Kertokaa koirakasvattajat miten teitä kannattaa lähestyä
Laitanko heti kodin videoesittelyn ja pitkät kirjeet vai kysynkö ensin että onko pentuja ylipäätään vapaana?
Mitä jos haluttua rotua ei ole juuri nyt saatavilla, voiko kysellä onko aietta teettää pentuja?
En ole kovin hyvä ihmisten kanssa, vain eläinten. Vaikka vaikutan sosiaalisesti urpolta, niin pidän eläimestä koko sydämelläni hyvää huolta ja tarjoan parasta.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajilta voi kysellä esimerkiksi tulevia pentusuunnitelmia ja kertoa olevansa kiinnostunut rodusta. Kertoa lyhyesti itsestään ja koirakokemuksestaan, miksi on kiinnostunut ko. rodusta ja minkälaista koiraa etsii.
Enkä jos ei ole kokemusta omasta koirasta. Luultavasti ensimmäistä koiraa on vaikea saada? Ap
Ei välttämättä ole, mutta kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja pohtia, onko rotuvalinta sopiva. Kasvattajia voi tavata esimerkiksi näyttelyissä tai muissa harrastuksissa, käydä esittäytymässä ja kysyä suunnitelmia.
Voi p koiramessut meni juuri.
Olen miettinyt muutamaa rotua jotka sopisivat hyvin. Onko koirista kova kysyntä? Ap
Kyllä pennuista on yleensä aika kova kysyntä. Mitä rotuja olet katsellut?
Esim australianpaimenkoiraa urheilu-, pyöräily- uinti- ja juoksukaveriksi. Myös seuraksi. Ap
Australianpaimenkoira ei ole mikään helppo rotu, eikä niitä mielellään myydä kuin harrastaviin koteihin. Eli jos sulla ei ole mitään sellaisia suunnitelmia, et todennäköisesti ole mikään kovin haluttu ostaja hyvälle kasvattajalle.
Meinaatko että pitäisi harrastaa virallisesti vaikka tokoa? Triatlonkaveriksi ei myydä? Ap
Monelle rodulle se pelkkä liikunta ei ole tarpeeksi, tarvii myös muuta aktivaatiota "päälle". Jos sitä ei saa rodulle ominaisesta toiminnasta kuten paimentamisesta, sitten joku harrastus olisi hyvä.
Toisaalta itse olen tullut näitä urheilevia ostajia kohtaan vähän skeptiseksikin, koska loppujen lopuksi koiran lenkityksen pitäisi mennä paljolti koiran ehdoilla. Ei mikään koira nauti siitä, että sitä hinataan ihmisen tahtiin pitkiä matkoja juosten, halusipa se juosta tai ei. Voi ensinnäkin olla, ettei se itselle sattuva yksilö ole sen luontoinen, että se haluaisi melkein ollenkaan sellaista, ja sitten tulee pettymystä puolin ja toisin. Tai jos onkin, niin onhan se vähän monotonista sille koiralle se juoksutreenaaminen missä ei paljon merkkauksia haistelemaan yms. pysähdellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajilta voi kysellä esimerkiksi tulevia pentusuunnitelmia ja kertoa olevansa kiinnostunut rodusta. Kertoa lyhyesti itsestään ja koirakokemuksestaan, miksi on kiinnostunut ko. rodusta ja minkälaista koiraa etsii.
Enkä jos ei ole kokemusta omasta koirasta. Luultavasti ensimmäistä koiraa on vaikea saada? Ap
Ei välttämättä ole, mutta kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja pohtia, onko rotuvalinta sopiva. Kasvattajia voi tavata esimerkiksi näyttelyissä tai muissa harrastuksissa, käydä esittäytymässä ja kysyä suunnitelmia.
Voi p koiramessut meni juuri.
Olen miettinyt muutamaa rotua jotka sopisivat hyvin. Onko koirista kova kysyntä? Ap
Kyllä pennuista on yleensä aika kova kysyntä. Mitä rotuja olet katsellut?
Esim australianpaimenkoiraa urheilu-, pyöräily- uinti- ja juoksukaveriksi. Myös seuraksi. Ap
Australianpaimenkoira ei ole mikään helppo rotu, eikä niitä mielellään myydä kuin harrastaviin koteihin. Eli jos sulla ei ole mitään sellaisia suunnitelmia, et todennäköisesti ole mikään kovin haluttu ostaja hyvälle kasvattajalle.
Meinaatko että pitäisi harrastaa virallisesti vaikka tokoa? Triatlonkaveriksi ei myydä? Ap
Monet kasvattajat on vähän sillä tavalla kunnianhimoisia, että tykkäävät kun rotujärjestön lehdessä näkyy kisatuloksia heidän kasvateilta. Siksi se koiralajien harrastaja voi olla halutumpi koti kuin muuten vaan kova liikkuja.
Ahaa nyt ymmärrän. Ehkä mun kannattaa harkita sittenkin seropia. En oikein pidä tämän tyyppisestä mentaliteetista. Ap
Varmaan useimmista roduista löytyy sellaisiakin kasvattajia, jotka ei harrastamista vaadi. Mutta usein ne nimekkäimmät on niitä, joille se nimekkyys on tullut juuri siitä, että myyvät harrastajille ja sitten heidän koiria komeilee näyttely- ja harrastustulosten listoilla, tulee valioita jne. Yhtä hyvän koti- ja liikuntakaverikoiran voi saada joltain vähemmän nimekkäältä pienkasvattajalta, kunhan katsoo että on sellainen joka teettää rodulle kuuluvat terveystarkastukset ja muutenkin noudattaa rotujärjestön suosituksia siinä, millaisella parilla pentuja teettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajilta voi kysellä esimerkiksi tulevia pentusuunnitelmia ja kertoa olevansa kiinnostunut rodusta. Kertoa lyhyesti itsestään ja koirakokemuksestaan, miksi on kiinnostunut ko. rodusta ja minkälaista koiraa etsii.
Enkä jos ei ole kokemusta omasta koirasta. Luultavasti ensimmäistä koiraa on vaikea saada? Ap
Ei välttämättä ole, mutta kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja pohtia, onko rotuvalinta sopiva. Kasvattajia voi tavata esimerkiksi näyttelyissä tai muissa harrastuksissa, käydä esittäytymässä ja kysyä suunnitelmia.
Voi p koiramessut meni juuri.
Olen miettinyt muutamaa rotua jotka sopisivat hyvin. Onko koirista kova kysyntä? Ap
Kyllä pennuista on yleensä aika kova kysyntä. Mitä rotuja olet katsellut?
Esim australianpaimenkoiraa urheilu-, pyöräily- uinti- ja juoksukaveriksi. Myös seuraksi. Ap
Australianpaimenkoira ei ole mikään helppo rotu, eikä niitä mielellään myydä kuin harrastaviin koteihin. Eli jos sulla ei ole mitään sellaisia suunnitelmia, et todennäköisesti ole mikään kovin haluttu ostaja hyvälle kasvattajalle.
Meinaatko että pitäisi harrastaa virallisesti vaikka tokoa? Triatlonkaveriksi ei myydä? Ap
Monelle rodulle se pelkkä liikunta ei ole tarpeeksi, tarvii myös muuta aktivaatiota "päälle". Jos sitä ei saa rodulle ominaisesta toiminnasta kuten paimentamisesta, sitten joku harrastus olisi hyvä.
Toisaalta itse olen tullut näitä urheilevia ostajia kohtaan vähän skeptiseksikin, koska loppujen lopuksi koiran lenkityksen pitäisi mennä paljolti koiran ehdoilla. Ei mikään koira nauti siitä, että sitä hinataan ihmisen tahtiin pitkiä matkoja juosten, halusipa se juosta tai ei. Voi ensinnäkin olla, ettei se itselle sattuva yksilö ole sen luontoinen, että se haluaisi melkein ollenkaan sellaista, ja sitten tulee pettymystä puolin ja toisin. Tai jos onkin, niin onhan se vähän monotonista sille koiralle se juoksutreenaaminen missä ei paljon merkkauksia haistelemaan yms. pysähdellä.
Tietenkin koiralle virikkeet koiran ehdoilla. En treenaa kisoihin, eli voin muokata omaa treeniä sopimaan koiran kanssa yhteen. En mä ota koiraa kiusattavaksi. Kyseisessä rodussa kiinnostaa myös tottelevaisuus. Koiran koulutus kiinnostaa. Mutta tein nyt virheen kun kerroin mitä rotua ajattelin. Kyse ei ole siitä nyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajilta voi kysellä esimerkiksi tulevia pentusuunnitelmia ja kertoa olevansa kiinnostunut rodusta. Kertoa lyhyesti itsestään ja koirakokemuksestaan, miksi on kiinnostunut ko. rodusta ja minkälaista koiraa etsii.
Enkä jos ei ole kokemusta omasta koirasta. Luultavasti ensimmäistä koiraa on vaikea saada? Ap
Ei välttämättä ole, mutta kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja pohtia, onko rotuvalinta sopiva. Kasvattajia voi tavata esimerkiksi näyttelyissä tai muissa harrastuksissa, käydä esittäytymässä ja kysyä suunnitelmia.
Voi p koiramessut meni juuri.
Olen miettinyt muutamaa rotua jotka sopisivat hyvin. Onko koirista kova kysyntä? Ap
Kyllä pennuista on yleensä aika kova kysyntä. Mitä rotuja olet katsellut?
Esim australianpaimenkoiraa urheilu-, pyöräily- uinti- ja juoksukaveriksi. Myös seuraksi. Ap
Australianpaimenkoira ei ole mikään helppo rotu, eikä niitä mielellään myydä kuin harrastaviin koteihin. Eli jos sulla ei ole mitään sellaisia suunnitelmia, et todennäköisesti ole mikään kovin haluttu ostaja hyvälle kasvattajalle.
Meinaatko että pitäisi harrastaa virallisesti vaikka tokoa? Triatlonkaveriksi ei myydä? Ap
Monelle rodulle se pelkkä liikunta ei ole tarpeeksi, tarvii myös muuta aktivaatiota "päälle". Jos sitä ei saa rodulle ominaisesta toiminnasta kuten paimentamisesta, sitten joku harrastus olisi hyvä.
Toisaalta itse olen tullut näitä urheilevia ostajia kohtaan vähän skeptiseksikin, koska loppujen lopuksi koiran lenkityksen pitäisi mennä paljolti koiran ehdoilla. Ei mikään koira nauti siitä, että sitä hinataan ihmisen tahtiin pitkiä matkoja juosten, halusipa se juosta tai ei. Voi ensinnäkin olla, ettei se itselle sattuva yksilö ole sen luontoinen, että se haluaisi melkein ollenkaan sellaista, ja sitten tulee pettymystä puolin ja toisin. Tai jos onkin, niin onhan se vähän monotonista sille koiralle se juoksutreenaaminen missä ei paljon merkkauksia haistelemaan yms. pysähdellä.
Tietenkin koiralle virikkeet koiran ehdoilla. En treenaa kisoihin, eli voin muokata omaa treeniä sopimaan koiran kanssa yhteen. En mä ota koiraa kiusattavaksi. Kyseisessä rodussa kiinnostaa myös tottelevaisuus. Koiran koulutus kiinnostaa. Mutta tein nyt virheen kun kerroin mitä rotua ajattelin. Kyse ei ole siitä nyt. Ap
No ainakin sun kannattaa muotoilla sanomasi hyvin eri tavalla, mikä ihmeen harrastus on triathlon, missä koiraa koulutetaan? Itse en kasvata aussieja, mutta saman tyyppistä rotua kyllä enkä tuolla sinun kuvauksellasi olisi sinulle koiraa myynyt. Ei siksi, että olisit välttämättä huono omistaja, mutta aussie ei ole mikään tyypillinen ensikoira ja haluan koirani koteihin, missä niiltä väsytetään jalkojen lisäksi myös pää. Muuten on hyvin todennäköisesti ongelmia tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajilta voi kysellä esimerkiksi tulevia pentusuunnitelmia ja kertoa olevansa kiinnostunut rodusta. Kertoa lyhyesti itsestään ja koirakokemuksestaan, miksi on kiinnostunut ko. rodusta ja minkälaista koiraa etsii.
Enkä jos ei ole kokemusta omasta koirasta. Luultavasti ensimmäistä koiraa on vaikea saada? Ap
Ei välttämättä ole, mutta kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja pohtia, onko rotuvalinta sopiva. Kasvattajia voi tavata esimerkiksi näyttelyissä tai muissa harrastuksissa, käydä esittäytymässä ja kysyä suunnitelmia.
Voi p koiramessut meni juuri.
Olen miettinyt muutamaa rotua jotka sopisivat hyvin. Onko koirista kova kysyntä? Ap
Kyllä pennuista on yleensä aika kova kysyntä. Mitä rotuja olet katsellut?
Esim australianpaimenkoiraa urheilu-, pyöräily- uinti- ja juoksukaveriksi. Myös seuraksi. Ap
Australianpaimenkoira ei ole mikään helppo rotu, eikä niitä mielellään myydä kuin harrastaviin koteihin. Eli jos sulla ei ole mitään sellaisia suunnitelmia, et todennäköisesti ole mikään kovin haluttu ostaja hyvälle kasvattajalle.
Meinaatko että pitäisi harrastaa virallisesti vaikka tokoa? Triatlonkaveriksi ei myydä? Ap
Monelle rodulle se pelkkä liikunta ei ole tarpeeksi, tarvii myös muuta aktivaatiota "päälle". Jos sitä ei saa rodulle ominaisesta toiminnasta kuten paimentamisesta, sitten joku harrastus olisi hyvä.
Toisaalta itse olen tullut näitä urheilevia ostajia kohtaan vähän skeptiseksikin, koska loppujen lopuksi koiran lenkityksen pitäisi mennä paljolti koiran ehdoilla. Ei mikään koira nauti siitä, että sitä hinataan ihmisen tahtiin pitkiä matkoja juosten, halusipa se juosta tai ei. Voi ensinnäkin olla, ettei se itselle sattuva yksilö ole sen luontoinen, että se haluaisi melkein ollenkaan sellaista, ja sitten tulee pettymystä puolin ja toisin. Tai jos onkin, niin onhan se vähän monotonista sille koiralle se juoksutreenaaminen missä ei paljon merkkauksia haistelemaan yms. pysähdellä.
Tietenkin koiralle virikkeet koiran ehdoilla. En treenaa kisoihin, eli voin muokata omaa treeniä sopimaan koiran kanssa yhteen. En mä ota koiraa kiusattavaksi. Kyseisessä rodussa kiinnostaa myös tottelevaisuus. Koiran koulutus kiinnostaa. Mutta tein nyt virheen kun kerroin mitä rotua ajattelin. Kyse ei ole siitä nyt. Ap
No ainakin sun kannattaa muotoilla sanomasi hyvin eri tavalla, mikä ihmeen harrastus on triathlon, missä koiraa koulutetaan? Itse en kasvata aussieja, mutta saman tyyppistä rotua kyllä enkä tuolla sinun kuvauksellasi olisi sinulle koiraa myynyt. Ei siksi, että olisit välttämättä huono omistaja, mutta aussie ei ole mikään tyypillinen ensikoira ja haluan koirani koteihin, missä niiltä väsytetään jalkojen lisäksi myös pää. Muuten on hyvin todennäköisesti ongelmia tiedossa.
Koiralle erikseen aktiviteetit älyllisiin haasteisiin liikunnan lisäksi. Kunpa voisin välittää asiani ihmisten kanssa jotenkin toisin kuin sanallisesti. Jallitustyyppinen keskustelu väsyttää. Ap
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Miksi kasvattajat ovat tympeitä ja miksi koiran ottavan tulisi olla tottunut kuuntelemaan keljuilua? Mitä tarkoitusta palvelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Miksi kasvattajat ovat tympeitä ja miksi koiran ottavan tulisi olla tottunut kuuntelemaan keljuilua? Mitä tarkoitusta palvelee?
Miksi sinä olet tympeä? Ei se ole keljuilua jos joku toteaa että kaavailemasi rotu ei ehkä sovi sinulle.
Kannattaa vaan valehdella ummet ja lammet, sanoa käyvänsä näyttelyissä ja harrastuksissa ja taippareissa jne. Ja kun koira on haettu, laittaa eston kasvattajan numerolle.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan valehdella ummet ja lammet, sanoa käyvänsä näyttelyissä ja harrastuksissa ja taippareissa jne. Ja kun koira on haettu, laittaa eston kasvattajan numerolle.
Suomi on pieni maa. Tuskin tulet tuon jälkeen saamaan enää koiraa keneltäkään kotimaiselta kasvattajalta kunhan sana kiertää, mutta mikäs siinä jos se ei haittaa.
Jos pentueeseen syntyy vaikka 8 pentua, ei niistä kaikista oo näyttelytähdiksi ja kisakoiriksi. Eli jokaisesta pentueesta löytyy pari vaatimattomampaa yksilöä jotka pääsee enemmänkin lenkkikaveria ja perheenjäsentä etsiville kuin kisaaville.
Ap:tä neuvoisin miettimään mitä sulla on tarjota koiralle. Mietit rodun sitten sen kautta. Esim joku dalmatialainen vois sopia paremmin ensimmäistä koiraa ostavalle kuin auspai. Dallut on tehty juoksemaan mutta ovat kuitenkin helpompia kuin auspait noin yleisellä tasolla.
Tsemppiä. Tee rauhassa taustatyötä ja hyvää kannattaa odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Miksi ap:n ei-metsästäjänä pitäisi ottaa seisova lintukoira, kerropa se? Näyttelylinjaisetkin ovat riistaviettisempiä kuin ei-metsästyskourarodut.
Ja se on dobermanni, hyvä ekspertti.
Vierailija kirjoitti:
Jos pentueeseen syntyy vaikka 8 pentua, ei niistä kaikista oo näyttelytähdiksi ja kisakoiriksi. Eli jokaisesta pentueesta löytyy pari vaatimattomampaa yksilöä jotka pääsee enemmänkin lenkkikaveria ja perheenjäsentä etsiville kuin kisaaville.
Ap:tä neuvoisin miettimään mitä sulla on tarjota koiralle. Mietit rodun sitten sen kautta. Esim joku dalmatialainen vois sopia paremmin ensimmäistä koiraa ostavalle kuin auspai. Dallut on tehty juoksemaan mutta ovat kuitenkin helpompia kuin auspait noin yleisellä tasolla.
Tsemppiä. Tee rauhassa taustatyötä ja hyvää kannattaa odottaa.
Onpa kummallinen ajatus, miten niistä pienistä pennuista muka voi tietää, ettei niistä ole "kisakoiriksi"? Jos rotu on työkoirarotu, niin ei sieltä mitään lenkkikavereita myydä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan valehdella ummet ja lammet, sanoa käyvänsä näyttelyissä ja harrastuksissa ja taippareissa jne. Ja kun koira on haettu, laittaa eston kasvattajan numerolle.
Suomi on pieni maa. Tuskin tulet tuon jälkeen saamaan enää koiraa keneltäkään kotimaiselta kasvattajalta kunhan sana kiertää, mutta mikäs siinä jos se ei haittaa.
Ulkomailta se koira kannattaakin hankkia. Siellä ymmärretään kyseessä olevan käyttöomaisuuuden kaupan, eikä mikään työhaastatteluprosessi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Miksi ap:n ei-metsästäjänä pitäisi ottaa seisova lintukoira, kerropa se? Näyttelylinjaisetkin ovat riistaviettisempiä kuin ei-metsästyskourarodut.
Ja se on dobermanni, hyvä ekspertti.
Ovat juoksijarotuja, käytetään koirahiihdossa ja canicrossissa. Harvoista roduista on monotoniseen kymmenien kilometrien mittaiseen juoksemiseen mitä ap tässä nyt ensisijaisesti hakee. Huskytkaan eivät sovellu pitkään juoksemiseen plussakeleillä, ehkä joku sileäkarvainen alaskanhusky mihin on sekoitettu seisojia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Miksi kasvattajat ovat tympeitä ja miksi koiran ottavan tulisi olla tottunut kuuntelemaan keljuilua? Mitä tarkoitusta palvelee?
Miksi sinä olet tympeä? Ei se ole keljuilua jos joku toteaa että kaavailemasi rotu ei ehkä sovi sinulle.
Miksi sinä olet tympeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Miksi kasvattajat ovat tympeitä ja miksi koiran ottavan tulisi olla tottunut kuuntelemaan keljuilua? Mitä tarkoitusta palvelee?
Miksi sinä olet tympeä? Ei se ole keljuilua jos joku toteaa että kaavailemasi rotu ei ehkä sovi sinulle.
Miksi sinä olet tympeä?
Seura tekee kaltaisekseen.
Tunnen pari kasvattajaa ja ovat ihmisenä aivan järkyttäviä. Räksyttävät toisille ihmisille kuten räksyttävät koirilleen. Komentaa ja käskee, töksäyttää kaiken ilman mitään filtteriä. Hyh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voisi sopia paremmin joku paremmin juoksemista kestävä rotu, vaikka saksanseisoja. Tai jos tosissaan haluat panostaa myös koulutuspuoleen niin vaikkapa doberman.
En myisi koiraa ap:lle kun vetää herneen nenään noin herkästi. Kasvattaja voi kysellä ja kommentoida vieläkin kärkkäämmin kuin ihmiset täällä.
Miksi kasvattajat ovat tympeitä ja miksi koiran ottavan tulisi olla tottunut kuuntelemaan keljuilua? Mitä tarkoitusta palvelee?
Kasvattajat on melko omalaatuista väkeä. Hyvässä ja huonossa. Käsitykset omasta itsestä on myös aika omalaatuisia, sellaista pikkupomomentaliteettia esiintyy.
Voi ei. No onneksi löytyi hyvät kodit kaikille! Ap