Onko parisuhteesi kemiasuhde, vai hitaasti rakkaudeksi kehittynyt?
Kommentit (14)
Kemiasuhde. 9 v yhdessä ja tuntuu että homma vaan paranee.
Kemiasuhde kesti 20 vuotta. Vaikka kemiaa olisi edelleen, niin mikään muu ei sitten omalta kannaltani toiminutkaan. Nyt suhteessa, joka lähti ystävyydestä ja luottamuksesta, ja fyysinen vetovoima kehittyi vähitellen. Tämä on vielä parempaa kuin tuo aiempi instantkemia.
Kertaheitolla menivät jalat alta. Nyt takana 16 vuotta, ja valinta on osoittautunut oikeaksi.
Olimme hyviä kavereita, mutten uskonut, että kumppanini on minusta kiinnostunut. Kun hän kuitenkin rohkaistui tekemään aloitteen, lähdimme samana iltana treffeille ja päädyimme sänkyyn. Muutettiin yhteen pika-aikataululla ja naimisiinkin alle vuodessa.
Tuosta on nyt 23 vuotta. Kumpiko suhde tämä aloituksen määritelmän mukaan on?
Hitaasti ja pitkän pohdinnan ja valinnan kautta toteutunut. En piittaa hullaantumisista ollenkaan. Jännästi kun aloimme olemaan yhdessä 10v sitten niin hullaantumiset loppui siihen. Ennen olin aina vähän hullaantunut jostain miehestä.
Kaveruus, yhteiset mielenkiinnon kohteet ja ajatukset tulevasta saivat meidät yhteen yli 25 vuotta sitten. Nyt lapset ovat jo aikuisia ja yhä vieläkin olemme toistemme parhaita ystäviä, meillä on yhteiset mielenkiinnon kohteet ja ajatukset tulevasta. Rakkautta riittää myös.
Vierailija kirjoitti:
Hidas rakkaus. Alussa oli hullaantumistakin. Kyseessä ei ole mikään sielujen sympatia ja sanaton yhteys, vaan valitsen hänet, koska hän on todistanut halunsa sitoutua ja tehdä minut onnelliseksi miten vaan voi. Emme ole siis ihan samalla "aaltopituudella" vaan toinen täydentää niitä puolia, mitä minussa ei ole ja elämästä tulee parempaa näin.
Alapeukuille mitään selitystä?
Epätietoinen kirjoitti:
Olimme hyviä kavereita, mutten uskonut, että kumppanini on minusta kiinnostunut. Kun hän kuitenkin rohkaistui tekemään aloitteen, lähdimme samana iltana treffeille ja päädyimme sänkyyn. Muutettiin yhteen pika-aikataululla ja naimisiinkin alle vuodessa.
Tuosta on nyt 23 vuotta. Kumpiko suhde tämä aloituksen määritelmän mukaan on?
Miten asia meni sun tunteiden kohdalla, entä puolison?
Hidas.
Monta vuotta mietin riittääkö tuo tasainen, hyvä ja kotoisa olo kunnes tajusin että juuri se on mulle rakkautta. Kumppanus, yhteiset unelmat, lojaalisuus, yhdessä viihtyminen. Kemiaa toki voisi olla enemmän mutta hyvä näinkin
27v yhdessä, 4 lasta
Kaveruuspohjalta menty koko pitkä matka, kemia puuttuu. Vaimolle tämä riittää, minä toivoisin muuta, en ole tyytyväinen ja harkitsen eroa.
Alussa vahvaakin vahvempi kemiasuhde, joka kehittyi hitaasti vahvaksi rakkaussuhteeksi.
Vaimolle kemiasuhde, minulle hitaasti rakkaudeksi kehittynyt.
Kemia, 8 vuotta. Mutta hitaasti rakkaus kasvanut ja kehittynyt ja ollaan parhaita ystäviä. Edelleen on myös intohimoa välillämme.
Hidas rakkaus. Alussa oli hullaantumistakin. Kyseessä ei ole mikään sielujen sympatia ja sanaton yhteys, vaan valitsen hänet, koska hän on todistanut halunsa sitoutua ja tehdä minut onnelliseksi miten vaan voi. Emme ole siis ihan samalla "aaltopituudella" vaan toinen täydentää niitä puolia, mitä minussa ei ole ja elämästä tulee parempaa näin.