Miten miestä voisi auttaa parantumaan masennuksesta ?

Olin itse vastaavassa tilanteessa noin vuosi sitten. Masennuslääkitys ja puolen vuoden terapia on auttanut sen verran, että tunnelin päästä alkaa näkyä valoa.



Ellen olisi ollut perheellinen olisin todennäköisesti tappanut itseni kuin hakenut ammattiapua, sen verran korkea kynnys avun hakemiseen on. Yritin hoidon alkuvaiheessa itsemurhaa ottamalla yliannoksen masennuslääkkeitä, mutta kuten huomaatte, se ei onnistunut.



Hoitavan lääkärini mukaan masennuksen puhkeamiseen voi vaikuttaa ulkoisten tekijöiden lisäksi aivojen liian alhainen serotoniinitaso, jota pyritään nostamaan masennuslääkityksellä. Nykyisin käytettyihin lääkkeisiin ei synny riippuvuutta, joten ei tarvitse pelätä että niihin jäisi " koukkuun" . Ainoa ongelma on hidas vaikutus, menee ainakin kaksi viikkoa ennen kuin lääkitys alkaa vaikuttaa, itselläni meni pari kuukautta ennen kuin lääkitys alkoi tehota kunnolla.



Suurin ongelma on masennuksessa ei ole itse sairaus vaan se, että ei voi kertoa kenellekään olevansa vakavasti masentunut, koska pelkää leimautuvansa " hulluksi" ja samalla menettävän mahdollisuuden palata työelämään.



Oman kokemukseni mukaan apua kannattaa hakea heti, koska masennus ei parannu itsestään ja odottaminen vain pahentaa oireita.

Et voi itse tehdä oikein muuta kuin rohkaista hankkimaan ammattiapua. Kirjaa hänen kanssaan oireet paperille ja varatkaa aika terveyskeskuslääkärille. Sieltä hän sitten saa lähetteen mielenterveyspuolelle ja mielialalääkityksen.

Koska mies on parisuhteessa hänellä on velvollisuus hankkia itselleen apua.



Voimia kovasti!

Luulen että ongelmat juontavat nuoruuteen, äitinsö on ollut silloin vakavasti masentunut. Ehkä tämä on käytösmalli että heti kun kaikki ei mene oman pillin mukaan niin alkaa masentaa. Kierre vaan on katkaistava, en halua vastuulleni sellaista että meidän lapsemme 20 vuoden päästä ovat masentuneita ja pilaavat sillä omansa ja perheidensä elämän.

Kyllä, julkisella puolella on mielenterveystoimisto, josta voi saada terapiaa, joskin yleensä aika harvakseltaan, parin viikon välein tai kerran viikossa käynti. Varsinaista terapiaa on vähintään 2 kertaa viikossa käytävä terapia, mutta mielenterveystoimiston keskustelut voivat hyvinkin auttaa, mikäli ongelma ei ole ihan hillitön. Yleensä aina kaikenlaisen terapian rinnalle määrätään mielialalääkitys, koska jos on kovin masentunut ja tympääntynyt ei yleensä voida edes käsitellä mitään ongelmia, potilaalla ei ole rahkeita sellaiseen.



Terveyskeskuslääkäri laittaa lähetteen mielenterveystoimistoon.



Masennus ei ole mikään käyttäytymismalli, johon heittäydytään, kun ei asiat mene oman mielen mukaan. Masennus on sairaus. Siten se pitääkin erotella tavallisesta kiukuttelusta eikä sitä voida hoitaa esimerkiksi sanomalla, että " Ryhdistäydy nyt ja käyttäydy kuin aikuinen mies" =) Masennus kylläkin voi periytyä, koska lapselle on varmasti ongelma se, että vanhempi on masentunut ja nämä ongelmat pulpahtavat pintaan sitten joskus myöhemmin. Hoitamaton masennus vanhemmalla alentaa kykyä hyvään vanhemmuuteen.