Yhteenmuutto ja omat huonekalut
Muutto miehen kaksioon häämöttää, molemmat ollaan jo kolmikymppisiä ja seurusteltu useampi vuosi. Muuttosuunnitelmia tehdessä tuli huolenaiheeksi, miten kaksi kaksiota saadaan mahdutettua yhteen kun molemmilla luonnollisesti on jo huonekaluja kertynyt ja neliöt eivät asunnossa kuitenkaan tuplaannu. Oli puhetta, että mies voi luopua jostain omista huonekaluistaan, jotta minä voin tuoda omia huonekaluja ja siten tehdä kodista yhteisen. Ja että päivitetään sitten muita huonekaluja jos vaikka ruokapöytä jää pieneksi tms.
No, minulla kävi tuuri ja sain myytyä lähes kaikki huonekaluni pois lukuunottamatta työpöytää ja tuolia sekä muutamaa säilytyskalustetta. Valtaosa astioista meni äidilleni, joka hän ne minulle aikoinaan on antanutkin. Huonekalut geneeristä ikeaa.
Miehen mielestä tämä on nyt sitten huono juttu, kun omin päin menin myymään tavaroita. Ajattelin, että on helpompaa että myyn tarpeettomat kalusteet pois, etenkin kun miehen huonekalut ja astiat kelpaa minulle ihan hyvin. Myönnän, että aluksi minulle OLI tärkeää, että olisi vaikka yhtenäinen astiasto, mutta sekin pakkomielle minulta meni pois ja nyt ne minun astiat meni kuitenkin hyvään tarpeeseen äidille :D
Onko teidän mielestä minun päätös nyt suuri vääryys ja merkki siitä, että en voi sitoutua muuttoon?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä???
Totta kai ap:lla on oikeus myydä omia tavaroitaan kenelle haluaa ja mihin hintaan haluaa. Ei seurustelukumppanilla eikä kenelläkään muullakaan ole tässä sananvaltaa.
Mies luonnollisesti toimii omien tavaroidensa kanssa samoin.
Ja sitten kun asutte yhdessä, päätätte yhdessä, millaisia mahdollisia uusia huonekaluja ja tavaroita ostatte.
Hieno parisuhde luvassa kun kumpikin voi vaan säätää sen oma tahdon mukaan ilman, että toisen kanssa keskustelee yhtään mistään.
Vierailija kirjoitti:
Jos se mieskin oli luvannut myydä jollekin niitä omia huonekalujaan?
No tietysti mies sitten myy, jos haluaa jostain luopua. Haloo.
Ja sitten yhdessä asuessa ostetaan yhdessä tilalle sellaisia, joista molemmat tykkäävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä???
Totta kai ap:lla on oikeus myydä omia tavaroitaan kenelle haluaa ja mihin hintaan haluaa. Ei seurustelukumppanilla eikä kenelläkään muullakaan ole tässä sananvaltaa.
Mies luonnollisesti toimii omien tavaroidensa kanssa samoin.
Ja sitten kun asutte yhdessä, päätätte yhdessä, millaisia mahdollisia uusia huonekaluja ja tavaroita ostatte.
No onhan tuo outoa, että tehdänkiin ihan päinvastoin mitä on puhuttu. Tietysti saa myydä kaikki, mutta luulisi nyt tuollaisesta kertovan ennen kuin pistää kaikki myyntiin. Ap on epäjohdonmukainen.
Jäi minulle työpöytä ja sen tuoli, lipasto ja joku vaatesäilytyshäkkyrä. En siis ihan kaikkea myynyt. Hyödyllisimmät jäi, säilytystavarat syö minun tilpehöörit ja työpöytä on etätöitä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä???
Totta kai ap:lla on oikeus myydä omia tavaroitaan kenelle haluaa ja mihin hintaan haluaa. Ei seurustelukumppanilla eikä kenelläkään muullakaan ole tässä sananvaltaa.
Mies luonnollisesti toimii omien tavaroidensa kanssa samoin.
Ja sitten kun asutte yhdessä, päätätte yhdessä, millaisia mahdollisia uusia huonekaluja ja tavaroita ostatte.
Sepä se, kun muuttaa jonkun kanssa yhteen joutuu jossain mittakaavassa luopumaan siitä ajattelusta että on vain minä ja vain minä. Jos on toisen kanssa yhdessä käyty läpi, että hyödynnytetään siinä yh-tei-ses-sä kodissa kummankin tavaroita niin eikö siitä pidä pitää kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä???
Totta kai ap:lla on oikeus myydä omia tavaroitaan kenelle haluaa ja mihin hintaan haluaa. Ei seurustelukumppanilla eikä kenelläkään muullakaan ole tässä sananvaltaa.
Mies luonnollisesti toimii omien tavaroidensa kanssa samoin.
Ja sitten kun asutte yhdessä, päätätte yhdessä, millaisia mahdollisia uusia huonekaluja ja tavaroita ostatte.
No onhan tuo outoa, että tehdänkiin ihan päinvastoin mitä on puhuttu. Tietysti saa myydä kaikki, mutta luulisi nyt tuollaisesta kertovan ennen kuin pistää kaikki myyntiin. Ap on epäjohdonmukainen.
Jäi minulle työpöytä ja sen tuoli, lipasto ja joku vaatesäilytyshäkkyrä. En siis ihan kaikkea myynyt. Hyödyllisimmät jäi, säilytystavarat syö minun tilpehöörit ja työpöytä on etätöitä varten.
Kai sinä ymmärrät että nyt ei ole kyse noista huonekaluista vaan siitä miten SINÄ toimit?
Siis miksi sinä et kertonut tuosta asiasta? Siis mistä te keskustelette, jos noinkin iso asia jää kertomatta?
Kuullostaapa kaikinpuolin lupaavalta avoliitolta: mumiseva mies jota ei kiinnosta ja ominpäin huseeraava avovaimo...
Christiiina kirjoitti:
Kun minun tätini asui avoliitossa aikoinaan ex-miesystävän kanssa, he eivät koskaan ostaneet Isompia hankintoja kotiin puoliksi vaan ainoastaan jompi kumpi maksoi tavaran kokonaan siksi, koska eron tullessa on helpompi jakaa tavarat sen mukaan, kumpi on ne ostanut
Ehdottomasti sama periaate kimppakämppäkaverin kanssa. Käytetyn tavaran jakaminen tai sen arvon määrittäminen on todella vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä???
Totta kai ap:lla on oikeus myydä omia tavaroitaan kenelle haluaa ja mihin hintaan haluaa. Ei seurustelukumppanilla eikä kenelläkään muullakaan ole tässä sananvaltaa.
Mies luonnollisesti toimii omien tavaroidensa kanssa samoin.
Ja sitten kun asutte yhdessä, päätätte yhdessä, millaisia mahdollisia uusia huonekaluja ja tavaroita ostatte.
No onhan tuo outoa, että tehdänkiin ihan päinvastoin mitä on puhuttu. Tietysti saa myydä kaikki, mutta luulisi nyt tuollaisesta kertovan ennen kuin pistää kaikki myyntiin. Ap on epäjohdonmukainen.
Jäi minulle työpöytä ja sen tuoli, lipasto ja joku vaatesäilytyshäkkyrä. En siis ihan kaikkea myynyt. Hyödyllisimmät jäi, säilytystavarat syö minun tilpehöörit ja työpöytä on etätöitä varten.
Kai sinä ymmärrät että nyt ei ole kyse noista huonekaluista vaan siitä miten SINÄ toimit?
Ehkä. Tilanne vain kävi niin nopeasti. Huonekalut meni myytäväksi ihan hetkessä, kun satuin työkavereille mainitsemaan ja heillä on lapsia muuttamassa opintojen perässä jne. Ikea-kalusteita kun olivat, niin olin vain iloinen että niistä pääsee helposti eroon eikä ollut niin hinnalla väliä. Samaan syssyyn laitoin äitille viestiä, että ottaisiko hän vaikka astiat :-D En minä näitä tavaroita viikko tolkulla myynyt salassa.
No tässähän meni hyvin. Eiks palstoilla yleensä miehet valita, kun mikään heidän huonekalu ei kelpaa puolisolle ja kaikki pitää laittaa puolison maun mukaan. Nyt sitten nähtävästi ei tehty niin - mutta ei sekään ollut hyvä.
Jos tulee joskus ero, niin hätätapauksessa ap kyselee Torin "annetaan" osiosta muutaman huonekalun ensi alkuun.
Siis eikö tuo ole vain helpompaa tuolla tavalla? Huonekalut on jo valmiina miehen asunnossa eikä niitä tarvitse roudata sitten sinun asunnosta sinne. Ja jos miehen huonekalut sinulle kelpasi niin mikäs siinä. Hommaatte sitten yhteisiä huonekaluja joskus jos siltä tuntuu.
Häntä vaan ärsyttää, että olet tuollainen tuuliviiri. Tuskin niistä huonekaluista välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä???
Totta kai ap:lla on oikeus myydä omia tavaroitaan kenelle haluaa ja mihin hintaan haluaa. Ei seurustelukumppanilla eikä kenelläkään muullakaan ole tässä sananvaltaa.
Mies luonnollisesti toimii omien tavaroidensa kanssa samoin.
Ja sitten kun asutte yhdessä, päätätte yhdessä, millaisia mahdollisia uusia huonekaluja ja tavaroita ostatte.
No onhan tuo outoa, että tehdänkiin ihan päinvastoin mitä on puhuttu. Tietysti saa myydä kaikki, mutta luulisi nyt tuollaisesta kertovan ennen kuin pistää kaikki myyntiin. Ap on epäjohdonmukainen.
Jäi minulle työpöytä ja sen tuoli, lipasto ja joku vaatesäilytyshäkkyrä. En siis ihan kaikkea myynyt. Hyödyllisimmät jäi, säilytystavarat syö minun tilpehöörit ja työpöytä on etätöitä varten.
Kai sinä ymmärrät että nyt ei ole kyse noista huonekaluista vaan siitä miten SINÄ toimit?
Ehkä. Tilanne vain kävi niin nopeasti. Huonekalut meni myytäväksi ihan hetkessä, kun satuin työkavereille mainitsemaan ja heillä on lapsia muuttamassa opintojen perässä jne. Ikea-kalusteita kun olivat, niin olin vain iloinen että niistä pääsee helposti eroon eikä ollut niin hinnalla väliä. Samaan syssyyn laitoin äitille viestiä, että ottaisiko hän vaikka astiat :-D En minä näitä tavaroita viikko tolkulla myynyt salassa.
Ehkä?
Miksi luovuit omaisuudestasi? Kun ero tulee, olet puilla paljailla. Ole edes sen verran fiksu, että säästät rahaa uusien huonekalujen ja käyttötavatoiden hankintaa varten.
Vain me naiset olemme näin tyhmiä. Muutetaan MIEHEN asuntoon ja pidetään vain MIEHEN irtaimisto. Kerro nyt vielä että maksat MIEHELLE myös vuokraa asumisestasi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi luovuit omaisuudestasi? Kun ero tulee, olet puilla paljailla. Ole edes sen verran fiksu, että säästät rahaa uusien huonekalujen ja käyttötavatoiden hankintaa varten.
Vain me naiset olemme näin tyhmiä. Muutetaan MIEHEN asuntoon ja pidetään vain MIEHEN irtaimisto. Kerro nyt vielä että maksat MIEHELLE myös vuokraa asumisestasi.
Minä halusin päästä vanhoista huonekaluista eroon. Eron jälkeen ostin sitten uudet kivat huonekalut.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Miksi luovuit omaisuudestasi? Kun ero tulee, olet puilla paljailla. Ole edes sen verran fiksu, että säästät rahaa uusien huonekalujen ja käyttötavatoiden hankintaa varten.
Vain me naiset olemme näin tyhmiä. Muutetaan MIEHEN asuntoon ja pidetään vain MIEHEN irtaimisto. Kerro nyt vielä että maksat MIEHELLE myös vuokraa asumisestasi.
Minä olen parisuhteen varakkaampi henkilö ja säästän jatkossa rahaa entisestään, kun maksan vähemmän vuokraa kuin mitä yksin maksan (mieskin asuu vuokralla, joten totta kai maksan puolet vuokrasta). Huonekalut menisi varmaan muutenkin vaihtoon, jos olisin yksin muuttamassa. Kaikenlisäksi auton voisin halutessani myydä pois, koska sitä en enää tarvits. Ja en tarvitse miehenkään autoa, joten minun ei tarvitse hänen autovelkaan puuttua missään tapauksessa.
Mikä homma, että naiset pilkkaavat naisia? Naisetkin voi menestyä ja olla paremmassa asemassa kuin parisuhteensa miehet.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu vähän tyhmältä, että pitäisi säilyttää vanhat huonekalut eron varalta tallessa :D
En yhteensä montaa sataa euroa tavaroista saanut, mutta nyt on periaatteessa tienattu rahaa, jolla voimme ostaa yhteisiä huonekaluja. Vaikka sitten se ruokapöytä.
Ne on yhteisiä vain silloin, kun niillä on kaksi maksajaa, muussa tapauksessa ne on sun, sullahan olisi kuitti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi luovuit omaisuudestasi? Kun ero tulee, olet puilla paljailla. Ole edes sen verran fiksu, että säästät rahaa uusien huonekalujen ja käyttötavatoiden hankintaa varten.
Vain me naiset olemme näin tyhmiä. Muutetaan MIEHEN asuntoon ja pidetään vain MIEHEN irtaimisto. Kerro nyt vielä että maksat MIEHELLE myös vuokraa asumisestasi.
Miksi ei maksaisi miehelle vuokraa? Sitä vuokraa maksaisi kuitenkin jollekin niin miksi ei sitten ihmiselle, josta tykkää? Mä ainakin muutan miehen asuntoon ja miehen irtaimistoa käytän. Mä sain omista tavaroista hyvän summan ja laitoin ne rahastoihin. Kun maksan miehelle vuokraa niin maksan vähemmän kuin markkinoilla olevista ja laitan sen osuuden sijoituksiin. Mikä ongelma? Mun ei ole koskaan tarkoitus mitään asuntoa ostaakaan, joten en osaa olla kateellinen miehelle hänen asunnostaan ja mä osaan kyllä ihan itse laittaa rahaa säästöön ja sijoituksiin. Miehen kanssa ollessa saan paljon enemmän rahaa laitettua säästöön ja sijoituksiin. Ihmeellinen ajatus sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sovit yhtä ja teet toista. Ehkä mieskin suunnitteli huonekalujen myymistä.
Sitten me sovitaan kai hyvin yhteen, kun ominpäin suunnitellaan... Minä olen keskustellut kuukausia etukäteen, että kumman mikro säilytetään, kumman lakanat (ei kaksi ihmistä tarvitse 20 paria), montako lipastoa tarvitaan, kumpi luopuu tv-tasosta ym. Ei mitään vastausta, pelkkää mutinaa.
Viimeisen vuoden olen ollut pitkälti reissutyössä, mikä sekin vähensi kiintymystä omiin huonekaluihin eivätkä ne niin "kodilta" tuntuneet. Työreissujen ulkopuolinen aika menikin miehen luona, mikä on se syy miksi nyt muutetaan yhteen.
Nyt ymmärrän paremmin miksi toimit kuten toimit, mttta niin sanotusti pistää miettimään, haluaako se mies oikeasti, että muutatte yhteen?
Niin, ihmisellä on vain pelkkiä oikeuksia, eikä mitään velvollisuuksia muita kohtaan!!!