Miten peruskoulu päästettiin tälläiseen jamaan: "Oppilaat muodostavat jengejä, joiden voimin yritetään saada murrettua opettajien auktoriteetti."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, onko kyseessä ruotsinkielinen koulu vai tyyliin Pakilan koulu? Nämä ovat ainoita kouluja, joissa s2 oppilaita on "yhden käden sormilla" laskettava määrä. Olisivat julkaisseet nimellä, niin kaikki olisivat saaneet tietää, missä koulussa tällainen ongelma on. 

Siinähän lukee selvästi, että keskisuuren kaupungin iso koulu. Ihan tavallista pienemmissä kaupungeissa, he saavat kavereita kantiksista ja yleensä ne kilteimmät kaveeravat juuri heidän kanssaan näissä kaupungeissa, joten saavat erilaista mallia. Alueet eivät ole erottuneet. Asuin vuosia itse juuri tuollaisen ala-asteen vieressä ja paikalliselta vuok..öö tietyltä asuinalueelta tulivat häiriköt. Erkkaluokkalaiset olivat suht. kilttejä, meilläkin kävi, tosin siinä oli niitä joilla oli edellytyksiä normaaliin oppimäärään, dysfasiaa, aspergeria yms. "mietoa". 

Lisätään vielä se, että pienemmissä kaupungeissa, joissa S2-lapset on harvinaisia, paineet suomen opettelemiseen ja kantislapsiin tutustumiseen on paljon isommat kuin siellä, jossa ympärillä on iso yhteisö samaa kieltä puhuvia ja samasta kulttuuritaustasta tulevia lapsia. Useimmat lapset tahtoo kuitenkin saada kavereita ja kuulua porukkaan.

Keväällä tuli vastaan alakouluikäisten luontoretki-porukka, jossa oli yksi ainoa tummempi poika ja muut kantislapsia. Poika kuului puhuvan tosi hyvää suomea ja oli selvästi hyvissä kaveriväleissä muiden kanssa. Tällaista pitäisi olla enemmän eikä sitä, että tietyt etniset ryhmät blokkiutuvat omiensa joukkoon jolloin mitään aitoa integraatiota ei pääse tapahtumaan. Eikä ole järin viisasta päästää isot kansanryhmät elelemään omissa kuplissaan, ilman kielitaitoa ja paikallistuntemusta. 

Asun ns. "paremmalla" alueella ja täällä tummaihoiset lapset on täysin suomalaistuneita ja hyväkäytöksisiä. Ehkäpä koska heidän vanhempansa ovat hyvin toimeentulevia ja asemassa.

Opettajista tehtiin kavereita siinä vaiheessa, kun luokasta katosi koroke opettajan pöydän alta. Sitten joku yritti vaihtaa nimen fasilitaattoriksi, ja jollain välillä olivat kaiken maailman typeryydet lähtien siitä, että oppilaat opettavat toisiaan: tehdään ryhmässä jostain annetusta aiheesta runo, laulu, piirros, muutaman sanan "esitelmä", sitten vaihdetaan ryhmiä ja sama alusta.

Vierailija kirjoitti:

Vankilassa noita jengejä rikotaan siirtämällä porukkaa eri osastoille, luulisi että kouluissa onnistuisi edes luokan vaihto. Pahin pukari toiseen ryhmään heti niin eiköhän sekin jo hillitsisi. Tarkkailuokatkin tuota helpottaisivat. Erottaminen sitten tietysti jos jatkuu, vaikka monellehan se on pelkkä loma, mutta siinähän sitten on. Ratkokoon vanhemmat ja lastensuojelu asiaa.

Vankilassa ei tarvita vanhempien lupaa siirtelyihin. Koulussa tarvitaan ja siihen nämä siirrot usein tyssäävätkin.

Nuoret voivat huonosti kun yhteiskunta kaupunkilaistuu. Asutaan jossain kanakopissa (kerrostalo) ja ympärillä pelkkää betonia.

Toinen asia on digitumputus, 24/7 pää ruudun jatkeena. Lisäksi vielä wokemädätys jonka varjoon kaikki asiallinen jää.

50 vuotta sitten kirjoitti:

Meillä oli iso koulu. Oltiin varmaan yläasteen kahdeksas tai yhdeksäsluokkalaisia. Luokallamme ei ollut, kuin pari hiljaista poikaa, jotka olivat äärettömän vaivautuneita, kun mukamas flirttailimme heille.

Me loput luokasta oltiin oikeita meikkipääpissiksiä, kun sille tuulelle satuttiin.

Tultiin kouluun juuri ja juuri n.k. vesirajan ylittävissä minihamosissa ja korkeissa popoissa ja pelkässä alupaidassa.

Herätettiin huomiota.

Muistan, että kerran päätimme itkettää uutta hirmuisen herttaisen oloista enkunopea, eikähän siinä kauaa mennytkään.

Muistan myös mikä säälin ja häpeäntunne valahti meillä koviksilla päälle, tuon nähtyämme.

Hänestä tuli rakkain opemme.

Oikeasti oltiin kodeista, joissa pidettiin tiukkaa kuria. Fyysinenkään kuritus ei ollut pois suljettua.

Meidät olisi pitänyt erottaa toisistamme heti ensimmäisestä ilkeyden teosta asti.

Kurittaminen ei vähennä vaan lisää tällaista perseilyä.

Se, että jaksaa kasvattaa lapsensa olemaan ihmisiksi on paljon työläämpää kuin kurittaminen. Opettaminen ja vastuuttaminen yhä uudelleen kunnes asia on opittu selkäytimeen asti vie kymmenkertaisen ajan. Kurittaminen on aina ollut vain kasvatuskyvyttömien helppo oikotie, joka ei toimi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vankilassa noita jengejä rikotaan siirtämällä porukkaa eri osastoille, luulisi että kouluissa onnistuisi edes luokan vaihto. Pahin pukari toiseen ryhmään heti niin eiköhän sekin jo hillitsisi. Tarkkailuokatkin tuota helpottaisivat. Erottaminen sitten tietysti jos jatkuu, vaikka monellehan se on pelkkä loma, mutta siinähän sitten on. Ratkokoon vanhemmat ja lastensuojelu asiaa.

Vankilassa ei tarvita vanhempien lupaa siirtelyihin. Koulussa tarvitaan ja siihen nämä siirrot usein tyssäävätkin.

No sitten sitä käytäntöä pitää muuttaa. Mitä se vanhemmalle kuuluu millä tavalla opetus järjestetään? Vaihtoehdoksi sitten erottaminen ja opettaa itse.

Kyllä rehtorilla pitää olla valta päättää tuollaisesta asiasta harkintansa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ensimmäinen askel on se, että ymmärretään mistä häiriköivien oppilaiden käytös kumpuaa. Somen käyttö ja sen käytön yleistyminen viimeisimpien reilun kymmenen vuoden aikana on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen enemmän kuin moni ehkä on arvannutkaan. Ensin on ymmärrettävä ja hyväksyttävä tämä tosiasia ja sitten ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin.

Okei, olen ymmärtänyt ja hyväksynyt tämän, miten toimitaan?

Hyvä että olet ymmärtänyt ja hyväksynyt. Tarkoitin että laajasti on ymmärrettävä ja hyväksyttävä tämä, aivan maailmanlaajuisesti.

Okei, sitä odotellessa?

Vierailija kirjoitti:

Opettajista tehtiin kavereita siinä vaiheessa, kun luokasta katosi koroke opettajan pöydän alta. Sitten joku yritti vaihtaa nimen fasilitaattoriksi, ja jollain välillä olivat kaiken maailman typeryydet lähtien siitä, että oppilaat opettavat toisiaan: tehdään ryhmässä jostain annetusta aiheesta runo, laulu, piirros, muutaman sanan "esitelmä", sitten vaihdetaan ryhmiä ja sama alusta.

Mistähän helkkarista tässä oikein kirjoitellaan?

Esitelmiä ja ryhmätöitä on tehty aina, ja molemmissa säännöllisesti vierailemissani kouluissa on yhä edelleen ne vanhat opettajankorokkeet luokissa.

Kyllä kai kouluissakin on eroja, mikä asuinalue jne varsinkin Hgissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1980-luvulla pikkukaupungissa yläasteella rinnakkaisluokan pojat päättivät aina lukukauden alussa että kuka ope lähetetään lataamoon. Useimmiten onnistuivat.

Sellaista se oli ennen.

Taivastelijoilla on heikko muisti. Joskin pitää todeta, että väkivallan muodot ovat kyllä raaistuneet. Paha mieli, itsetunto-ongelmat ja mustelmat ovat vaihtuneet varhaisiin mt-ongelmiin, itsetuhoajatuksiin ja henkensä puolesta pelkäämiseen.

Oikeastaan some on muuttanut sen, että nuo nöyryytykset tulevat julki ja uhria häpäistään vielä tilanteen jälkeenkin.

Mutta muuten väkivalta on ollut jopa aika samanlaista: päätä vessänpönttöön, rillit roskikseen, turpaan välitunnilla, roskikseen tunkemista kaikkien nähden. Opettajien haastamista, joista heikoimmat murtuivat. Läskit oli vapaata riistaa, ei ollut mitään kehopositiivisuuksia vaan läskiys piti yrittää salata. Kukaan ei tullut avuksi. 

Mutta somea ei ollut. Onneksi.

Kyllä olen onnellinen, että kävin koulua ennen peruskoulu-uudistusta. Tappelijat oli kansalaiskoulun pihalla, ikkunoistahan sen heidän touhun näki. Tyttölyseo, ei mitään ongelmia, sai keskittyä opiskeluun. Yhden ainoan kerran yhdeksän vuoden aikana opettaja ajoi oppilaan kesken tunnin käytävään.

Olipa hyvä että lopetin opettajan työt jo 3 vuotta sitten. Ei 3 vuotta sitten ollut tuollaisia vakavia ongelmia mutta nyt näköjään on.

Miten nyt saittekin taas käännettyä tämän lempiaiheeseen. Aloituksen mielipiteessä sanottiin nimenomaan, ETTEI kyse ole S2-oppilaista. T. Ope Itä-Helsingistä

Kasarilla oli koulussamme itä-Helsingissä hyvinkin rauhallista. Viereisessä tarkkailukoulussa tosin ei.

Kyllä meidän luokka oli pahimillaan aika hullu ja elin peruskoulun ns parasta aikaa. Kun ne sosiopaatit saa sen aukon niin sitä käytetään auttamatta hyväksi. 

Useat nykyopettajat ovat nuoria eikä heillä ole auktoriteettia. Nykyään ei opettajia tm kunnioiteta ollenkaan, se kaikki muuttui kun rangaistukset piti lopettaa. Ennen opettajat olivat vanhempia ja yksi tiukka katse pisti luokan hulivilinkin hiljaiseksi. Nykyään vain haistatellaan ym, kotona ei opeteta enää mitään käytöstapoja.

Taas joillakin jo pienestä pojasta asti opetetaan kunniakasta soturioppia kotona.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni ensimmäinen askel on se, että ymmärretään mistä häiriköivien oppilaiden käytös kumpuaa. Somen käyttö ja sen käytön yleistyminen viimeisimpien reilun kymmenen vuoden aikana on vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen enemmän kuin moni ehkä on arvannutkaan. Ensin on ymmärrettävä ja hyväksyttävä tämä tosiasia ja sitten ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin.

sitä ennen tietokonepelit sitä ennen hevimusiikki, sitä ennen tv, sitä ennen rock musiikki.

Seli seli löytyy mutta kautta aikojen se vika on ollut kotikasvatus.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voi sanoa että kasarilla yläasteella jotkut luokka "toverit" olivat suorastaan mielisairaita.

Laitoslapsia.

Ettekö muista, että väkivaltaisia poikia ihailtiin koulussa. Sama jatkuu myöhemmin elämässä, hiljaiset jäävät jalkoihin. Phat palkitaan. Ettekö usko.

Kasarilla oli kyllä auktoriteerin kunnioitus voimissaan. Opettajalle ei haistateltu.