Vältteleekö muiden anopit näkemisiä?

Viisas anoppi välttelee miniöitään niin paljon kuin suinkin voi.

Mies hyljätköön sukunsa kun nai, sanoo pyhä kirjakin

Miksi ne anopit ei voi olla ilolla siinä perheen arjessa mukana. Miksi pitää neuvoa, käskyttää, arvostella?

Oma anoppi teki itse aina tahalleen erilailla, tuntui , että halusi ärsyttää. Meidän lapsi oli 1v ja söi jo samaa ruokaa meidän kanssa. Kerran oli mössännyt makaronilaatikon Sauvasekoittimella, koska lapsi ei muka saanut syötyä sitä.

Vauvana teki puuroa ja kysyi, että kai laitetaan hiutaleet Sauvasekoittimella pieneksi. Sanoin, että ei tarvitse, kun syö ihan samaa puuroa kuin me. Hänen tyttären lapset kuulemma syö niin, että hiutaleet jauhetaan. Sanoin, EI tarvetta. Pakko oli silti tehdä niin. Sitä en koskaan ole ymmärtänyt, miksi pitää olla jäärä ja tehdä vastoin miten perhe haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppi vs miniä. Joko se on helppoa tai todella vaikeaa

Ja aina se on se anoppi, jonka pitäisi olla vanhempi ja viisaampi, mutta todellisuudessa usein se anoppi on uhmaikäinen taapero siellä lastensa perheissä.

Näin ainakin täällä päässä.

Anoppini ei pitänyt anopistaan, mieheni mummosta, eikä vissiin anoppi miniästään.

Lapsenlapsia on saanut pitää niin paljon kun on halunnut. Meiĺlä on asialliset, viileät välit. Mutta otti joku 20 vuotta, itse sain laittaa rajat.

Alko yhdessävälissä soittelemaan mulle puhuakseen paskaa mieheni veljestä. Laitoin sille stopin. Pari kuukautta meni ilman että sieltä kuulu mitään. Sen jälkeen on ollut viileät ja asialliset välit.

Mieheni hoitaa kontaktat sukulaisiinsa, minä omiini. Tietysti lähden mukaan syömään ja he tulevat tänne.

Kyllä joo. Anoppi on vaan hullu!

Tykkään näistä anoppi-miniä tarinoista

Joo sanoin viikko sitten, että tulehan käymään meillä kahvilla, ollaan joka päivä kotona. Anoppi loistaa poissaolollaan.