Hylätty tunne parisuhteessa

Tollaisista suhteista ei saa mitään vaan vie kaikki voimavarat

Vaihtaminen saattaa auttaa, jättäminen auttaa varmasti.

Ex vastasi kaikkeen negatiiviseen tai minua loukkavaan/harmittavaan viestiin 😐-hymiöllä. Livenä oli lähinnä välinpitämätön. Jälkikäteen tajusin, että nuo hymiöt olivat kettuilua.

Jotkut miehet eivät ansaitsisi naisen seuraa laisinkaan. Ja tähän eivät kuulu ne kiltit miehet.

Minä koin tätä hylättyä tunnetta muutaman vuoden kotona. Ihmettelin, mistä johtuu mutta keskityin töihin, kun töissäkin oli ongelmia. Vaimo ei kyllä avautunutkaan minulle, kun yritin päästä juttelemaan. Meillä meni niin, että vaimo ei puhunut, kaipasi jotain tai oli tarve jollekin. Lähti mieluummin pettämään olisi puhunut kanssani.

Havaitsi reissuillaan, että olenkin hyvä mies, kun kuunteli muiden naisten juttuja heidän omista miehistään. Yritti piilotella pettämisiään ja kieltää ne vieläkin, mutta puhuu itsensä pussiin. Joka kerta kun kysyn tapahtumista enemmän, tulee vastaukseksi vain lisää valheita. En uskalla enää kysyä, pettämistä taitaa olla niin paljon. Meillä on menossa nyt elämäni suurin kriisi. Nyt vaimo yrittää hyvittää seksillä ja muulla huomiolla. Mä voin tosi pahoin. Vaimo vielä esittää mulle hyvää vaimoa ja ihmettelee ääneen, että miten mä en saa nukuttua, kun kaikki on nyt hyvin. 

Mun elämä taitaa olla kokonaan valhetta. Olemme olleet yhdessä 28 vuotta. Nuo vaimon selitykset aukaisee patoa vaan enemmän. On selkeästi pettänyt jo 2009, monet epämääräiset ja ristiriitaiset valheet paljastivat.

Typerin valhe mitä kuulen, on sellainen, että kun olemme puhuneet jostain merkittävästä asiasta, vaimo seuraavan kerran esittää tyhmää ja ihmettelee mistä oikein puhun? Vaikka vaimo oli aikaisemmin hyvin tietoinen asiasta. Kun puhuimme esimerkiksi sukupuolitaudista, joka oli minulla. Miten vaimo ei voi muka muistaa, että olemme keskustelleet asiasta useamman kerran.??? Tämän vedätyksen ansiosta lopulta tajusin, että mä sain sen taudin vaimoltani, eikä se ollutkaan piilevä. 

Vaimokin kai kuvitteli minua joksikin naistenmieheksi, kun joku hänen kaverinsa niin minusta hänelle kommentoi. Olen ollut vaimolleni uskollinen ja lojaali.

Olen näistä vaimon selittelyistä niin sekaisin, ettette usko. Viime vuonna, kun sanoin, että en luota häneen enää yhtään ja pitää rakentaa luottamusta. Vaikka hänen tehdyt asiat satuttaisivat minua, hänen pitää kertoa totuus, että voin alkaa luottamaan häneen. Vaimo silti valehtelee tapahtumista yhä uudelleen ja uudelleen. Eräässäkin tapauksessa valehteli asiasta monta kertaa ja lopulta muka vaan jutellut jonkin miehen kanssa. Aluksi kieltää miehen olemassa olon, vaikka kolme vuotta sitten kertoi. Miksi sitä asiaa piti valehdella monia kertoja erikseen. Olemme pariterapiassa ja terapeuttikaan ei ymmärrä minua. Mitä sitten jos on jutellut miehen kanssa. Joo, olen samaa mieltä, mutta miksi sitä piti valehdella ja peitellä kuin valtionsalaisuutta? Pariterapeuttikaan ei taida oikein ymmärtää mitä tarkoittaa luottamuksen rakentaminen. Hän uskoo vaimoa, että mitään pettämisiä ei ole tapahtunut. Miksi pariterapeuttikin ohittaa nuo vaimon valehtelut ja ristiriitaiset kommentit? Nuo valheet ja jatkuvat selittelyt saavat minut sekaisin. olenko ainoa joka ne näkee ja ne menee pariterapeutilta ohi? Miksi minulla oli vuosia yksinäinen olo, vaikka vaimo oli kotona?  Ongelmia läheisyydessä, seksissä, jne. Vaimo väittää että kaikki oli hyvin. Mikään ei ollut hyvin. Minulla ei ollut mitään enää koko parisuhteessa kuin kotityöt, lapset, ja talolaina. Vaimo halusi vain riidellä.

Jutelkaa ihmiset, jutelkaa ennen kuin on myöhäistä.

Mikään ei ole niin surullista kuin se, että rakastaa ihmistä joka ei osaa rakastaa takaisin.

Siihen ei auta kuin se, että alkaa laittaa itsensä etusijalle omassa elämässään. Eli kerrot miehelle miltä sinusta tuntuu, mitä haluat että tapahtuu/miten haluat että hän kohtelee sinua, jotta tilanne paranisi.

Jos mies ei halua kuunnella ja/tai ymmärtää asiaa niin eroa. Ei kannata jäädä pahoittamaan mieltään parisuhteeseen joka ei oikeasti ole parisuhde vaan suhde jota toteutetaan vain toisen ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

AAAARGGGHHHH! Sama ongelma minulla ja Ladyllä. Minä EN JAXA KUUNELLA niinpaljoa näenäistärkeitä asioita mitä ladyllä olisi minulle kerrottavana mm kukkapenkiistutuksista - tyttökerho-jutustelusta - vaatemuodista sun muusta. Meillä on sovinto siitä, että puolellakorvalla kuuntelen ja kykenen vastaamaan tärkeisiin juttuihin sillä lyhyt-muisti on minulla kohtuu hyvä., 

Toivottavasti ap ei trollaa?

En trollaa.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole niin surullista kuin se, että rakastaa ihmistä joka ei osaa rakastaa takaisin.

Siihen ei auta kuin se, että alkaa laittaa itsensä etusijalle omassa elämässään. Eli kerrot miehelle miltä sinusta tuntuu, mitä haluat että tapahtuu/miten haluat että hän kohtelee sinua, jotta tilanne paranisi.

Jos mies ei halua kuunnella ja/tai ymmärtää asiaa niin eroa. Ei kannata jäädä pahoittamaan mieltään parisuhteeseen joka ei oikeasti ole parisuhde vaan suhde jota toteutetaan vain toisen ehdoilla.

Kyllä, välillä kohtelee hyvin ja välillä viileä, ei huomioi tarpeitani.

Vierailija kirjoitti:

Nalkuta ja itke sille. Sitten alat myhäilemään ja piilovittuilemaan kaikesta. Muista myös kritisoida ja piikitellä miestä samalla kun alat pihtaamaan.

(Ei vaan, älä tee niin. Vitsi vitsinä)

Tässä toteutuu kasvatuksen seksistiset erot. Miehet saa keskimäärin paljon vähemmän tunteidensa validointia ja läheisyyttä elämässään, kuin naiset:

-Mies oppii tunteidensa ja läheisyydenkaipuunsa osalta itseriittoiseksi.

Naiset helpommin saa tunteilleen runsaasti validointia ja kohtaamista lapsena, ja tästä johtuen nainen on usein itsetuntonsa puolesta riippuvainen ulkoisesta huomioinnista.

Teillä on eri tavat ja standardit käsitellä omaa huomionkipeyttä. Mies on luultavasti niin itseriittoinen tässä suhteessa ettei edes tajua, että toisella voi olla tarve tulla huomioiduksi

Hyvin tyypillinen parisuhdeongelma.

Kuvailit hyvin sen mikä on monissa suhteissa ongelmana eli miesten itseriittoisuus=narsistisuus=kyvyttömyys olla yhteydessä tunteisiinsa. Josta syystä eivät kykene parisuhteessa huomioimaan toisenkaan tunteita. Todella vaikea yhtälö ratkaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkuta ja itke sille. Sitten alat myhäilemään ja piilovittuilemaan kaikesta. Muista myös kritisoida ja piikitellä miestä samalla kun alat pihtaamaan.

(Ei vaan, älä tee niin. Vitsi vitsinä)

Tässä toteutuu kasvatuksen seksistiset erot. Miehet saa keskimäärin paljon vähemmän tunteidensa validointia ja läheisyyttä elämässään, kuin naiset:

-Mies oppii tunteidensa ja läheisyydenkaipuunsa osalta itseriittoiseksi.

Naiset helpommin saa tunteilleen runsaasti validointia ja kohtaamista lapsena, ja tästä johtuen nainen on usein itsetuntonsa puolesta riippuvainen ulkoisesta huomioinnista.

Teillä on eri tavat ja standardit käsitellä omaa huomionkipeyttä. Mies on luultavasti niin itseriittoinen tässä suhteessa ettei edes tajua, että toisella voi olla tarve tulla huomioiduksi

Hyvin tyypillinen parisuhdeongelma.

Kuvailit hyvin sen mikä on monissa suhteissa ongelmana eli miesten itseriittoisuus=narsistisuus=kyvyttömyys olla yhteydessä tunteisiinsa. Josta syystä eivät kykene parisuhteessa huomioimaan toisenkaan tunteita. Todella vaikea yhtälö ratkaista.

Hyvin usein tuosta seuraa vielä se, että mies masentuu, koska ne tunteet on niin solmussa. Ja sitten pahimmillaan alkaa juomaan, kun sillä saa mielialaa paremmaksi vähäksi aikaa. Eikä tietenkään mene lääkäriin ellei ole työelämässä ja joku sieltä pakota.

Mies ei paljon puhele. Jos puhuu tai tarvitsee minua niin minun pitää kuunnella työhuoliaan tms. Muuten touhuilee kotona omiaan.

Jos puhun jotain kääntää selkänsä, lähtee huoneesta tai puuskahtelee.

Ei halua erota ja ihmetteli kun yksi päivä mainitsin kurjasta elämästäni ja meinasi suuttua.

Tosi mielellä ei pyydä ikinä minnekään ja menee reissunsa ilman minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tosi pahoillani sun puolesta. Itse lähdin 20 vuotta kestäneestä suhteesta samasta syystä. En vain koskaan tullut kuulluksi, silloinkin kun yritin, niin se kääntyi jotenkin sellaiseksi, että mun pitää oppia kommunikoimaan niin, että mies voisi minua kuulla. Olin tosi kateellinen kavereilleni, kun he vaikka kertoivat, että oli ollut töissä paha mieli, niin oli soittanut miehelleen, joka oli lohduttanut. Itse olin aina se, joka piti miehen tunteista huolta, mutta en saanut koskaan samaa takaisin. 

Sittemmin olen saanut hoivaavan ja korjaavan kokemuksen, että kaikki suhteet ja miehet eivät todellakaan ole tuollaisia. Toivon sinulle samaa tulevaisuudessa. Jos mies kokee tarvetta muuttaa käytöstään, niin se voi tapahtua sulle nykyisessäkin suhteessa.

Niin. On se välillä huomioiva mutta ei kaikissa asioissa.

Onko se sellaisissa asioissa huomioiva, joilla on sulle todella merkitystä? Ja hänellekin? Koska se on tosi helppoa olla huomioiva asioissa, joilla ei ole itselle mitään väliä, mutta näkee että toiselle on. Osaako olla kuunteleva ja huomioiva myös silloin, kun joutuu luopumaan vähän jostain itselle tärkeästä? Ns tehdä kompromissia ja ymmärtää toisen näkökulmaa?

Vierailija kirjoitti:

Nalkuta ja itke sille. Sitten alat myhäilemään ja piilovittuilemaan kaikesta. Muista myös kritisoida ja piikitellä miestä samalla kun alat pihtaamaan.

(Ei vaan, älä tee niin. Vitsi vitsinä)

Tässä toteutuu kasvatuksen seksistiset erot. Miehet saa keskimäärin paljon vähemmän tunteidensa validointia ja läheisyyttä elämässään, kuin naiset:

-Mies oppii tunteidensa ja läheisyydenkaipuunsa osalta itseriittoiseksi.

Naiset helpommin saa tunteilleen runsaasti validointia ja kohtaamista lapsena, ja tästä johtuen nainen on usein itsetuntonsa puolesta riippuvainen ulkoisesta huomioinnista.

Teillä on eri tavat ja standardit käsitellä omaa huomionkipeyttä. Mies on luultavasti niin itseriittoinen tässä suhteessa ettei edes tajua, että toisella voi olla tarve tulla huomioiduksi

Hyvin tyypillinen parisuhdeongelma.

Roskaa. Miehet nimenomaan eivät ole tunteiden osalta itseriittoisia vaan kaipaavat hyvin paljon huomiota tunteilleen. Esimerkiksi miesten huutoraivokohtaukset. Niissä on kyse huomion saamisesta.

Miehet myös odottavat ja saavat kumppaniltaan jatkuvasti hellyyttä, koska naiset on opetettu siihen. Miehet ottavat kaiken vastaan, naama peruslukemilla, koska uskovat ansaitsevansa sen olemalla miehiä. Naista kiitetään mitätöimällä tämän tunteita.

Opettelet olemaan yksin. Mies vain peilaa sun omia uskomuksia itsestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut miehet eivät ansaitsisi naisen seuraa laisinkaan. Ja tähän eivät kuulu ne kiltit miehet.

Oletko uusi internetissä? Kiltit miehet juuri ovat niitä kaikkein pahimpia. Ne ovat vitsi naisten keskuudessa kaikkialla maailmassa.