Mitä jos kiinnostaa vain taideala, ja työ,mutta tämä ala ei työllistä??

Minua ei ole koskaan kiinnostanut mikään ala ja silti olen töissä.

Rupea kultasepäksi ja etenet siitä sitten jalokivien asiantuntijaksi. Maalausten restauroijat ovat taiteilijoita. Töitä löytyy kautta maailman. 

Itse olen kuvataiteilija ja teen hoitoalan hommia kolmisen päivää viikossa ja loppuajan teen taidetta. Suurin osa tuntemistani taiteilijoista toteuttaa samantapaista palkkatyö+taidetyö-yhdistelmää.

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien kukaan on tehnyt työtä, johon kokee palavaa intohimoa? :D itse en ainakaan tiedä yhtään ihmistä, joka olisi sillä unelma alallaan tai tekee sitä mikä on todella se oma juttu. Kyllä me kaikki tehdään töitä enemmän tai vähemmän rahan ja muiden etujen takia.

No omasta lähipiiristäni oikeastaan kaikki tekevät sitä omaa juttuaan. Mikään työ ei tosin ole aina joka päivä kivaa, omallakin alallani tulee päiviä kun mietin että missä mielenhäiriössä olen tämänkin homman valinnut ja istun työhuoneessani miettien että mitäs jos menisinkin tuohon pomon huoneeseen ja ilmoittaisin lopettavani. Eikä kaikkien unelma-ammatit ole mitään presidenttejä, laulajia ja olympiaurheilijoita, vaan paljon helpommin saavutettavia aloja.

Mieheni on opiskellut sekä taidealaa (joka on hänen intohimonsa) mutta hankkinut myös maanläheisemmän ammatillisen koulutuksen. Ajatus loppuelämästä pelkkänä freelancerina tuntui nimittäin melko pelottavalta. Ja kuten hän itsekin sanoo, se että tekee muutakin kuin vain taidetta on vain hyväksi (saa inspiraatiota, uusia näkökulmia jne).

Vierailija kirjoitti:

Toki taideala työllistää huiput

Alussa kukaan ei ole huippu, kai sen tiedät. Pienestä ovat aloittaneet lähes kaikki taiteilijat ala mikä tahansa.

Lisätuloja seksityöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eiköhän taiteita voi harrastaa vapaa-ajallakin?

Ei kenenkään tarvitse töitä 40h viikossa tehdä. Itse tarvitsen vapaa-aikaa enemmän, jotta pystyn olemaan myös luova. Siksi 60%.

Monessa firmassa saa seuraavissa YT-neuvotteluissa kenkää jos tuollaista menee ehdottamaan. He haluavat vain dynaamisia tiimipelaajia jotka antavat aina 100% itsestään. Yritä siinä sitten taiteilla vapaa-ajalla.

Hanki työkyvyttömyyseläke, jonka turvin taiteilet.

Hommaa joku siedettävältä tuntuva ammatti, kyllä siellä töissä 99% ihmisistä käy siksi, että jostain täytyy saada elanto.

Vapaa-ajalla sitten taiteilet. Kyllä minäkin mielelläni soittelelisin päivät pitkät pianoa, mutta koska en satu olemaan Martha Argerich niin käyn päivätyössä.

Mua ei kiinnosta mikään sellainen, millä voisi järkevästi elättää itsensä. Töissä käyn sen vuoksi, että vapaa-ajalla voi sitten tehdä mieluisampia asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien kukaan on tehnyt työtä, johon kokee palavaa intohimoa? :D itse en ainakaan tiedä yhtään ihmistä, joka olisi sillä unelma alallaan tai tekee sitä mikä on todella se oma juttu. Kyllä me kaikki tehdään töitä enemmän tai vähemmän rahan ja muiden etujen takia.

Minä tunnen ihan muutamankin ihmisen, jotka ovat taiteellisilla aloilla joihin jo teininä tunsivat kuuluvansa. Onnellinen sellainen ihminen on. 

Eivätkä taidealat suinkaan ole ainoita, joihin voi tuntea palavaa intohimoa. Suurin osa omista tutuista on pyrkinyt seuraamaan nimenomaan intohimoaan ja ero elämänlaadussa on valtava verrattuna näihin vain rahan eteen raataviin valittajiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eiköhän taiteita voi harrastaa vapaa-ajallakin?

Ei kenenkään tarvitse töitä 40h viikossa tehdä. Itse tarvitsen vapaa-aikaa enemmän, jotta pystyn olemaan myös luova. Siksi 60%.

Monessa firmassa saa seuraavissa YT-neuvotteluissa kenkää jos tuollaista menee ehdottamaan. He haluavat vain dynaamisia tiimipelaajia jotka antavat aina 100% itsestään. Yritä siinä sitten taiteilla vapaa-ajalla.

Monessa ammatissa voi työskennellä osa-aikaisesti. Ja vaikka tekisi 40h viikkoa, niin jos ei ole lapsia niin kaikki illat ja viikonloput ja pyhät voi pyhittää omille mielenkiinnoille.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluaisin olla formulakuski mutta yksikään talli ei halua palkata minua. Täytyy siis tyytyä harrastamaan kartingia vapaa-aikoina. Ei kaikkea voi saada.

mitä jos vaikka perustaisit kartingit harrastajat ry ja pyytäisit, että veronmaksajat maksaisi kartingitukia (vrt. taideapurahat) ja kartingeläkettä (vrt taideeläke).

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on opiskellut sekä taidealaa (joka on hänen intohimonsa) mutta hankkinut myös maanläheisemmän ammatillisen koulutuksen. Ajatus loppuelämästä pelkkänä freelancerina tuntui nimittäin melko pelottavalta. Ja kuten hän itsekin sanoo, se että tekee muutakin kuin vain taidetta on vain hyväksi (saa inspiraatiota, uusia näkökulmia jne).

Inspiroiva kommentti, kiitos tästä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin haluaisin olla formulakuski mutta yksikään talli ei halua palkata minua. Täytyy siis tyytyä harrastamaan kartingia vapaa-aikoina. Ei kaikkea voi saada.

mitä jos vaikka perustaisit kartingit harrastajat ry ja pyytäisit, että veronmaksajat maksaisi kartingitukia (vrt. taideapurahat) ja kartingeläkettä (vrt taideeläke).

Kartingeläke 😂

Kyllä meille taidealan koulutuksessa painotettiin, että miettikää mitä teette tulevaisuudessa työksenne, koska taideala työllistää aniharvan täyspäiväisesti ja hekin tekevät töitä pääasiassa apurahoilla. Että hankkikaa toinen työ ja koulutus siihen sivuun.

Itse tunnen ainoastaan yhden kirjailijan, joka elättää itseään kirjoittamalla (ei puolisoa). Kaikki muut tuntemani taidealan tyypit, minä mukaanlukien, tekevät taidetta sivutyönä. Tai no, yksi pukusuunnittelija löytyy TV- ja elokuva-alalta, joka on hankkinut tuolla tienestinsä jo vuosikymmenet.

- Kirjailijaystäväni, menestynyt ja palkittu ja julkaissut monia kirjoja kustantajan kautta, on päivätyöltään käsikirjoittaja.

- Kirjailijatuttavani on myös julkaissut paljon kirjoja ja on varsin tunnettu, mutta työskentelee Postille.

- Sarjakuvia tekevät henkilöt työskentelevät mm. viestinnässä ja markkinoinnissa pääasiallisesti

- Useilla, erityisesti ulkomailla, on taidebisneksen lisäksi joku muu bisnes, jossa myydään jotain eli vetävät yrittäjinä myös omaa pientä liiketoimintaa

- Karikatyyripiirtäjällä ja sarjakuvataiteilijalla on satunnaisia keikkoja, muuten on työtön/osa-aikatyössä milloin missäkin.

- Lastenkirjojen kuvittaja on työtön ja asuu edelleen vanhempiensa luona melkein 30-vuotiaana. Välillä saa julkaistua jotakin ja kiertää ahkerasti eri tapahtumissa promoamassa itseään ja myymässä esim. postikortteja ja julisteita.

- Sarjakuvataiteilijatuttava puhuu sujuvasti englantia ja ranskaa, joten tekee pääasiallisesti töitä kääntäjänä mm. sarjakuvien parissa.

- Animaattori (Los Angeles) työskentelee projektista toiseen ja työolot ovat aivan hirveät. On kokemusta Dreamworksilta ja Disneyltä ja aivan kamalaa kuraa.

- Graafinen suunnittelija pärjää parhaiten tällä hetkellä.

- Valokuvaajalla on oma firma, mutta tulee rikkaasta perheestä, joten vanhemmat sponssaavat ja tukevat yrittäjää, ja pystyy samalla mm. sijoittamaan rahaa ja tienaamaan sijoituksilla.

 

Taidealalta on ns. tavallisiakin töitä, esimerkiksi jos oma taidesuuntaus on kirjoittaminen, voi kirjoittaa mitä tahansa. Bisnekset tarvitsevat viestintää noin esimerkiksi. Kuvallisella linjalla voi miettiä esim. graafista suunnittelua tai kuvitusta, koska graafikot eivät yleensä osaa piirtää.

Kaikessa taidealantyössä on se "ongelma", että sinä et tee mitä haluat, vaan teet sitä, mitä asiakkaat haluavat ja asiakkaan antamalla aikataululla. Suomen kokoisessa maassa pelkästään "Teen mitä haluan, maalaan 10 taulua ja saan niistä rahat näyttelyssä"-taiteilijoita on todella vähän. Hekin tosiaan apurahoilla, puolison tuloilla eläviä tai sen verran tunnettuja, että välillä vaikka taidemuseo tilaa heiltä jonkun teoksen - tai joku firma. Plus heillä on suhteita hemmetisti. Moni "haluan tehdä vaan taidetta" tyyppi itse asiassa kuukahtaa burn outiin, kun taiteen tekeminen 99%  prosenttisesti on asiakaspalvelutyötä, jossa tehdään asiakkaalle hänen haluamiaan juttuja.

Ahkerasti hakemaan sitä toiseksi parasta vaihtoehtoa taiteen jälkeen työksi! :)

Tuo on vielä pientä. Joidenkin mielestä pitäisi tehdä jopa terveydelle sopimatonta työtä, jos ei muuhun työhön työllisty.

Minun kohdallani tätä kokeiltiin jo työkokeilulla ja vähemmän yllättäen sain asiakkailta infektion ja jälkitaudin ja jouduin sairaalahoitoon, monen kuukauden saikulle ja ravaamaan tutkimuksissa ja hoidossa erikoissairaanhoidossa ja kontrolleissa perusterveyden huollossa ennen kuin perussairaus saatiin taas tasapainoon. Veronmaksajien rahaa paloi enemmän kuin minulle maksetaan koko vuonna tukia yhteensä.

Järjen käyttö olisi sallittua ja työn ei pitäisi johtaa siihen, että terveydenhuolto kuormittuu työnteon takia.

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien kukaan on tehnyt työtä, johon kokee palavaa intohimoa? :D itse en ainakaan tiedä yhtään ihmistä, joka olisi sillä unelma alallaan tai tekee sitä mikä on todella se oma juttu. Kyllä me kaikki tehdään töitä enemmän tai vähemmän rahan ja muiden etujen takia.

Kutsumusammateissaan työskentelevät eivät tee töitä rahan takia. Niissä on niin huono palkka.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuorille valehdellaan tuota *seuraa unelmiasi*? Kenen hitto unelma on olla työttömänä kortistossa? Sehän noista seuraa. Itsellänikin museoalan tutkinto. Ensinnäkään alalla ei tule avoimia vakipaikkoja auki koko Suomessa kuin ehkä yksi vuodessa ja toiseksi, senkin paikan palkka on jotain 1900€. Tämä ei ole kenenkään unelma! Harrastus se voi olla, mutta ihminen tarvitsee lisäksi työn ja se on ihan eri asia.

Itse onneksi olen supliikki ja sillä pääsdyg ihan leppoisaan työhön aivan muulle alalle, mutta melkoisen riskin tuossa on ottanut nuorena kun on haihatellut tuollaiselle alalle.

Seuraa unelmiasi, jos sinulla on sopivia unelmia. Muuten älä seuraa.