Uskotteko että teininä aloitettu suhde voi kestää?
Jos on alettu seurustelemaan esim. kuusitoistavuotiaina, niin uskotteko että pari voi olla yhdessä kunnes kuolema erottaa vai onko utopistista ajatella näin? Ainahan sanotaan, että teininä aloitetut seurustelusuhteet ei kestä.
Itse olen seurustellut mieheni kanssa ihan lapsesta ja nyt on 11 vuotta takana. Tänään kuulin läheisen sukulaiseni avioeroaikeista, he ovat olleet yhdessä 17 vuotta. Nainen oli vaan " kyllästynyt" mieheen ja halusi eron. Herätti mussakin ajatuksia, että onkohan meillä sama tilanne muutaman vuoden päästä?
Kommentit (22)
Ollaan oltu yhdessä 16-vuotiaasta ja nyt 16 vuotta yhdessä. Kun on kaksi lasta, on pakko uskoa, että selvitään. Välillä menee huonommin, mutta useimmiten ajattelen mikä säkä meillä on ollut, että ylipäänsä olemme löytäneet toisemme.
ja siskoni alkoi heilastella miehensä kanssa 14 vuotiaana-. nyt tikittää mittarissa 45 ja erittäin onnellisia kuulemma ovat, vaikka väliin on mahtunut karikoitakin.
ja selvästi onnellisia ovat edelleen
Sanotaan että ehkä joka kolmas suhde kestää.
enpä ihan heti jaksa uskoa, että tästä olisimme eroamassa. Toisen kanssa on niin helppoa - ei edes jaksaisi tutustua kehenkään uuteen ja aloittaa kaikkia kommervenkkejä alusta!!
ja isä 16v. kun ovat alkaneet seurustella. Nyt 44v. ja 45v. ja edelleen onnellisesti yhdessä:). Joten uskon.
Nyt on jo 15 vuotta kestänyt ja näyttää hyvältä, joten ihan yhtä hyvin saattaa kestää loppuelämän kuin kenellä tahansa vanhempana tavanneilla.
t: 7, joka oli 12 v yhdessä exän kanssa (16v ->)
mutta poikkeukset vahvistaa säännön.
Juuri eräs tuttu pariskinta erosi, yläasteella alkoivat seurustelemaan ja nyt nelikymppisenä on avioero laitettu vireille. Se pariskunta aina vaikutti niin onnelliselta mutta toisin olikin, miehellä toisia naisia.
Olin 17 kun aloitimme seurustella. Tosiaan nyt lähes 20 vuoden jälkeen tuntee jo niin hyvin, että tuntuisi todella raskaalta ja inhottavalta alkaa etsiä jotain muuta miestä. Kun pitäisi aloittaa kaikki tutustuminen ym. alusta. On myös mukavaa, että olen tuntenut mieheni jo nuoresta pitäen, meillä on enemmän yhteisiä vuosia ja elämää takana kuin esim. 30-vuotiaana tutustuneilla. Koen siis rikkautena, että olen saanut mahdollisuuden nähdä mieheni nuorena, kuten nyt myös hieman vanhempana.
Minua ei myöskään haittaa tai häiritse, ettei muita ole ollut kuin mieheni.
voihan sitä ajatella niinkin että tuokin pariskunta ehti olla yhdessä n. 25 vuotta, mikä on jo tosi pitkä aika. Eli ei kannata miettiä 15-16-vuotiaana että voi hitsi, en voi alkaa seurustella ku meiltä menee poikki 25 vuoden päästä
Vierailija:
mutta poikkeukset vahvistaa säännön.Juuri eräs tuttu pariskinta erosi, yläasteella alkoivat seurustelemaan ja nyt nelikymppisenä on avioero laitettu vireille. Se pariskunta aina vaikutti niin onnelliselta mutta toisin olikin, miehellä toisia naisia.
Jos siis jotkut teininä seurustelun aloittaneet eroavat, niin silloin kenenkään teinirakkaus ei voi kestää?
Eiköhän eronneissa ole ihan jokaisen ikäisenä seurustelemaan alkaneita. Sun logiikan mukaan siis mikään liitto ei voi kestää, koska aina löytyy samassa tilanteessa olevia, jotka ovat eronneet.
Vierailija:
Sanotaan että ehkä joka kolmas suhde kestää.
Eikä sitten viitsitä nähdä sitä vaivaa jonka eroaminen vaatii.
kunnes kuolema erotti. Melkein 70v ehtivät olla yhdessä.
mistäs aikaudelta niitä koko elämän mittaisia suhteita pitäisi sitten katsoa, ihmiset kun tuppaavat elämään vuosikymmeniä, niin ei sitä oikein voi 5 vuotta sitten alkaneista suhteista sanoa että on kestänyt koko iän. Jos haluaa kertoa suhteesta joka kesti läpi elämän niin kyllä sen suhteen on pitänyt alkaa useita vuosikymmeniä sitten (ellei toinen kuollut nuorena, mutta se onkin jo eri juttu)
Varsinkaan nykyään, jolloin avioeron saaminen on helppoa eikä eronneena oleminen ole mikään häpeä. Monille vanhoille ihmisille avioero oli niin suuri häpeä, että mieluummin jäätiin liittoon, vaikka se olisi ollut väkivaltainen, alkoholistinen, tms. Lisäksi monilla tuon ajan naisilla ei ollut mitään taloudellista turvaa eron varalle, esim. koulutusta tai työtä. Ei siis kannata hehkuttaa tuttujen, iäkkäiden ihmisten avioliittoja, jotka on solmittu alle kaksikymppisinä ja kuolema erottanut. Sitä ei voi kukaan tietää, millaista se elo on ollut. Yleisesti ottaen, mitä vanhempana liitto on solmittu, sitä kauemmin se kestään. Joten ei kannata verrata omia isovanhempiaan nykyihmisiin.
50 vuoden päästä sanoisi nuoret ihmiset että ei sitä voi nykyaikaan verrata kun silloin oli ihan eri meininki...
aloitettiin 15 ja 16 -vuotiaina, ollaan oltu yhdessä jo 18 vuotta =)