Tällaistako tämä sitten on? (Elämä) Avaudutaan.

Olen kohta 30. Tuntuu, ettei elämäni tarjoa minulle riittävästi nautintoa.

Kaikki on ihan jees, mutta seksi loppui lapsen saantiin. Ei reissata, ollaan vaan.

En nauti töistäni, nekin on ihan ok hommia, mutta tuntuu, kun suurin osa ajasta menisi hukkaan töissä.

Meillä oli miehen kanssa paljon haasteita suhteen alkutaipaleella, olin nuori, kun suhde alkoi. Nyt on tasaista, mutta ei kyllä kipinöi, enkä edes osaa kuvitella mikä saisi välillemme seksiä.

Miehen jutut ei naurata yhtään, eikä niiden työkavereiden, joiden kanssa vietän monta tuntia päivässä.

Lapsi ilahduttaa ja on valtavan rakas. Ystäviäkin on, mutta asuvat pitkin Suomen maita. Onneksi voi soittaa.

Pitkäaikaisin ystävyyssuhde loppui, kun selvisi ettei ole mun kanssa puhtaasta ystävyydestä, vaan odottelee ja haikailee, josko ero mulla tulisi.

En voi puhua näistä kellekään, mulla on kaikki hyvin eikä oikeita ongelmia.