Minkä hemmetin takia sen 4 v päiväkoti

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Lapset ovat jo kuulleet tai kuulevat kavereiltaan, isommilta sisaruksiltaan ja kuka mistäkin asiasta joka tapauksessa. Lapset eivät kasva pullossa vaan asia, josta ympärillä puhutaan tulee kyllä heidän tietoon.

On tärkeää, että aikuisilta saa asiallista tietoa eikä vain isommilta lapsista tulevaa pelottelua.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Hitto kun sylettää tuollaiset ihmiset jotka luulee, että lapset ei tiedä ja luovat kulttuuria jossa vaikeista asioista vaietaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti koska koko kylä puhuu siitä. Siksi. Neljävuotias kyllä kuulee ja näkee ja ymmärtää ja ei ymmärrä, mutta luulee ymmärtävänsä ja jotkut asiat jää ikuisiksi ajoiksi epämääräisiksi.

Joensuu ei ole kylä.

On se, vaikkei olekaan.

T. Sieltä päin kotoisin

Sun henkilökohtainen angsti ei muuta kaupunkia kyläksi.

Angsti?

Ei ole angsteja, päinvastoin, seutu on sielunmaisemaani jossa vierailen lähes aina lomillakin, mutta kylä se silti on, ei sitä muuksi muuta asukasmäärä jonka mukaan jokin paikka onkin kaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Nelivuotiaat eivät ymmärrä henkäsen pölähdystä kuolemisesta.

Kyllä ymmärtää vaikka kuinka paljon. Kokemusta on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti koska koko kylä puhuu siitä. Siksi. Neljävuotias kyllä kuulee ja näkee ja ymmärtää ja ei ymmärrä, mutta luulee ymmärtävänsä ja jotkut asiat jää ikuisiksi ajoiksi epämääräisiksi.

Joensuu ei ole kylä.

On se, vaikkei olekaan.

T. Sieltä päin kotoisin

Sun henkilökohtainen angsti ei muuta kaupunkia kyläksi.

Angsti?

Ei ole angsteja, päinvastoin, seutu on sielunmaisemaani jossa vierailen lähes aina lomillakin, mutta kylä se silti on, ei sitä muuksi muuta asukasmäärä jonka mukaan jokin paikka onkin kaupunki.

Olipa angsti tai muu sielunmaisema, se miten sä jonkin kaupungin koet, ei muuta faktoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Hitto kun sylettää tuollaiset ihmiset jotka luulee, että lapset ei tiedä ja luovat kulttuuria jossa vaikeista asioista vaietaan.

4 vuotiaat nyt vaan ovat niin nuoria, ettei niiden tarvitse kaikkea tietää. Jokainen aikuinen toki voi mennä itseensä, että kannattaako tälläkään tapauksella mässäillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti koska koko kylä puhuu siitä. Siksi. Neljävuotias kyllä kuulee ja näkee ja ymmärtää ja ei ymmärrä, mutta luulee ymmärtävänsä ja jotkut asiat jää ikuisiksi ajoiksi epämääräisiksi.

Joensuu ei ole kylä.

On se, vaikkei olekaan.

T. Sieltä päin kotoisin

Sun henkilökohtainen angsti ei muuta kaupunkia kyläksi.

Angsti?

Ei ole angsteja, päinvastoin, seutu on sielunmaisemaani jossa vierailen lähes aina lomillakin, mutta kylä se silti on, ei sitä muuksi muuta asukasmäärä jonka mukaan jokin paikka onkin kaupunki.

Olipa angsti tai muu sielunmaisema, se miten sä jonkin kaupungin koet, ei muuta faktoja.

Oletko neuroepätyypillinen vai jumitatko/jankkaatko ihan muuten vain?

Joensuu on kylä, sekä kooltaan että infrastruktuuriltaan, huomaisit sen itsekin, jos olisit joskus sieltä avarampaan maailmaan uskaltanut astella. Ehkäpä juurikin sen vuoksi jankkaat ja jumitat, sekin on tyypillistä pienissä kyläpiireissä aina asuneille ja olleille, ei ole vertailukohtaa mihinkään muuhun eikä kokemusta mistään muusta, mieli on pieni ja ajatukset hieman suppeita ja rajoittuneita.

Sori, nyt on sauna lämmin joten illanjatkoa sinne!

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Mun lapsen isä kuoli. Eikä hän asialle mitään voinut. Oli sitten päiväkodissa ruokapöydässä yhtäkkiä sanonut, että "mun isi on kuollu". Muut lapset olivat pöydässä kyselleet aikuiselta voiko lapselta isä kuolla ja miten lapsen isä voi kuolla jne. Pöydässä istunut aikuinen oli rauhallisesti vastaillut lasten kysymyksiin ja kertonut hänen omankin isän kuolleen jne. Joku toinen täti oli myöhemmin käynyt mäkättämässä, että ei ole soveliasta puhua kuolemasta ja vielä ruokapöydässä. Sä olet varmaan tuo lapseni päiväkodin mäkättävä täti. Kerroppa vielä, että mitä pitäisi tehdä jos lapsi kuolemasta puhuu tai sitä ihmettelee tai jos kuolema lasta jotenkin koskettaa. Olisiko mun lapselle pitänyt äkäsenä tiuskasta pitämään asiasta suu kiinni ja vaientaa muutkin pöydässä istuneet lapset ja jättää heidät mahdollisesti pelottavien kysymysten kanssa yksin?

Jep, jep. Olen pahoillani, että 3-vuotias lapseni lähti sillein kuolemalla mässäilemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Hitto kun sylettää tuollaiset ihmiset jotka luulee, että lapset ei tiedä ja luovat kulttuuria jossa vaikeista asioista vaietaan.

4 vuotiaat nyt vaan ovat niin nuoria, ettei niiden tarvitse kaikkea tietää. Jokainen aikuinen toki voi mennä itseensä, että kannattaako tälläkään tapauksella mässäillä.

Etkö nyt tajua, että 4 vuotias tietää ja kuulee etkä sä voi sitä estää. Puhumalla itse voit vaikuttaa siihen, mitä tietää. T. Se, jonka naapurissa tehtiin henkirikos, kun olin lapsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Mun lapsen isä kuoli. Eikä hän asialle mitään voinut. Oli sitten päiväkodissa ruokapöydässä yhtäkkiä sanonut, että "mun isi on kuollu". Muut lapset olivat pöydässä kyselleet aikuiselta voiko lapselta isä kuolla ja miten lapsen isä voi kuolla jne. Pöydässä istunut aikuinen oli rauhallisesti vastaillut lasten kysymyksiin ja kertonut hänen omankin isän kuolleen jne. Joku toinen täti oli myöhemmin käynyt mäkättämässä, että ei ole soveliasta puhua kuolemasta ja vielä ruokapöydässä. Sä olet varmaan tuo lapseni päiväkodin mäkättävä täti. Kerroppa vielä, että mitä pitäisi tehdä jos lapsi kuolemasta puhuu tai sitä ihmettelee tai jos kuolema lasta jotenkin koskettaa. Olisiko mun lapselle pitänyt äkäsenä tiuskasta pitämään asiasta suu kiinni ja vaientaa muutkin pöydässä istuneet lapset ja jättää heidät mahdollisesti pelottavien kysymysten kanssa yksin?

Jep, jep. Olen pahoillani, että 3-vuotias lapseni lähti sillein kuolemalla mässäilemään.

Pitää sano hys hys, älä nyt tuollaisia puhu, eihän kukaan kuole, hys hys ja Heh heh katso miten kiva pupun kuva tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luultavasti koska koko kylä puhuu siitä. Siksi. Neljävuotias kyllä kuulee ja näkee ja ymmärtää ja ei ymmärrä, mutta luulee ymmärtävänsä ja jotkut asiat jää ikuisiksi ajoiksi epämääräisiksi.

Joensuu ei ole kylä.

On se, vaikkei olekaan.

T. Sieltä päin kotoisin

Sun henkilökohtainen angsti ei muuta kaupunkia kyläksi.

Angsti?

Ei ole angsteja, päinvastoin, seutu on sielunmaisemaani jossa vierailen lähes aina lomillakin, mutta kylä se silti on, ei sitä muuksi muuta asukasmäärä jonka mukaan jokin paikka onkin kaupunki.

Olipa angsti tai muu sielunmaisema, se miten sä jonkin kaupungin koet, ei muuta faktoja.

Oletko neuroepätyypillinen vai jumitatko/jankkaatko ihan muuten vain?

Joensuu on kylä, sekä kooltaan että infrastruktuuriltaan, huomaisit sen itsekin, jos olisit joskus sieltä avarampaan maailmaan uskaltanut astella. Ehkäpä juurikin sen vuoksi jankkaat ja jumitat, sekin on tyypillistä pienissä kyläpiireissä aina asuneille ja olleille, ei ole vertailukohtaa mihinkään muuhun eikä kokemusta mistään muusta, mieli on pieni ja ajatukset hieman suppeita ja rajoittuneita.

Sori, nyt on sauna lämmin joten illanjatkoa sinne!

Förlåt, mutta olen asunut miljoonakaupungissa. Kun nyt tulkintoja toisesta lähdetään esittämään, veikkaan että sulle muutto pois Pohjois-Karjalasta tuntui pääsyltä suureen maailmaan ja edelleen luulet eläväsi nyt siellä suuressa maailmassa, vaikka asut maailman mittapuulla pienessä kaupungissa.

Kyllä lapsille pitää kertoa kuolemasta, vaikka 4-vuotiaan käsitys kuolemasta voikin olla aika rajallinen. Mutta siksi onkin tärkeää, että lapsi saa asiallista tietoa, eikä tapahtuma jää lapsen mielikuvituksen varaan.

Pikkusiskoni äiti kuoli kun pikkusisko oli 4v. Oikeastaan hän oli se joka löysi tämän, mutta ei tajunnut tämän olevan kuollut, vaan luuli nukkuvan.

Asia kerrottiin pikkusiskolle vasta myöhemmin ja kyllä hän sen ymmärsi, että äitinsä ei enää tule takaisin. Tai kuten sisko itse sanoi, ei ole enää täällä meidän kanssa. Toki kuoleman lopullisuus varmaan muokkautui vasta sitten myöhemmin pikkusiskon mielessä.

Onhan tuo ihan kamala asia lasten käsitellä. Omassa alakoulussa pidettiin muistotilaisuus kun yksi oppilaista oli kuollut sairauteen. 

Vierailija kirjoitti:

Oli tehty. Mut minkälaisia kiinnostais tietää, ja ovatko tosiaan yrittäneet saada sossuja reagoimaan.

Vai ovatko lässyttäneet päihteissä oleville vanhemmille "kertokaa Millasta apua tarvitsette" ja jättäneet vaan tekemättä.

Älkää nyt helvetissä tarhatätejä syyllistäkö!

Hyvähän se on, että lapsille kerrotaan asia, eivätkä jää epätietoisuuteen. Sitä paitsi niistä joku kysyy kaverinsa perään kuitenkin. Mitä hänelle pitäisi sanoa? Että kaveri muutti Narniaan, eikä tule enää takaisin?

Nykyaika on jotenkin totaalisesti vinksallaan. Mistään ei saisi puhua, mitään ei saisi sanoa. Milloin ja miksi tästä tuli tällaista? Ikävät ja kyseenalaiset aiheet yritetään vaieta olemattomiin, mutta kun ei mörkö sängyn alla katoa sillä, ettei ikinä katso sängyn alle.

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulu lapsille järjestää mitään surujuhlaa!  Eikä kertoa että lapsi on kuollut.  Miksi kuolemallakin mässäillään.  Lapsilla on oikeus olla lapsia eikä murehtia asioista joille he eivät mitään voi.

Kuolema on osa elämää, kaikki me kuolemme. Lapsille pitää kertoa tosiasioita, tietysti ikätasoisesti.

Meillä lapset, silloin 2vja 4v kävivät hautaustoimiston kellarissa katsomassa isoisäänsä. Pienempi silitteli papan poskea ja ihmetteli : "Miksi Pappa on niin kylmä?" Kerroin, että pappa on nyt kuollut, eikä tule enää ikinä takaisin. 

Myös hautajaisissa tietysti oltiin. Lapsia kiinnosti lähinnä sukulaislapset, joiden kanssa leikkivät. 

Lapsien päälle ei pidä kaataa kaikkea murhetta ja raakuutta. Jos kysyvät, niin voi sanoa, että X ei ole enää meillä päiväkodissa (mikä totta). Vanhemmat kyllä huomaavat lapsestaan sitten, jos asiassa vielä keskusteltavaa.

Minä ainakin muistan olleeni 4-vuotiaana ihan ajatteleva ihminen, enkä mikään tyhjäpää. Muutimme ollessani 4,5 v, joten tiedän siitä hyvin mihin aikaan muistoni ja niihin liittyvät ajatukset ajoittuu. Joten minä ainakin olisin ymmärtänyt tuollaisen muistotilaisuuden.