Lapsettomat - hassuimmat tai ikävimmät asiat mitä lapsia saaneet tuttusi eivät tajua?
Tuossa perheellisille suunnatussa aloituksessa hassutellaan jakamalla kokemuksia "siitä todellisesta eli lapsiperhe-elämästä" vieraantuneiden lapsettomien oudoista käsityksistä tai tekemisistä.
Em. keskustelun aloittaja ei halua lapsettomien kommentteja ketjuun. Joten kun aloittaja kielsi lapsettomia osallistumasta tuohon "hyvän mielen ketjuun" niin tulisiko sinulle mieleen jotain hassunhauskaa tai ikävämpääkin, mitä perheelliset tuttusi tai sukulaisesi eivät ymmärrä lapsettoman elämästä?
Ja perheelliset, osallistukaa mieluummin tuohon perheellisille suunnattuun ketjuun. Mutta asialliset vastaukset myös perheellisiltä ovat tänne tervetulleita, tästä ketjusta emme sulje muita ulos.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että lapsiperheet valittavat aina kaiken kalleudesta vaikka olisi kaksi keskituloista jakamassa kulut. Olen sinkku ja maksan hemmetin kallista vuokraa yksin Helsingissä ja saan palkkaa juuri ja juuri sen verran että asumistukea ei myönnetä. Voin sanoa että kallista on olla yksin Helsingissä. En myöskään ole perheetön tai lapseton omasta valinnasta ja monilla on ollut oma valinta lisääntyä yli varojensa.
Mikä estää sinua laittamasta hynttyitä yhteen jonkun sinkkukaverisi kanssa ja jakamaan asumiskuluja?
Samasta syystä kuin lapsiperhe ei muuta kommuuniin toisten lapsiperheiden kanssa.
Eri
Jos et näe eroa kahden aikuisen taloudessa ja kommuunissa niin asiasi on aika huonosti
Omassa tuttavapiirissä me lapsettomat ei juuri baareissa riekuta vaan ne on ne mammat jotka kaksin käsin kittaa "kun kerrankin on lapsivapaata". Osa myös pettää ja jahtaa vastakkaisen sukupuolen edustajia täysin häpeilemättä koska hei "kerrankin pääsee viihteelle".
Näyttää olevan melkoinen avovankila tuo perhe-elämä kun sitä lyhyillä vapailla täytyy riehua kuin 18-vuotias.
Aviomiehet toki pääsee milloin vaan jätkien saunailtoihin eli noin suuria patoumia ei ole vaan se sikailu on jatkuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Omassa tuttavapiirissä me lapsettomat ei juuri baareissa riekuta vaan ne on ne mammat jotka kaksin käsin kittaa "kun kerrankin on lapsivapaata". Osa myös pettää ja jahtaa vastakkaisen sukupuolen edustajia täysin häpeilemättä koska hei "kerrankin pääsee viihteelle".
Näyttää olevan melkoinen avovankila tuo perhe-elämä kun sitä lyhyillä vapailla täytyy riehua kuin 18-vuotias.
Aviomiehet toki pääsee milloin vaan jätkien saunailtoihin eli noin suuria patoumia ei ole vaan se sikailu on jatkuvaa.
Tämä on kyllä yksi niitä omituisimpia stereotypioita, jonka voisi tuohon toiseen ketjuun laittaa.
Osa äideistä tai isistä voi olla hienoisesti, ehkä jopa tiedostamattomasti ylimielisiä lapsetonta kohtaan. Onneksi tämä ei koske kaikkia perheellisiä. Joskus äidit/isät voivat todeta: "Jos saat lapsia, niin sitten ymmärrät". Tunnen monia erittäin kypsiä ja ihania lapsettomia ihmisiä, jotka ymmärtävät paljon elämästä, myös lapsista, sama koskee perheellisiä. Vaikkei äitinä tai isänä olo ole välttämättä helppoa niin tietysti lasta hoitaessa ja kasvattaessa oppii paljon myös itsestään, samoin kuin lapseton voi oppia muissa ihmissuhteissaan.
Vastasin lapsettoman siihen toiseen ketjuu, moitin niitä perheellisiä jotka eivät ymmärrä vanhemman vastuuta lapsestaan. No anyway, yksi kavereistani oli sellainen railakas bailaaja siihen asti että sai lapsen, sen jälkeen ja vielä 20 vuotta myöhemmin kuvittelee pienessä mielessään että minä lapsettomana vietän edelleen lähes joka viikonlopun baarissa, siitä huolimatta että esim somesta näkee että vietän aikaani ihan muualla kuin baareissa. Minultakin jäi baarit sinne nuoruuteen ja aikuistuin vaikken lapsia tehnytkään. Needless to say, emme ole juurikaan tekemisissä enää. Alkoi nimittäin tuollainen jatkuva kuittailu ja "minä kyllä tiedän"-jutut tympimään.
Että en ole kateellinen lapsellisille, en halunnut omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Tunteisiin, sisimpääni matkustan... :D tämän ketjun aloittaja on katkera MAHO josta ei ole edes lapsia tekemään koska on hedelmätön roska :D
Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Sinulla vaikuttaa olevan suuri sisäinen hyvinvointi, onneksi olkoon!
Ainoat terassillajuoksevat tuttavapiiristäni ovat lapsellisia. Heti kun on lapsivapaata, käytös taantuu 18-vuotiaan bilettäjän tasolle.
Varmaan kuvittelevat, että kun velalla on aina lapsivapaata, se vietetään samalla tavalla kuin itse (ryyppybileissä). Eli ainoa kuviteltavissa oleva este biletykselle on lapset. Surullista.
"Lapseton ei voi tietää, mitä on todellinen väsymys/uupumus" :D LOL
Yks tyyppi joskus sanoi, että "sitten vasta kun saat oman lapsen, tiedät mitä on rakkaus". Sinällään ymmärrän mitä tuolla ajettiin takaa, varmasti rakkaus omaa lasta kohtaan on jotain upeaa ja suurta jne. Ikävältä vaan tuntuu, kun en ole lapseton omasta halustani. On minullakin kuitenkin paljon ihmisiä keitä rakastan, sisarusten ihanat lapset, aviomies jonka kanssa pitkään ollut.. Ja sitten joku tulee sanomaan etten tule koskaan tietämään mitä rakkaus on. Selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun tuttuni ovat onneksi fiksuja ja sivistyneitä, mutta netissä törmää usein oletukseen, että lapseton ei tee muuta kuin pyöri baareissa, juhli ja ryyppää. Ehkä noin luulevat olivat itse ennen sellaisia. Lähipiirissäni kukaan perheellinen tai lapseton ei ole ollut koskaan mikään baareissaroikkuja.
Samoin jotkut luulevat, että lapseton ei osaa ottaa vastuuta, laittaa ruokaa, hoitaa monia asioita samaan aikaan, hoitaa talouttaan ja sopeutua muutoksiin.
No aika moni lapsettomista kyllä näyttää tuolla terasseilla pyörivän, ihan sama minulle, mutta harvoin siellä näen perheellisiä. Ja kyllä minun laajassa tuttavapiirissäni ne lapsettomat, sekä miehet, että naiset on niitä vuokralla-asujia ja niitä, joilla tuntuu olevan rahat aina loppu. Vaikka vain itsensä pitää elättää. Kun me lähdemme lomalle perheen kanssa ulkomaille saan monelta tutulta kuulla, että miten ihmeessä teillä on rahaa. Niinpä, miten ihmeessä.
Ei se vuokralla tai omistusasunnossa asuminen mikään ihmisen mitta ole, kuten ei perheellisyys tai lapsettomuuskaan. Mutta tuo terassielämäntapa kyllä vie paljon rahaa. Heidän valintojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että minua ei kiinnosta ne kymmenet kuvat joita lähettelet minulle siitä rumasta lapsestasi.
Oi ja ihan sama vela kaverin loma ja ryyppykuvista, ei vaan jaksa kiinnostaa kolmas bileilta samalla viikolla, liki 40 v roikkuu epätoivoisena miesten kimpussa ja miehet käy kännissä panemassa jos muita ei löydy.
Olen suoraan hänelle kertonut, että miehet puhuu rumasti hänestä, on kuulema sakset aina auki. Noh, omapa on elämänsä, pilatkoon jos haluaa.Tämä, Hohhoijakkaa, kun on itse tuon lapsellisen viinavaiheen jättänyt muutamaan kertaan silloin penikkana ja tuttavapiirin velat sitä edelleen harrastaa, ja jaetaan kuvia ja anellaan kahville, jotta saisi kertoa kun pena teki sitä ja rane tätä. Joo, ihan sama, ei kiinnosta.
Olemme mielummin fiksujen ystäviemme kanssa, lasi viiniä ruoalla ja pari kun lapset on nukkumassa, riittää hyvin, känniääliöiminen ei jaksa kiinnostaa.
Teilläpä erikoinen tuttavapiiri jos jokainen lapseton on viinaan menevä bilehile. Olitte kenties itsekin samanlaisia kunnes pentuja pukkais maailmaan?
Vierailija kirjoitti:
Minun tuttuni ovat onneksi fiksuja ja sivistyneitä, mutta netissä törmää usein oletukseen, että lapseton ei tee muuta kuin pyöri baareissa, juhli ja ryyppää. Ehkä noin luulevat olivat itse ennen sellaisia. Lähipiirissäni kukaan perheellinen tai lapseton ei ole ollut koskaan mikään baareissaroikkuja.
Samoin jotkut luulevat, että lapseton ei osaa ottaa vastuuta, laittaa ruokaa, hoitaa monia asioita samaan aikaan, hoitaa talouttaan ja sopeutua muutoksiin.
Perheelliset ympärilläni juovat enemmän alkoholia kuin minä, joka olen lapseton. Ehkä he kokevat useammin tarvitsevansa rentoutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun tuttuni ovat onneksi fiksuja ja sivistyneitä, mutta netissä törmää usein oletukseen, että lapseton ei tee muuta kuin pyöri baareissa, juhli ja ryyppää. Ehkä noin luulevat olivat itse ennen sellaisia. Lähipiirissäni kukaan perheellinen tai lapseton ei ole ollut koskaan mikään baareissaroikkuja.
Samoin jotkut luulevat, että lapseton ei osaa ottaa vastuuta, laittaa ruokaa, hoitaa monia asioita samaan aikaan, hoitaa talouttaan ja sopeutua muutoksiin.
No aika moni lapsettomista kyllä näyttää tuolla terasseilla pyörivän, ihan sama minulle, mutta harvoin siellä näen perheellisiä. Ja kyllä minun laajassa tuttavapiirissäni ne lapsettomat, sekä miehet, että naiset on niitä vuokralla-asujia ja niitä, joilla tuntuu olevan rahat aina loppu. Vaikka vain itsensä pitää elättää. Kun me lähdemme lomalle perheen kanssa ulkomaille saan monelta tutulta kuulla, että miten ihmeessä teillä on rahaa. Niinpä, miten ihmeessä.
Sinulla on yliluonnollisia kykyjä.
Me taas ollaan lapseton pariskunta itserakennetussa ok-talossa ja velat maksettu jo aikoja sitten (koska on varaa). Moni tuttu lapsiperhe asuu vuokralla ja kuittailee kuinka päästään helpommalla ja kuinka meillä lapsettomilla on rahaa kaikkeen kivaan kun ei heillä ole. Niin, emme rieku terasseilla, sekin on oma valinta mihin rahansa laittaa.
Minulla ei ole lapsia, koska en niitä halua. Asenteissa ihmetyttää se, että lapselliset ihmiset kuvittelevat elämäni olevan jotenkin kurjaa ja surullista, koska en ole lisääntynyt. Liekö jonkinlaista projisointia, koska näillä tyypeillä ei ikinä näytä olevan yhtään hyvää hetkeä, paitsi silloin, kun pääsevät lapsistaan hetkeksi eroon.
Toinen outo käsitys on se, että lapsettomana en voi olla oikea aikuinen. Erityisesti vähän vanhemmat sukulaiset kohtelevat kuin teiniä, vaikka keski-ikä alkaa kolkutella ja elän ihan normaalia aikuisen elämää puolison, asuntolainan ja vakityön kanssa. Mutta kun ei ole sitä lasta.
Vierailija kirjoitti:
"Lapseton ei voi tietää, mitä on todellinen väsymys/uupumus" :D LOL
Yks tyyppi joskus sanoi, että "sitten vasta kun saat oman lapsen, tiedät mitä on rakkaus". Sinällään ymmärrän mitä tuolla ajettiin takaa, varmasti rakkaus omaa lasta kohtaan on jotain upeaa ja suurta jne. Ikävältä vaan tuntuu, kun en ole lapseton omasta halustani. On minullakin kuitenkin paljon ihmisiä keitä rakastan, sisarusten ihanat lapset, aviomies jonka kanssa pitkään ollut.. Ja sitten joku tulee sanomaan etten tule koskaan tietämään mitä rakkaus on. Selvä.
Tämä, ettei lapseton muka tiedä mitä rakkaus on, on todella yksi loukkaavimmista kliseistä, mihin törmää. Rakkautta on monenlaista, mutta miksi niitä pitäisi arvottaa keskenään? Myöskin, ehkä en tiedä, miltä tuntuu olla äiti ja rakastaa lastaan, mutta onhan minullakin jokin kokemus äidinrakkaudesta. Olen itse ollut lapsi ja ollut tämän rakkauden vastaanottava osapuoli.
Vierailija kirjoitti:
"Lapseton ei voi tietää, mitä on todellinen väsymys/uupumus" :D LOL
Yks tyyppi joskus sanoi, että "sitten vasta kun saat oman lapsen, tiedät mitä on rakkaus". Sinällään ymmärrän mitä tuolla ajettiin takaa, varmasti rakkaus omaa lasta kohtaan on jotain upeaa ja suurta jne. Ikävältä vaan tuntuu, kun en ole lapseton omasta halustani. On minullakin kuitenkin paljon ihmisiä keitä rakastan, sisarusten ihanat lapset, aviomies jonka kanssa pitkään ollut.. Ja sitten joku tulee sanomaan etten tule koskaan tietämään mitä rakkaus on. Selvä.
Tuo on ihan silkkaa sontaa alusta loppuun. Rakkaus on lähestulkoon samaa aivokemiaa kohteesta riippumatta.
Ja tuolla turuilla ja toreilla näkee mitä se pyyteetön ja ääretön rakkaus niitä lapsia kohtaan on. Huh, minä en puhuisi rakkailleni ikinä niin miten monet vanhemmat puhuvat lapsilleen.
"Vasta lapsen myötä ymmärrät elämän rajallisuuden / todelliset arvot / rakkauden / epäitsekkyyden... Sitten vasta kasvat aikuiseksi."
Ilmeisesti joidenkin elämässä ei ole ollut kuolemaa, sairautta, muuta tarvetta joustaa toisen tarpeiden edessä eivätkä ole koskaan todella rakastaneet ketään ennen omaa lastaan. Jotenkin outoa kuvitella, että kaikilla muilla olisi samoin. Tai että se olisi joku ylpeilyn aihe, että tarvitsi oman lapsen kasvaakseen aikuiseksi.
"Mutkun mun on niiden nukkuessakin pakko käydä katsomassa, että hengittävät..."
Joo, ihan on kuule tuttu tunne, vaikkei omaan lapseen olekaan kohdistunut.
Vastakkainasettelu ei ole hedelmällistä, varsinkaan tämän hallitusohjelman jälkeen. Kuitenkin sitä mahdollisesti pyritään lietsomaan maamme rajojen ulkopuolelta, jotta kansamme yhtenäisyys murenisi pikkuhiljaa.
Tässä ei ole siitä kyse, vaan on hyvä käydä keskustelua erilaisten perhetilanteiden ja lapsettomuuden aiheuttamista jännitteistä, joita tämänkin keskustelun perusteella ilmenee.
Suomessa lapsiperheet ovat tutkimusten mukaan keskimäärin yksi uupuneimmista eri maiden lapsiperheitä vertailtaessa, eivät kaikki tietenkään. Mutta sekin voi aiheuttaa katkeruutta ja/tai ylimielisyyttä "helpommalla pääseviä" lapsettomia kohtaan, joista osa taas suree osaansa, eivät tietenkään kaikki.
Se että elämä ilman lapsen pullauttamista maailmaan tuntuisi surulliselta tai tarkoituksettomilta.
Kyllä mä tiedän että moni tekee lapsia saadakseen sisältöä omaan elämäänsä, joka tuntuu tyhjältä, mutta onhan se hassua luulla että kaikki tuntisivat samoin.
Aika moni tekee lapsia pelosta: jotta ei kaduta sitten kun on myöhäistä ja jotta olisi joku hoitamassa sitten kun on vanha.
Lopuksi, moni on myöntänyt että elämä lasten kanssa on paljolti ankeaa raatamista, mitä elähdyttävät joulut ja muut kohokohdat, jolloin tuntuu että on se kiva kun on näitä lapsia.
Moni myöntää kadehtivansa lapsettomia ja hehkuttavansa lapsiperheihanuutta siinä toivossa että saisi edes jonkun lapsettoman kateelliseksi.
No sepä, kun niitä lapsettomia on niin monenlaisia ja monesta syystä lapsettomia. Samoin perheellisiä. Ja yksinhuoltajia. Ei voi sanoa muuta, kuin että perheellinen todennäköisesti ymmärtää perhearjen haasteita paremmin, mutta ei sekään aina pidä paikkaansa, koska jotkut ei kertakaikkiaan osaa katsoa oman napansa ulkopuolelle oli lapsia tai ei. Ja jotkut taas osaa hyvin asettua toisen asemaan, oli lapsia tai ei.