siihen on kyllä varaa, sillä silloin alat saamaan kaikki tuet, joilla kyllä elää.
Kun mies ei ole tuomassa raskautta elämääsi, niin jaksat paremmin keskittyä omaan hyvinvointiisi eli laihduttamiseen, toisin sanoen terveelliseen syömiseen.
Ja kun miehen voinnista huolehtiminen ei enää vie sinun kaikkea huomiota, niin sinulla jää aikaa ja keskittymistä ajatella sitäkin mitä mahdollisuuksia oma tutkintosi tarjoaa työllistymisen suhteen.
Minä olen samaa mieltä ihan jo sillä perusteella, että listassa heti ensimmäisenä mainitsit tuon asumiskuvion. Oma asunto, niin pääset eroon taloudellisesta riippuvuudesta mieheen ja saat vähän etäisyyttä masennukseen (on tarttuvaa).
Ehkä pääsisit ammatinvalintapsykologin vastaanotolle TE-toimiston kautta?