Miksi aikuinen mies heittäytyy pieneksi lapseksi kun sairastuu?

Odottaa paapomista, alkaa inistä ja lässyttää ja pelkää että on kyseessä jotain supervakavaa, vaikka kyseessä perus lenssu tai vatsatauti.

Ihan mitenkään haukkumatta miehiä, haluaisin ymmärtää tätä ilmiötä? Onko näiden miesten vanhemmat (äidit?) tehneet lapsensa sairastamisesta aina numeron vai mikä tässä taantumisessa on takana?

Ja kyllä, kysyy itseltä hermoja tuollainen kumppani. Kun itse on tottunut hoitamaan kolme mukulaa siinä ohella, vaikka itsellä olis noro ja olisit maannut vuorokauden vessan lattialla kuumeisena oksennusripuloimassa 😆