Parisuhteen varallisuuserot ja elämän elämättömyys
Olen itse ihan tavallisessa palkkatyössä, palkkani on alle mediaanin mutta keskituloinen silti. Alani on sellainen, että työtä riittää tehtäväksi ympäri Suomea. Eli erittäin varma työllistyminen keskipalkalla. Avomieheni taas on alalla jossa työt ovat kortilla ja toimeentulo epävarmaa.
Minulle on aina ollut ihan sama, kuinka paljon puoliso tienaa ja olen ajatellut että esim. avioliitossa tai perheessä kustannuksia jaetaan sitten tulojen mukaan, ja jos minä olen paremmin tienaava, maksaisin tietysti enemmän. Olen valmis tinkimään omista saavutetuista eduista (esim. auton tai henkilökohtaisen "luksuksen") yhteisen hyvän eteen.
Meillä on mennyt useampi vuosi ihan hyvin, mutta jotenkin on alkanut ärsyttää se ettei mitään kivaa voi tehdä tai suunnitella yhdessä. Ennen pystyimme haaveilemaan yhdessä mitä tehdään sitten joskus, mutta nykyisin haaveilukin saa hermot kiristymään kun haaveet eivät kuitenkaan toteudu. Mies ei enää edes keskustele esim. matkustelusta tai perheen perustamisesta, koska kokee olevansa liian köyhä.
Eli ongelma ei edes ole itselleni rahan puute, vaan miehen kokemus omasta köyhyydestään joka heijastuu suhteeseen siten, ettemme voi yhdessä edes haaveilla tulevaisuuteen kuuluvista jutuista. Mies ei ota kuuleviin korviinsa sitä, että minulla kyllä olisi säästöjä ja olisin valmis olemaan perheen pääelättäjä. Jos tällaisia asioita pystyisinkin lykkäämään, niin emme voi tehdä myöskään mukavia juttuja tässä hetkessä. Mies ei anna minun esim. maksaa lomamatkaa.
Haluaisin vain seuraa elämääni, jonka mielelläni kustannan itse. Mutta mies ei jotenkin tähän kykene.
En edes tullut kysymään mitään. Veikkaan että joku palstahullu ehtii poistattaa keskustelun ennen kuin kukaan ehtii edes vastata. Mutta halusin päästä purkamaan tuntojani jonnekin. Miehen kanssa asiasta ei voi keskustella enkä koe, että voisin ystävillekään puhua kun menee niin syvälle miehen yksityisasioihin.
Kommentit (35)
Hyvin muuten huomaa, kuinka pahasti tämä aloitus triggeröi palstauleja, kun ei tuekkaan heidän vahvistusharhaansa.
Vastaanottaminen ei ole kaikille läheskään niin helppoa kuin antaminen.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin muuten huomaa, kuinka pahasti tämä aloitus triggeröi palstauleja, kun ei tuekkaan heidän vahvistusharhaansa.
Jokainen palstauli pelkää, että kaikki naiset haluaa putsata ulin tukirahat.
Millaisen tulotason perheessä miehesi on kasvanut?
Minä olin joskus nuorena suhteessa henkilön kanssa, joka piti itseään köyhänä. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä, ja hänellä oli köyhän ihmisen identiteetti. Vaikka hänellä oli paremmat tulot kuin minulla, hän ajatteli, että minä olen rikkaampi kuin hän, ja pyrki lokkeilemaan minun rahoillani. Tämän kun huomasin, aloin lokkeilemaan takaisin.
Onneksi tuli ero.
Meillä mies on todella vähän tienaava, joten minä maksan ihan kaiken - asumisen ja ravintolakeikat, lisäksi maksan matkat miehellekin. Hän ottaa rahat hyvinkin innokkaasti vastaan, välillä on ollut vähän hyväksikäytön makua. Toisaalta koen että jos suhde tästä huononee, niin minulle on helppoa ottaa ero, kun en ole riippuvainen taloudellisesti.
N
Vierailija kirjoitti:
Millaisen tulotason perheessä miehesi on kasvanut?
Minä olin joskus nuorena suhteessa henkilön kanssa, joka piti itseään köyhänä. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä, ja hänellä oli köyhän ihmisen identiteetti. Vaikka hänellä oli paremmat tulot kuin minulla, hän ajatteli, että minä olen rikkaampi kuin hän, ja pyrki lokkeilemaan minun rahoillani. Tämän kun huomasin, aloin lokkeilemaan takaisin.
Onneksi tuli ero.
Olemme molemmat keskituloisista perheistä. Tosin miehen sukulaisissa on todella hyvätuloisia ihmisiä (ml osa sisaruksistaan) joten kontrastia on.
Mutta mieheni tulot ovat siis oikeasti aika pienet johtuen töiden projektiluontoisuudesta ja siitä, että oikeasti töitä ei vain ole. Välillä tosin tulee isompi proggis josta saa sitten hetkeksi enemmän rahaa ja periaatteessa on mahdollista, että mieheni tulee joskus tienaamaan jopa hyviä rahasummia. Verrattuna siis omaan työhöni kossa palkka tuskin koskaan tulee nousemaan, mutta töitä riittää aina.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen tulotason perheessä miehesi on kasvanut?
Minä olin joskus nuorena suhteessa henkilön kanssa, joka piti itseään köyhänä. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä, ja hänellä oli köyhän ihmisen identiteetti. Vaikka hänellä oli paremmat tulot kuin minulla, hän ajatteli, että minä olen rikkaampi kuin hän, ja pyrki lokkeilemaan minun rahoillani. Tämän kun huomasin, aloin lokkeilemaan takaisin.
Onneksi tuli ero.
Olemme molemmat keskituloisista perheistä. Tosin miehen sukulaisissa on todella hyvätuloisia ihmisiä (ml osa sisaruksistaan) joten kontrastia on.
Mutta mieheni tulot ovat siis oikeasti aika pienet johtuen töiden projektiluontoisuudesta ja siitä, että oikeasti töitä ei vain ole. Välillä tosin tulee isompi proggis josta saa sitten hetkeksi enemmän rahaa ja periaatteessa on mahdollista, että mieheni tulee joskus tienaamaan jopa hyviä rahasummia. Verrattuna siis omaan työhöni kossa palkka tuskin koskaan tulee nousemaan, mutta töitä riittää aina.
Ap
Valitat, että elämäsi jää miehen takia elämättä. Kuitenkin juuri nyt tuhlaat kesälauantai-illan tällä palstalla jankuttamiseen, miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen tulotason perheessä miehesi on kasvanut?
Minä olin joskus nuorena suhteessa henkilön kanssa, joka piti itseään köyhänä. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä, ja hänellä oli köyhän ihmisen identiteetti. Vaikka hänellä oli paremmat tulot kuin minulla, hän ajatteli, että minä olen rikkaampi kuin hän, ja pyrki lokkeilemaan minun rahoillani. Tämän kun huomasin, aloin lokkeilemaan takaisin.
Onneksi tuli ero.
Olemme molemmat keskituloisista perheistä. Tosin miehen sukulaisissa on todella hyvätuloisia ihmisiä (ml osa sisaruksistaan) joten kontrastia on.
Mutta mieheni tulot ovat siis oikeasti aika pienet johtuen töiden projektiluontoisuudesta ja siitä, että oikeasti töitä ei vain ole. Välillä tosin tulee isompi proggis josta saa sitten hetkeksi enemmän rahaa ja periaatteessa on mahdollista, että mieheni tulee joskus tienaamaan jopa hyviä rahasummia. Verrattuna siis omaan työhöni kossa palkka tuskin koskaan tulee nousemaan, mutta töitä riittää aina.
Ap
Valitat, että elämäsi jää miehen takia elämättä. Kuitenkin juuri nyt tuhlaat kesälauantai-illan tällä palstalla jankuttamiseen, miksi?
Mitä ap:n pitäisi olla tekemässä kesälauantaina joka olisi riittävän eläväistä sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen tulotason perheessä miehesi on kasvanut?
Minä olin joskus nuorena suhteessa henkilön kanssa, joka piti itseään köyhänä. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä, ja hänellä oli köyhän ihmisen identiteetti. Vaikka hänellä oli paremmat tulot kuin minulla, hän ajatteli, että minä olen rikkaampi kuin hän, ja pyrki lokkeilemaan minun rahoillani. Tämän kun huomasin, aloin lokkeilemaan takaisin.
Onneksi tuli ero.
Olemme molemmat keskituloisista perheistä. Tosin miehen sukulaisissa on todella hyvätuloisia ihmisiä (ml osa sisaruksistaan) joten kontrastia on.
Mutta mieheni tulot ovat siis oikeasti aika pienet johtuen töiden projektiluontoisuudesta ja siitä, että oikeasti töitä ei vain ole. Välillä tosin tulee isompi proggis josta saa sitten hetkeksi enemmän rahaa ja periaatteessa on mahdollista, että mieheni tulee joskus tienaamaan jopa hyviä rahasummia. Verrattuna siis omaan työhöni kossa palkka tuskin koskaan tulee nousemaan, mutta töitä riittää aina.
Ap
Valitat, että elämäsi jää miehen takia elämättä. Kuitenkin juuri nyt tuhlaat kesälauantai-illan tällä palstalla jankuttamiseen, miksi?
Mitä ap:n pitäisi olla tekemässä kesälauantaina joka olisi riittävän eläväistä sinulle?
Viettää aikaa sen miehensä kanssa, jota ilman hän ei voi nauttia mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen tulotason perheessä miehesi on kasvanut?
Minä olin joskus nuorena suhteessa henkilön kanssa, joka piti itseään köyhänä. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä, ja hänellä oli köyhän ihmisen identiteetti. Vaikka hänellä oli paremmat tulot kuin minulla, hän ajatteli, että minä olen rikkaampi kuin hän, ja pyrki lokkeilemaan minun rahoillani. Tämän kun huomasin, aloin lokkeilemaan takaisin.
Onneksi tuli ero.
Olemme molemmat keskituloisista perheistä. Tosin miehen sukulaisissa on todella hyvätuloisia ihmisiä (ml osa sisaruksistaan) joten kontrastia on.
Mutta mieheni tulot ovat siis oikeasti aika pienet johtuen töiden projektiluontoisuudesta ja siitä, että oikeasti töitä ei vain ole. Välillä tosin tulee isompi proggis josta saa sitten hetkeksi enemmän rahaa ja periaatteessa on mahdollista, että mieheni tulee joskus tienaamaan jopa hyviä rahasummia. Verrattuna siis omaan työhöni kossa palkka tuskin koskaan tulee nousemaan, mutta töitä riittää aina.
Ap
Valitat, että elämäsi jää miehen takia elämättä. Kuitenkin juuri nyt tuhlaat kesälauantai-illan tällä palstalla jankuttamiseen, miksi?
Mitä ap:n pitäisi olla tekemässä kesälauantaina joka olisi riittävän eläväistä sinulle?
Viettää aikaa sen miehensä kanssa, jota ilman hän ei voi nauttia mistään.
ap halusi tehdä elämässään isoja asioita kuten perustaa perheen ja matkustella. Mies ei halua. Ei ap halunnut miehen kanssa kotona möllöttää mikä oli miehen vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
I feel you! Tämä aloitus voisi olla omasta kynästäni pienin nyanssieroin.
Minä tienaan ihan ok (3800 €/kk) ja työtilanne enemmän kuin vakaa. Oikeastaan kilpailijat yrittävät koko ajan head huntata minua ja voisin vaihtaa työpaikkaa paremman palkan perässä. Mies on taas sairastunut seitsemän vuotta sitten ja on ainakin toistaiseksi työkyvytön. Hän ei ole koskaan ehtinyt pääsemään kunnolla työelämään kiinni, joten tulojen mukaan laskettavat korvaukset ovat vähäisiä.
Nyt taas kesällä minä haluaisin nauttia siitä, että olen painanut työtä koko vuoden kovalla tahdilla. Haluan käydä festreilla, sisävesiristeilyillä, matkustaa Norjaan ja Saarenmaalle, syödä usein ulkona, tehdä viikonloppureissuja kotimaassa jne. Ja kaiken tämän olen myös valmis kustantamaan miehelle, mutta ei. Ilmeisesti hänen itsetunnolleen ei sovi, että minä maksan ja tämän takia meidän täytyisi viettää taas yksi kesä kotona.
Tälläkin palstalla miehet aina vinkuvat, kuinka naiset etsivät vain elättäjää. Emme etsi! Me etsimme kanssaeläjää, jolle se raha tai sen puute ei ole muuttunut pääasiaksi kaikessa yhteisessä olemisessa ja tekemisessä.
Ei siinä muuta vaihtoehtoa ole kuin toteuttaa nuo yksin. Se on sitten miehen oma valinta, jos ei lähde mukaan vaan jää mieluummin kotiin. Eihän nuo edes mitenkään mahdottoman kalliita ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisen tulotason perheessä miehesi on kasvanut?
Minä olin joskus nuorena suhteessa henkilön kanssa, joka piti itseään köyhänä. Hän oli kotoisin köyhästä perheestä, ja hänellä oli köyhän ihmisen identiteetti. Vaikka hänellä oli paremmat tulot kuin minulla, hän ajatteli, että minä olen rikkaampi kuin hän, ja pyrki lokkeilemaan minun rahoillani. Tämän kun huomasin, aloin lokkeilemaan takaisin.
Onneksi tuli ero.
Olemme molemmat keskituloisista perheistä. Tosin miehen sukulaisissa on todella hyvätuloisia ihmisiä (ml osa sisaruksistaan) joten kontrastia on.
Mutta mieheni tulot ovat siis oikeasti aika pienet johtuen töiden projektiluontoisuudesta ja siitä, että oikeasti töitä ei vain ole. Välillä tosin tulee isompi proggis josta saa sitten hetkeksi enemmän rahaa ja periaatteessa on mahdollista, että mieheni tulee joskus tienaamaan jopa hyviä rahasummia. Verrattuna siis omaan työhöni kossa palkka tuskin koskaan tulee nousemaan, mutta töitä riittää aina.
Ap
Valitat, että elämäsi jää miehen takia elämättä. Kuitenkin juuri nyt tuhlaat kesälauantai-illan tällä palstalla jankuttamiseen, miksi?
Mitä ap:n pitäisi olla tekemässä kesälauantaina joka olisi riittävän eläväistä sinulle?
Viettää aikaa sen miehensä kanssa, jota ilman hän ei voi nauttia mistään.
ap halusi tehdä elämässään isoja asioita kuten perustaa perheen ja matkustella. Mies ei halua. Ei ap halunnut miehen kanssa kotona möllöttää mikä oli miehen vaihtoehto.
Ja kuitenkin ap möllöttää kotona, miksi? Tämä on hänen ainoa elämänsä. Haluaako hän käyttää sen uhriutumiseen?
Onko mies edes ajatellut tekevänsä mitään parantaakseen rahatilannettaan vai aikooko koko ikänsä surkutella köyhyyttään?
Täältäkin ääni yhteiselle matkakassalle tai yhteiselle tilille! Pistätte sinne tietyn prosenttimäärän molempien nettotuloista (tarpeeksi harvoin, niin että mieskin voi osallistua, jos välillä on tulotonta aikaa). Silloin jako on ns reilu ja laitatte "saman verran" rahaa suhteutettuna tuloihin, vaikka konkreettinen rahamäärä onkin sinun osaltasi suurempi.
Minunkin olisi vaikea ottaa vastaan matkoja ja muita puolestani maksettuja asioita, mutta tuollaisen yhteistilin tai matkarahan hyväksyisin helposti, se tuntuu paljon tasapuolisemmalta.
Tuossa pitää olla valmis säästämään pidempiä aikoja eikä ehkä ihan kaikkea haluamaasi pysty toteuttamaan kerralla tai heti, vaikka siihen omien varojen puolesta pystyisitkin. Mutta varmasti parempi vaihtoehto kuin pelkkä kotona makaaminen.
Haiskahtaa tekosyyltä miehen puolelta