Lue keskustelun säännöt.
Ostin seurakunnan pastorille lahjan, tänään näin sen romuvarastossa
13.06.2023 |
Ostin hengellisen koriste-esineen joululahjaksi. Koskaan ei nainen edes kiittänyt asiasta. Tänään olimme purkamassa erästä lähetystä kirkkoherranviraston takahuoneessa, jossa on siis monentasoista varastotiloja sekä toinen lasten leikkihuoneista. No sieltähän se minun antamani lahja löytyi, leikkihuoneen viereisestä varastosta, jossa on vanhoja leluja ja sekalaista roinaa. Tunnistin kyllä, ei ollut epäilystäkään. Kyseessä ei voi olla sekaannus, sillä annoin lahjan pastorille käteen.
Olen loukkaantunut ja oikeastaan tyrmistynyt, vähän vihainenkin. Lahja on yleiskristillinen ja arvoltaan noin 75€ joten hyvin erikoiselta tämä tuntuu. Olen ajatellut, että pelastan esineen sieltä romuhuoneesta ja sijoitan sen omaan asuntooni, kun kerran se ei pastorin mieleen ole. Voinko näin tehdä? Mitään iloa se ei kenellekään siellä romuvarastossa tuota.
Kommentit (73)
No, mä varmasti kysyisin aiheesta ihan suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka mones käsky on Älä varasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Naiset eivät voi olla pastoreita. Toiseksi, pyysikö hän sellaista lahjaksi? Jos ei, turha kiukutella. Ei ollut mieleinen.
Eihän ap kiukuttele vaan pohtii voisiko ottaa pastorille antamansa lahjan, joka ei ollut pastorille mieleinen eikä hän ollut tätä pyytänyt.
Minusta voi. Pastori pääsee eroon ja ap saa itselleen mieluisan tavaran. Win win.
Ap kysyy voiko varastaa kirkolta ja pastorilta.
kun esine löytyi varastosta, niin se tarkoittaa että se on siirtynyt seurakunnan omistukseen. joten pastorin kannalta on samantekevää että mitä esineelle tapahtuu
Joku tolkku se pitää sentään olla, ei papiltakaan saa varastaa hänelle omaksi annettua tavaraa.
Voit ajatella näinkin: pastori sai virassa toimiessaan lahjan, joten lahja kuuluu srk:lle. Tästä syystä ei voinut viedä sitä kotiin. Jottei suosi ketään "lammasta" yli toisen ei voinut pitää sitä myöskään toimistossaan. Niinpä laittoi sen neuvottomana varastoon odottamaan parempaa tilaisuutta päästä käyttöön. Huomaatkos, toisen toiminta ei välttämättä kerro mitään siitä, kuinka hän elettäsi arvosti. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lahjan saaja päättää mitä sillä tekee, arvosta huolimatta, joten et voi varastaa sitä takaisin.
Mutta näytä esinettä, ja kysy voitko ottaa sen jos se on kerran romuissa. Älä sano mitään, että olet antanut sen. Kysy, ja katso ilmettä muistaako.
Muutoin samaa mieltä, mutta kysy joltain muulta työntekijältä, joka päättää niistä varastossa olevista tavaroista. Ei ole mitään tarvetta mennä esittämään marttyyria pastorin nenän eteen ja ikäänkuin osoitella sormella ja syyllistää, että eipä minun lahjani näyttänyt kelpaavaan. Se olisi rumaa käytöstä.
Muutoinkin, kaikessa elämässä, tavaralahjat ovat hyvin usein sellaisia, että ne kuvastavat enemmänkin lahjan antajaa ja harvoin osuvat saajan tarpeeseen / makumieltymyksiin. Ennen koettiin velvollisuudeksi pitää kaikkea turhaa ja rumaakin esillä, tai ainakin säilössä, koska se on saatu lahjaksi. Nykyisin nuorempi sukupolvi on onneksi vapautumassa tästä tavarataakasta.
Mutta toivon, että saat koriste-esineen takaisin, koska pidät siitä itse ja se tuottaisi sinulle iloa.
Itse toimisin niin, että kertoisin, että olen itse tavaran lahjoittanut ja koska sille ei nähtävästi ole käyttöä ja pidän siitä itse, niin voisinko saada sen takaisin. Rehellisyys maan perii.
Noh, musta toi on tahditonta siitä huolimatta että tämä pappi ei tykännyt lahjasta. Jos kerran he hukkuvat lahjoihin (saako papit paljon lahjoja? Olen itse aktiivinen kirkkouskovainen enkä ole koskaan antanut kenellekään papille mitään lahjaa tai kuullut kenenkään niin tekevän) niin hehän voisivat jotain sihteeriä tms keräämään vaikka lahjansa isoon kannelliseen koriin, ja muutaman kerran vuodessa korin sisältö vietäisiin vaikka hyväntekeväisyys-kirpparille.
Se että jättää lahjan pyörimään nurkkiin jonnekin romuvarastoon jossa ap ilmeisesti käy talkootöitä tehdessään, osoittaa hirveän huonoa käytöstä lahjan antajaa kohtaan.
Paljon on puhuttu lahjan saajan oikeuksista tässä ketjusss mutta lahjan antajaa kohtaan voisi olla edes kohtelias, jos kerran lahja on annettu vilpittömästi ja tarkoituksena ilahduttaa sen saajaa.
Itse en tekisi noin kuten tämä pappi teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahja on saajan omaisuutta ja saaja saa vaikka hakata nauloja seinään sun rumalla lahjallas jos haluaa.
On kyllä niin matalajärkinen trollaus ettei mitään rajaa. Tai oisko vain tarkoitus esitellä itseään kristittynä pitävän ap:n qusipäisyyttä
0/5 koska i d i o o t t i m a i n e n tarina
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosikymmenien mittaan jos kaikki mummot antsvat esinelahjoja pastorille, eihän niitä voi säilyttää. Olisi koti täynnä tomua. Antakaa kulutustavaraa, vaikka viinipullo.
Ottaja antaja, kanapaskan kantaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
0/5 koska i d i o o t t i m a i n e n tarina
Palstan tekopyhäkristitty on ihan todellinen ihminen. Hän vihaa itsenäisiä julkkisnaisia. Tunnetaan myös vessaharjana.
Ei pidä antaa mitään koriste- esineitä lahjaksi, jos ei tiedä tarkalleen lahjan saajan makua. Aloittaja ei todellakaan voi määrätä, mitä pastori kotiinsa näytille laittaa. Huh miten ajattelematonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sama kuin opettajille annetaan kaikenlaista tilpehööriä ja lasten askartelutuotteita kevätjuhlan yhteydessä. Niitä sitten perikunta löytää yläkaappien perukoilta ja saa kantaa roskiin. Kuvitteleeko ne vanhemmat, että tolla konstilla saa omalle kullannupulle parempia numeroita? :D
Parempi olla antamatta mitään muuta lahjaa kuin kortti.
Ap älä anna mitään enää, vaan pelkkä kortti. Osoitat että olet muistanut, kortti ilahduttaa hetken ja sitten kun se on sen ilahduttamisen tehnyt, sen voi heittää paperinkeräykseen.
Ihmisillä on niin paljon tavaraa nykyään.
Ruokalahjatkin ovat huonoja, koska ihmiset tykkäävät eri asioista, voivat olla allergisia tai hysterisoivat hygienia-asioita. Tunnen erään instanssin johtajan, joka kammoksuu itse leivottuja lahjoja, joiden hygieniatasoa ei voi tietää. Toisaalta eräs henkilö hysterisoi sitä, miten kauan herkkukorin juustot olivat mahtaneet olla huoneenlämmössä, että oliko kenties kylmäketju katkennut.
Anna se lahjasi köyhille tai anna johonkin keräykseen sen verran rahaa kuin olet käyttänyt pappien lahjoihin. Se on kristillistä. Mutta älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee - älä siis ainakaan mainosta ko. papille tai kenellekään että tänä vuonna jätin joululahjasi ostamatta ja käytin 75€ joulupatakeräykseen.
Vierailija kirjoitti:
1) kuka antaa lahjan pastorille
2) kuka antaa koriste-esineen
3)kuka antaa hengellisen koriste-esineenPastori teki täysin oikein.
Eihän pastorit ole hengellisistä esineistä kiinnostuneita, eikä ole uskossa. Leipäpappi olisi ollut kiinnostuneempi lahjakortista tai konjakkipullosta.
Tunnen kaksikin pastoria. Heidän kodistaan ei todellakaan näy ammatti mitenkään, eivätkä he sisusta hengellisillä koriste-esineillä.
Voin luvata, että myöskään lääkäri ei laita esille kotiinsa posliinista ruoansulatuselimistöä...
En siksi loukkaantuisi, vaan ottaisin opikseni tulevia lahjoja ajatellen, ihmiset eivät aina halua viesä töitä kotiin.
Ei lahjoja papeille opettajille kenellekään paitsi viiniä ja hierontalahjakortti.
Vierailija kirjoitti:
Annoitko lahjan, jonka itse haluaisit vai annoitko lahjan, jonka vastaanottaja haluaisi saada?
Tämä on yllättävän yleistä: villapaidoista pitävä antaa niitä kaikille, myös allergikoille ja kuumaverisille, koska "kaikkihan niistä pitää". Vielä pahempia ovat, anteeksi vaan, kaikki eripariset koriste-esineet ja kuppikipot. Sinusta kiva, eri maun omaavasta ihmisestä täysin turha. Pastori saa työnsä puolesta varmasti vaikka mitä krääsää, esilläkö se kaikki pitäisi pitää?
Anna ensi kerralla vaikka herkkukori.
Eksäni antoi mulle joksikin lahjaksi Marimekon ruskean yöpaidan. Ruskea on viimeinen väri, mitä käyttäisin enkä pidä Marimekon tuotteista. Hän tykkää ruskeasta, niinpä minäkin hänen mielestään.
4) Kuka antaa pastorille hengellisen koriste-esineen? Hän saa ihastella sellaisia työpaikallaan ihan riittävästi. Ei hän halua niitä enää kotiinsa. Niistä tulee työt mieleen.