Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Puolison tulot ovat nousseet
09.06.2023 |
Olemme 40+ perheellinen aviopari. Aiemmin palkkamme olivat suunnilleen samanlaiset. Molemmilla ihan hyvä palkka, netot tonnin sisään. Vähitellen miehen palkka on kasvanut ja firmalla menee hyvin, joten vuosittaiset bonukset ovat suuria (kymmeniä tuhansia). Nyt nettopalkkamme ero on jo tuhansia/kk.
Käytämme rahaa varsin vähän. Meillä on velaton asunto ja autot. Syömme edullista ruokaa. Olemme liian kiireisiä matkustelua, kulttuuririenroja tms. ajatellen (ja mies matkustaa työkseen). Enää yksi lapsi asuu kotona.
Olen oman vaativan työni lisäksi lähes aina hoitanut yli 90% kotitöistä, lastenhoidosta, yhteydenpidosta (miehen) sukulaisiin jne. Mies taas on tehnyt töitä. Jos siis en olisi toiminut näin, ei mies olisi voinut edetä urallaan.
Nyt kun maksan verkkopankissa laskuja (mun hommaani sekin), huomaan, että miehelle kertyy koko ajan tililleen rahaa. Luvan kanssa siirrän molempien tililtä sopivasti rahaa käyttötilille (johon maksukortit molemmilla). Miehelle on ihan sama miten näitä raha-asioita hoidan.
Mikä teistä olisi reilua? Alanko maksaa valtaosan perheen kuluista miehen tililtä? Molemmat saisivat sitten sijoittaa "omia rahojaan" kuten haluavat. Vai maksetaanko jollain prosentilla? Vai omat rahat vaan molemmilla ja kulut puoliksi? Vaikka mies maksaisi kaikki kulut, minulle jäisi vähemmän rahaa. Onko se ok, koska miehellä vaan on isompi palkka? Vai pitäisikö minun ottaa vielä osa miehen rahoista itselleni kotitöistä ja muusta hänen työn mahdollistamisesta?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulut puoliksi tietysti. Samalla sinä alat katselemaan parempipalkkaista työtä.
Palkkani on nyt n. 5500 e brutto. En usko, että alallani parempaa saa kovin helpolla.
Ap
Tuo on ihan ok palkka. Riittää varmasti mukavaan elämään, kun puoliksi menee kulut.
Miksi siis pitäisi muuttaa?
Sinusta siis on reilua, että toiselle puolisolle jää säästöön paljon enemmän kuin toiselle, vaikka se toinen mahdollistaa toisen tulot.
Miten ihmeessä se on toiselta pois, että toiselle jää säästöön paljon enemmän? Ja se toinen on nimenomaan rakas, läheinen ihminen, jolle yleensä haluaa pelkkää hyvää!
Me maksamme yhteiset kulut puoliksi eikä kumpikaan koe tarpeelliseksi tietää, paljonko toinen ansaitsee tai mihin on rahansa sijoittanut. Yhteinen pankkitili on, mutta vain niitä yhteisiä menoja varten. En ikimaailmassa antaisi toisen ihmisen hoitaa omia raha-asioitani, enkä osaa kuvitella että puolisoni haluaisi minun hoitavan hänen asioitaan.
Jos hänelle jää paljon säästöön, niin sehän on hienoa, koska se varmasti lisää hänen turvallisuuden tunnettaan ja sitä kautta onnellisuuttaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen meillä se säästeliäämpi, aviomies tienaa vähän enemmän kuin minä. Minä laitan säästö- ja puskuritilille kuukausittain omista tuloistani useamman satasen, ja tili on vain minun nimissäni.
Olen kyllä ehdottanut, että se säästötili voisi olla molempien nimissä, mutta mieheni ei ole siitä ollut kiinnostunut. Hänelle on ihan sama. Hän on vaan tyytyväinen, että meillä on puskuria isompiin menoihin, ja minä sitten maksan kaikki suuremmat menot säästötililtä, kuten uudet huonekalut, kodinkoneet, lomamökit, kissan eläinlääkärit ja koti- ja autovakuutukset. Lapsia meillä ei ole. Eikä omistusasuntoa.
Meillä ei koskaan mitään riitoja ole rahasta ollut. Asumiskulut maksetaan puoliksi. Mies käy yleensä autollisena kaupassa työpäivän yhteydessä ja minä siirrän miehelle rahaa viikottain, mutta hän maksaa niistä enemmän. Emme ole tuhlailevia, vaan ostetaan uusia vaatteita tms. tarpeen mukaan. Mieheni harrastaa musiikkia, niin joskus uusiin soittimiin menee hänellä enemmän rahaa.
Hyvin on tämä systeemi toiminut. Mies huolehtii päivittäisostoista ja minä huolehdin isommista ostoista ja siitä, että on rahaa säästössä.
Korjaus: siis maksan juoksevat kulut puskuri- ja käyttötililtä. Säästötililtä nostan sitten rahaa niihin isompiin ostoihin, jos tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulut puoliksi tietysti. Samalla sinä alat katselemaan parempipalkkaista työtä.
Palkkani on nyt n. 5500 e brutto. En usko, että alallani parempaa saa kovin helpolla.
Ap
Tuo on ihan ok palkka. Riittää varmasti mukavaan elämään, kun puoliksi menee kulut.
Miksi siis pitäisi muuttaa?
Sinusta siis on reilua, että toiselle puolisolle jää säästöön paljon enemmän kuin toiselle, vaikka se toinen mahdollistaa toisen tulot.
Miten ihmeessä se on toiselta pois, että toiselle jää säästöön paljon enemmän? Ja se toinen on nimenomaan rakas, läheinen ihminen, jolle yleensä haluaa pelkkää hyvää!
Me maksamme yhteiset kulut puoliksi eikä kumpikaan koe tarpeelliseksi tietää, paljonko toinen ansaitsee tai mihin on rahansa sijoittanut. Yhteinen pankkitili on, mutta vain niitä yhteisiä menoja varten. En ikimaailmassa antaisi toisen ihmisen hoitaa omia raha-asioitani, enkä osaa kuvitella että puolisoni haluaisi minun hoitavan hänen asioitaan.
Jos hänelle jää paljon säästöön, niin sehän on hienoa, koska se varmasti lisää hänen turvallisuuden tunnettaan ja sitä kautta onnellisuuttaan.
Kannattaa ottaa ruusunpunaiset lasit pois ja ymmärtää, että puolet liitoista päätyy eroon. Silloin varmasti kiinnostaa onko omalla säästötilillä ja sijoituksissa tonni vai miljoona. (Avioehto on monilla.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulut puoliksi tietysti. Samalla sinä alat katselemaan parempipalkkaista työtä.
Palkkani on nyt n. 5500 e brutto. En usko, että alallani parempaa saa kovin helpolla.
Ap
Tuo on ihan ok palkka. Riittää varmasti mukavaan elämään, kun puoliksi menee kulut.
Miksi siis pitäisi muuttaa?
Sinusta siis on reilua, että toiselle puolisolle jää säästöön paljon enemmän kuin toiselle, vaikka se toinen mahdollistaa toisen tulot.
Miten ihmeessä se on toiselta pois, että toiselle jää säästöön paljon enemmän? Ja se toinen on nimenomaan rakas, läheinen ihminen, jolle yleensä haluaa pelkkää hyvää!
Me maksamme yhteiset kulut puoliksi eikä kumpikaan koe tarpeelliseksi tietää, paljonko toinen ansaitsee tai mihin on rahansa sijoittanut. Yhteinen pankkitili on, mutta vain niitä yhteisiä menoja varten. En ikimaailmassa antaisi toisen ihmisen hoitaa omia raha-asioitani, enkä osaa kuvitella että puolisoni haluaisi minun hoitavan hänen asioitaan.
Jos hänelle jää paljon säästöön, niin sehän on hienoa, koska se varmasti lisää hänen turvallisuuden tunnettaan ja sitä kautta onnellisuuttaan.
Kannattaa ottaa ruusunpunaiset lasit pois ja ymmärtää, että puolet liitoista päätyy eroon. Silloin varmasti kiinnostaa onko omalla säästötilillä ja sijoituksissa tonni vai miljoona. (Avioehto on monilla.)
Niin? miten se minun säästöihini ja sijoituksiini vaikuttaa, jos puoliso saa palkankorotuksen ja hänelle jää enemmän rahaa kuin ennen? Kun lähtökohtana on, että yhteiset kulut maksetaan puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Avioliittolaki 46 (16.4.1987/411)
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Eli kumpikin maksaa kykynsä mukaisessa suhteessa.
Lakimiehet ovat kanssasi vahvasti eri mieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nostat kissan pöydälle ja kysyt miehen mielipidettä asiaan. Parisuhteissa on niin monta eri tapaa hoitaa raha-asioita, että ei siinä oikein ulkopuolisten mielipiteiden kysely auta.
Meillä mennään niin, että paremmin tienaava maksaa enemmän ihan omasta tahdostaan.
Alue: Aihe vapaa
Minä olen meillä se säästeliäämpi, aviomies tienaa vähän enemmän kuin minä. Minä laitan säästö- ja puskuritilille kuukausittain omista tuloistani useamman satasen, ja tili on vain minun nimissäni.
Olen kyllä ehdottanut, että se säästötili voisi olla molempien nimissä, mutta mieheni ei ole siitä ollut kiinnostunut. Hänelle on ihan sama. Hän on vaan tyytyväinen, että meillä on puskuria isompiin menoihin, ja minä sitten maksan kaikki suuremmat menot säästötililtä, kuten uudet huonekalut, kodinkoneet, lomamökit, kissan eläinlääkärit ja koti- ja autovakuutukset. Lapsia meillä ei ole. Eikä omistusasuntoa.
Meillä ei koskaan mitään riitoja ole rahasta ollut. Asumiskulut maksetaan puoliksi. Mies käy yleensä autollisena kaupassa työpäivän yhteydessä ja minä siirrän miehelle rahaa viikottain, mutta hän maksaa niistä enemmän. Emme ole tuhlailevia, vaan ostetaan uusia vaatteita tms. tarpeen mukaan. Mieheni harrastaa musiikkia, niin joskus uusiin soittimiin menee hänellä enemmän rahaa.
Hyvin on tämä systeemi toiminut. Mies huolehtii päivittäisostoista ja minä huolehdin isommista ostoista ja siitä, että on rahaa säästössä.