Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Leikkiikö teidän noin 2-vuotiaat ikinä yksin?
17.06.2023 |
Lapseni täyttää tänä kesänä 2v eikä koskaan ikinä hetkeäkään voi tehdä mitään ilman äitiä, jos vaan olen kotona. Olen väsynyt kun en voi edes kahta metriä liikkua ilman että lapsi hyökkää perääni. Annan joka päivä huomiota ja tehdään kivoja juttuja yhdessä, mutta en jaksa tätä kun lapsi ei anna ikinä taukoa! Jos menen istumaan johonkin kahvikupin ja lehden kanssa, lapsi roikkuu jalassa, kitisee ja kiipeää päälleni. Miten teillä leikit sujuu? Miten opettaa lapsi itsenäisemmäksi? Tarkoitan että voisi edes joskus leikkiä muutaman minuutin yksin.
Kommentit (6)
Älä anna kiivetä päälle. Kiellä. Sano ei. Sanoista, "äiti juo nyt kahvin ja Joonas leikkii autolla vähän aikaa, mihin auto menee tankille, noin hienoa.."
Aseta rajoja. Onko muita haasteita esim. Nukkuminen? Syöminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti jotain lasta kiinnostavia juttuja jotka annat sille vain silloin kun juot sen kupin kahvia.
Itse tein sellaisen laatikon johon aina vaihdoin asioita. En antanut sitä koskaan muulloin kuin tiettyinä hetkinä.
Luulen, että tämä on myös persoonakohtaista. Oma lapseni leikkii pitkäänkin itsekseen (2 v 2 kk), mutta on ollut sellainen kauan. Jo hieman alle vuosikkaana vauvana viihtyi pinniksessä lelukoria tutkien. Lapsella on hyvä mielikuvitus ja tarinoi leikkiensä lomassa itsekseen. Toki lapsi saattaa kesken leikkien tulla juttelemaan minulle, mutta kuuluu asiaan ja vastailen hänelle. Sitten taas porhaltaa leikkimään. Olen lähes koko ajan näköyhteyden päässä. En usko, että tämä on kasvatuskysymys, vaan toiset lapset leikkivät itsenäisemmin ja toiset kaipaavat enemmän vanhemman tukea. Uskon kuitenkin, että tuo tilanne helpottaa ajan kanssa. Voimia! <3
Vierailija kirjoitti:
Älä anna kiivetä päälle. Kiellä. Sano ei. Sanoista, "äiti juo nyt kahvin ja Joonas leikkii autolla vähän aikaa, mihin auto menee tankille, noin hienoa.."
Aseta rajoja. Onko muita haasteita esim. Nukkuminen? Syöminen?
Niin yritän tehdä, toistaiseksi huonoin tuloksin. Viimeiset yli puoli vuotta ollut tätä mahdotonta roikkumista minussa. Itseäkin harmittaa kun yritän asettaa niitä rajoja, kieltää ja ohjata muualle, ja se aiheuttaa aina vaan kitinää ja huutoa. Lapsi ei ikinä vielä ole ns luovuttanut ja mennyt omiin leikkeihinsä, vaan itkee ja roikkuu kahta kauheammin kun kiellän. Syömisessä ei ole mitään ongelmaa, mutta nukkuessaankin on minun perääni. Heräilee jos ei saa olla vieressä, jos taas nukkuu vieressäni niin yöt sujuu rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä anna kiivetä päälle. Kiellä. Sano ei. Sanoista, "äiti juo nyt kahvin ja Joonas leikkii autolla vähän aikaa, mihin auto menee tankille, noin hienoa.."
Aseta rajoja. Onko muita haasteita esim. Nukkuminen? Syöminen?Niin yritän tehdä, toistaiseksi huonoin tuloksin. Viimeiset yli puoli vuotta ollut tätä mahdotonta roikkumista minussa. Itseäkin harmittaa kun yritän asettaa niitä rajoja, kieltää ja ohjata muualle, ja se aiheuttaa aina vaan kitinää ja huutoa. Lapsi ei ikinä vielä ole ns luovuttanut ja mennyt omiin leikkeihinsä, vaan itkee ja roikkuu kahta kauheammin kun kiellän. Syömisessä ei ole mitään ongelmaa, mutta nukkuessaankin on minun perääni. Heräilee jos ei saa olla vieressä, jos taas nukkuu vieressäni niin yöt sujuu rauhassa.
Oletko tähän asti viihdyttänyt lasta joka hetki ja keksinyt hänelle tekemistä?
Kun lapseni isän kanssa vielä elettiin yhdessä, niin minun kanssani kaksistaan ollessa lapsi keksi todella luovasti leikkejä ja tekemistä itselleen, isänsä kanssa taas juurikin roikkui lahkeessa ja vaati viihdytystä.
Kun siihen lapsi oli pienestä pitäen tottunut, eli että isä oli aina heti viihdyttämässä ja keksimässä tekemistä.
Alue: Aihe vapaa
Leikki se itsekseenkin kyllä.