Milloin lukioista tuli tuollaista että opiskelijat uupuvat?

Nuoret näkevät nykyään netistä, millaisesta vapaudesta muualla nautitaan. Siihen verrattuna on varmasti melko ahdistavaa kokea, millaisiksi muurahaisiksi sosialidemokrattinen yhteiskunta heidät pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Nuoret joutuvat käymään töissä ylläpitäessään elintasoaan. Ennen ei lukiolaisen esim tarvinnut hankkia bensaa kion vasta abivuonna. Osa tekee töitä ihan liikaa, toisilla on taas vilkas seiraelämä. Kummassakaan tapauksessa ei kouluhommille jää aikaa. Suoritukset jäävät rästiin ja alkaa ahdistaa.

No, ei kyllä normaaleissa perheissä joudu käymään töissä. Ihan me vanhemmat se elintaso kustannetaan niin kauan, kun koulu sujuu.

Vierailija kirjoitti:

Itselle tulee mieleen kolme syytä, kurrimuotoisuus ja se, että yhä useampi korkeakoulu ja yliopisto paikka jaetaan nykyisin ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Kolmas on se, että nykyisin on aiempaa enemmäntarjolla mahdollisuuksia, jotka syöksyvät vasten kasvoja jokaiselle joka omaa nettiyhteyden. - Suurin osa tuoreisat ylioppilaista ei ole elänyt päivääkään aikaa, jolloin ei ollut mm. nettiä tai kännykkää. 

Sinkkumies

Tässä hyvä kiteytys.

Kun Sanni Grahn-Laaksonen (kok), oli opetusministerinä, tehtiin nämä kohtalokkaat uudistukset. Se että todistusvalinnalla pääsee niin iso osa sisään jatko-opintoihin, ajaa nuoret siihen että jo heti ensimmäisenä syksynä pitää alkaa suunnitella tuota tulevaa, eikä voi keskittyä tähän hetkeen. Peruskoulun lasten maailmasta hyppy lukioon on tosi raju.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun tuli muotiin nämä "välilauantait" pubissa.

Ai pikkulauantait? Kyllä niitä harrastettiin jo 90-luvulla eikä silloinkaan ollut uusi juttu opiskelijapiireissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omana aikanani käytiin tunneilla, tehtiin läksyt ja luettiin kokeisiin.

Nykylukiolaiset käyvät tunneilla, tekevät läksyt, lukevat kokeisiin, tekevät esitelmiä, esseitä, pari- ja ryhmätöitä, novelli-, runo- ja romaanianalyysiä, podcastia, portfoliota. Välillä monella kielellä. Uuvuttaa jo välillä oman lukiolaisen tehtävälistaa katsoessa.

Paitsi etteivät käy enää edes aina tunneilla. Kolmannes opinnoista voi olla verkkokurssien muodossa, ja niissä ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa.  Tehtävät tekee google ja tekoäly.

En tiedä, missä näin, mutta ei ainakaan meidän nuorten lukiossa.

No ainakin Tampereella on sellainen nettilukiosysteemi, että siellä voi "suorittaa" jokseenkin mitä kursseja vaan helposti ilman että joutuu näkemään silmäkkäin yhtään opettajaa. Varsinkin historian ja uskonnon ja maantieteen ja monien muidenkin reaaliaineiden kurssit käyvät sitten netissä, ja niitä kursseja on mahdollista "suorittaa" ilman, että oppisi yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omana aikanani käytiin tunneilla, tehtiin läksyt ja luettiin kokeisiin.

Nykylukiolaiset käyvät tunneilla, tekevät läksyt, lukevat kokeisiin, tekevät esitelmiä, esseitä, pari- ja ryhmätöitä, novelli-, runo- ja romaanianalyysiä, podcastia, portfoliota. Välillä monella kielellä. Uuvuttaa jo välillä oman lukiolaisen tehtävälistaa katsoessa.

Paitsi etteivät käy enää edes aina tunneilla. Kolmannes opinnoista voi olla verkkokurssien muodossa, ja niissä ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa.  Tehtävät tekee google ja tekoäly.

En tiedä, missä näin, mutta ei ainakaan meidän nuorten lukiossa.

No ainakin Tampereella on sellainen nettilukiosysteemi, että siellä voi "suorittaa" jokseenkin mitä kursseja vaan helposti ilman että joutuu näkemään silmäkkäin yhtään opettajaa. Varsinkin historian ja uskonnon ja maantieteen ja monien muidenkin reaaliaineiden kurssit käyvät sitten netissä, ja niitä kursseja on mahdollista "suorittaa" ilman, että oppisi yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoret joutuvat käymään töissä ylläpitäessään elintasoaan. Ennen ei lukiolaisen esim tarvinnut hankkia bensaa kion vasta abivuonna. Osa tekee töitä ihan liikaa, toisilla on taas vilkas seiraelämä. Kummassakaan tapauksessa ei kouluhommille jää aikaa. Suoritukset jäävät rästiin ja alkaa ahdistaa.

No, ei kyllä normaaleissa perheissä joudu käymään töissä. Ihan me vanhemmat se elintaso kustannetaan niin kauan, kun koulu sujuu.

Ihan normaaleja perheitä täällä ja 90% lukiolaisusta käy töissä. Mm. Useampi S-market pyörii iltaisin ja viikonoppuisin lukiolaisten voimin. Osa töissä käyvistä on hommannut oman kämpän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omana aikanani käytiin tunneilla, tehtiin läksyt ja luettiin kokeisiin.

Nykylukiolaiset käyvät tunneilla, tekevät läksyt, lukevat kokeisiin, tekevät esitelmiä, esseitä, pari- ja ryhmätöitä, novelli-, runo- ja romaanianalyysiä, podcastia, portfoliota. Välillä monella kielellä. Uuvuttaa jo välillä oman lukiolaisen tehtävälistaa katsoessa.

Paitsi etteivät käy enää edes aina tunneilla. Kolmannes opinnoista voi olla verkkokurssien muodossa, ja niissä ei ole mitään tekemistä oppimisen kanssa.  Tehtävät tekee google ja tekoäly.

Tällaistahan se on yliopistossakin monen kurssin osalta. Opintomateriaalit ja tehtävät on netissä, opiskele siitä itse ja tee tehtävät. Apua ja vinkkejä voi kysellä jossain Telegramissa/Discordissa.

Yliopistoa ja lukiota ei voi verrata toisiinsa. Lukiossa valtavan moni kouluaine tulee ihan uutena, esimerkiksi psykologia ja filosofia. Erityisesti sellaisissa aineissa on ratkaisevan tärkeää saada hyvää ja oikeaa opetusta oikealta opettajalta.

Lisäksi lukiolainen on vielä ihan lapsi. Suurin osa lukiolaisista ei pysty keskittymään opetukseen edes oppitunnilla, kun on älylaite kädessä ja tietokone pöydällä. Katselevat videoita tunnit pitkät, vaikka pitäisi seurata opetusta. Verkko-opiskelu vaatii huomattavan paljon vastuullisuutta ja itsenäistä huolehtimista. Harva siihen pystyy ja vaivautuu. On paljon helpompi "tehdä" tehtävät kopioimalla vastaukset googlesta tai kysyä tekoälyltä.

Ymmärrän, että lukion todistuvalinta lisää paineita. Silloin kun itse olin lukiossa (1996-1999), sai yliopistoon vain muutaman hassun lisäpisteen hyvin menneistä yo-kirjoituksista ja sekin koski muistaakseni myös jotain ensikertalaisia. Suurimmalle osalle oli se ja sama miten kirjotukset menivät, sillä pääsykokeilla mentiin yliopistoon. Toki pääsykokeista monet otti kovaa stressiä ja valmennuskurssibisnes kukoisti. Itse pääsin tosin hakupainealalle ilman valmennuskursseja, joten eiköhän niissä kursseissa ollut paljon myös turhaa rahastusta. 

Mutta sitten asiaan. 90 luvulla lukio oli ainakin teoriassa rankempi mitä nykyään. Kaikista kursseista piti päästä läpi, muuten ei olisi voinut valmistua. Nelosia pystyi uusimaan, mutta ei loputtomasti. Kaksi nelosta samasta aineesta (olisiko ollut perättäistä nelosta) muodosti muistaakseni etenemisesteen, eli ei voinut enää jatkaa saman aineen kursseilla, ennen kuin oli neloset saatu korotettua. Oli ihan mahdollista, että lukio keskeytyi kun ei saanut kursseja suoritettua. Erityisopetuksesta ei oltu kuultukaan ainakaan maaseudulla. Ajatus oli, että lukiossa pitää pärjätä ilman helpotuksia tai erityisopetusta, tai mennä ammattikouluun. Lukio tehtiin  kolmeen vuoteen. Nyt Suomessa on lukioita (kuten Vuosaari), jossa lähtökohtaisesti suoritusaika on neljä vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Kurssimuotoinen luokaton lukio varmasti. Osansa voi aiheuttaa myös kulttuuri jossa lapsille ja aikuisille kerrotaan satuja menestymisestä ja maailman muuttamisesta. Ne Steve Jobsit ym. on oikesti kaikki ihan kusipäitä ja luonnevikaisia.

Kurssimuotoinen (luokaton) lukio ei varmasti ole syyllinen, olen itsekin käynyt sellaisen 90-luvun lopulla, eikä kukaan tuntemistani sen ajan lukiolaisista uupunut. Syy löytyy muualta. Veikkaan, että suuressa roolissa on digitaalisuus ja älylaitteet. Ja juuri toi menestyjien maailma.