Lue keskustelun säännöt.
Miten toimia, kun lapsen ujoutta/vierastamista kommentoidaan?
09.06.2023 |
Lapseni on pieni, vasta 2v. On alussa ujo uusien ihmisten seurassa ja tarkkailee vakavana kauempaa joskus pitkäänkin ennen kuin rentoutuu. Minun mielestäni ihan normaalia. Ja etenkin siinä tilanteessa jos vieras oikein hyökkää lässyttämään naaman eteen 🙄 monet ihmiset ääneen ihmettelee lapselle että no mikäs nyt on, mitä sinä nyt pelkäät, oletpas sinä nyt vakava jne. Tuntuu aika kurjalta nuo kommentit, lapsi kuitenkin ymmärtää puhetta jo tosi paljon. Miltä aikuisista itsestään tuntuisi, jos heidän olemista ja käytöstä alettaisiin heti arvostella? Kysynkin neuvoja, miten minun vanhempana pitäisi käyttäytyä tilanteessa? En halua aiheuttaa lapselle epämukavaa oloa.
Kommentit (29)
Älä toimi mitenkään. Se on lapsen oikeus olla sulkeutunut. Älä varsinkaan puhu mitään lapselle, vaan kannusta tätä valitsemallaan tiellä. Yhteiskunnan on muututtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keitä ne kommentoijat on? Onko niitä pakko tavata?
No ei varta vasten tavattaisikaan, mutta siis tuttuja jotka tulee vastaan jossain julkisella paikalla tai juhlissa, naapureita pihalla yms. Ap
No sitten vaan keskeytät kommentoinnin kevyesti, huitaiset pois. Käännät puheen muualle tai et ole kuulevinasikaan. Sanot itse lapselle jotain ja ohjaat huomion muualle.
Tai keskeytät slkuunsa ennen kuin on edes mökäytetty loppuun.
Kunhan itse olet iloinen ja rauhallinen ja lapseen tyytyväinen.
Ja ainahan voitte vaan painella kiireisenä ohi ja huikata että sori nyt ei ehdi.
Mun hitaasti lämpiäväni sai paljon itsevarmuutta tanssi- ja teatteriharrastuksista.
Ja oma lapseni saanut kommenttia kun on niin puhelias ja spontaani. Niin kaikkien pitäisi olla siitä keskiväliltä.
Kaikki ollaan erilaisia ja yhtä hyviä. Sanot, että tullu isäänsä.
Mieti joku napakka kommentti tuohon. Sun ei tarvitse selitellä, eikä sen kummemmin edes miettiä asiaa. Turhaan annat pahoittaa oman ja lapsesi mielen jos jäät kuuntelemaan/keskustelemaan aiheesta josta ei mitään tarvitse edes sanoa, täysin normaali juttu. Sano vaikka "anna olla" joka kerta ja vaihda aihetta tai lähde pois tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin vahvasti ihmiseen sisäänrakennettu temperamenttipiirre. Ärsyttää ekstroverttiyden ihannointi. Miksi varautuneempi ja hiljaisempi ihminen olisi jotenkin huonompi, tai asia, josta pitäisi päästä eroon.
Niinpä. Kyllä minua enemmän huolestuttaa lapset, jotka vaikka rappukäytävässä tarttuvat minun, ihan tuntemattoman, käteen ja tekevät tuttavuutta. Ennemminkin sanoisin tuollaisesta hitaammin lämpenevästä, että fiksu lapsi, kun tarkkailee ensin.
Pahinta oli koulussa kaikki sanalliset arvioinnit, että reippaampi pitäisi olla. Sanoin, että hänen luonteensa on semmoinen ja katsottaisko näitä hänen hyviä puoliaan joskus; keskittymiskykyinen, rauhallinen, ihana ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahinta oli koulussa kaikki sanalliset arvioinnit, että reippaampi pitäisi olla. Sanoin, että hänen luonteensa on semmoinen ja katsottaisko näitä hänen hyviä puoliaan joskus; keskittymiskykyinen, rauhallinen, ihana ihminen.
Mun lapselle osui hyvät opet. Kukaan ei ole kommentoinut ikinä.
Itse olen vain sanonut, että lapsi tarvitsee vähän aikaa lämmetäkseen ja antanut olla sylissä/vieressä tekemättä asiasta numeroa. Mutta ärsyttää ihmiset, jotka asiasta tekee silti ohjelmanumeron joka ikinen kerta, kun käydään vaikka kylässä. Aivan niinkuin sen lapsen temperamentti olisi siinä välillä muuttunut miksikään. Ihmetyttää, ettei ymmärretä, että käytännössä kerta toisensa jälkeen torutaan lasta piirteistä, joille hän ei voi yhtään mitään. Näin ujojen/hitaasti lämpenevien ihmisten itsetuntoa nakerretaan jo aivan pienestä saakka.