Lue keskustelun säännöt.
Ymmärrättekö te lainkaan, mitä vaikutuksia keskiluokan ahdingolla on Suomen taloudelle ja työllisyydelle?
01.06.2023 |
Tuli mieleen toisesta ketjusta, jossa vastaajat ovat vahingoniloisia korkojen nousun vaikutuksesta perheen elintasoon. Kuulemma on ihan oikein, että keskiluokka palautetaan peruselintasoon ja ylimääräinen jää pois.
Ketjun ap:n mukaan kuukausittaisesta käyttövarasta kadonnut 1000 euroa tarkoittaa säästämistä mm. kampaamokäynneistä, ravintoloista ja niin edelleen. Onhan se tietenkin niin, että ilmankin pärjää ihan hyvin.
Mutta mitä luulette, vahingoniloiset, miten Suomen pienyrityksille ja elinkeinoelämälle käy, kun koko keskiluokka joutuu säästämään kampaamopalveluista, ravintoloista, pienyritysten palveluista ja erilaisten erikoisliikkeiden tukemisesta?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kansatalous on liian pieni elättämään koko Suomen kansaa.
2000 luvulla Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti ollenkaan. Väkeä on tullut 1/2 miljoonaa lisää.
Jokainen tajuaa että valtion rahat ei riitä koska kohta nostettu laina menee pelkkiin korkoihin.
Valinta on ollut poliittisen ideologian mukainen. On haluttu että osa kansaa elää köyhyydessä.
Mikä ois sit ollu vaihtoehto?
Se että tulonsiirroilla tasaamalla työttömällä ja työssäkäyjällä on sama elintaso? Ei sit kukaan kävis töissä.
Aika lähellä tuollaista yhteiskuntaa eletään nyt jo. Keskiluokka vaan ei enää siihen suostu.
Suostuuhan. Jos ei suostuisi, olisi yleislakko jo meneillään. Kaikkia kiinnostaa vain oma perce, työpaikka ja asuntolaina, siksi kukaan ei pistä vastaan. Koska minä, ei me,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdingosta pääsee poiskin myymällä ja menemällä vuokralle.
Kun ennen köyhät ovat rakentaneet niin on ollut todella tiukkaa. Karvat on itse leikattu ja vaatteet, kengät paikattu, parsittu. Missään huveissa ei ole käyty ja ruoka ihan halvimman mukaan. Näin aloitti mummoni ja vaarinikin sekä mekin 60-luvulla syntyneet. Velkaa ei otettu yhtään ylimääräistä ja niin vähän kun vaan oli mahdollista. Kierrätys tavaraa niin paljon kuin mahdollista. Sitten veloista päästyä pikkuhiljaa ostettiin uuttakin.
En ymmärrä tätä nyky nuorisoo kun ihan kaikki pitää saada kerralla nyt ja heti. Kamala poru jos ei pääse huveihin ja pehkoonsa laitatuttamaan.
Menee sinne pankkiin valittamaan ja maksamaan velkansa pois niin pääsee entisenlaiseensa kuluttamiseen.
Mä olen joskus miettinyt tätä asiaa. Aikoinaan asuntolainojen korot olivat korkealla ja maksuajat lyhyet. Käytännössä tarkoitti hyvin usein sitä, että kun lapset tulivat yläkouluikään, vanhemmat olivat jo velattomia tai lähes velattomia. Sitten reissattiin ulkomailla, lapsilla oli kivoja maksullisia harrastuksia, käytiin ravintoloissa jne. Harva muistaa enä aikuisena, millaisia vaatteita tms heillä on ollut alle kouluikäisinä tai edes alakouluikäisinä. Eikä muisteta sellaistakaan, että olisi siihen aikaan reissattu joka vuosi ulkomailla (ei nimittäin reissattu, kun makseltiin kiiruusti asuntolainaa pois). Päällimmäisenä lapsuusmuistona on ne vuodet, jolloin vanhemmilla ei enää ollut velkoja ja lapsillakin oli kaikenlaista, mitä rahalla sai. Nyt aikuisena haluttaisiin, että olisi samanlainen elintaso jo silloin, kun vasta ollaan otettu asuntolaina ja hankittu lapsia. Ja asuntolainakin otetaan 20-25 vuoden takaisinmaksuajalla. Omatkin lapset ovat siis jo aikuisia tai ainakin suunnilleen ennenkuin asuntolaina on maksettu. Tämän päivän nuoret haluaisivat, että heillä olisi sellainen elintaso kuin mitä - jos kaikki menee hyvin - heillä tulee olemaa vasta päälle viiskymppisinä.
Olen jo ++50v ja lapsena/nuorena ei ollut varaa vaatteisiin tai harrastamisiin. Kotona oli niukkaa ja vanhemmilla teollisuusammatit, joissa lomautusuhkaa tämän tästä. Omat opinnot lyhyimmän mahdollisimman kautta (opistotaso). Valmistuin juuri pahimpaan aikaan eli 90-luvun laman aikana, jolloin sitten kärvistelin työttömänä työnhakijana peruspäivärahalla muutaman vuoden.
Koko elämä ollut ihan helkkarinmoista niukkuutta ja nyt vihdoin kun omat lapset lentäneet pesästä ja luulisi, että on varaa tehdä jotain mukavaa ja elää vihdoin itselleen, niin koko liksa menee sähköön ja ruokaan. Ei edes autoa ole varaa vaihtaa. Mikäs tässä kun on jo ihan tottunut, että aina on tiukkaa rahasta ja työnteolla ei edes rikastu saatika pärjää mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Tuo tuhat euroa on pois kulutuksesta. Suora tulonsiirto Suomen BKT:sta pankeille. Ja kertokaa se alkuun vaikka puolella miljoonalla tai minkä verran keskiluokkaan laskettavia kotitalouksia Suomessa onkaan.
Kun puhutaan keskiluokasta, siihen kuuluu yli puolet kansasta. Joten:
0.5 * 5.5e6 * 1000 €/kk = 2.75 miljardia euroa/kk.
Ottaen huomioon, että osa asuinkuntien keskikoko Suomessa on 2 henkilöä, voidaan tuo ylläoleva vielä puolittaa, jolloin rahaa pois kulutuksesta on 2.75e9/2 = 1.4 miljardia kuussa.
... ja vuodessa:
1.4e9 €/kk *12 kk/vuosi = 16.5 miljardia €/vuosi
Ymmärrän hyvinkin.
Mitä odotat minun tekevän tämän asian hyväksi?
Olen maalla asuva akateeminen pitkäaikaistyötön, joka ei kelpaa edes vapaaehtoistyöhön. Työmarkkinatukea saan minimin. En muita tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tuhat euroa on pois kulutuksesta. Suora tulonsiirto Suomen BKT:sta pankeille. Ja kertokaa se alkuun vaikka puolella miljoonalla tai minkä verran keskiluokkaan laskettavia kotitalouksia Suomessa onkaan.
Kun puhutaan keskiluokasta, siihen kuuluu yli puolet kansasta. Joten:
0.5 * 5.5e6 * 1000 €/kk = 2.75 miljardia euroa/kk.
Ottaen huomioon, että osa asuinkuntien keskikoko Suomessa on 2 henkilöä, voidaan tuo ylläoleva vielä puolittaa, jolloin rahaa pois kulutuksesta on 2.75e9/2 = 1.4 miljardia kuussa.
... ja vuodessa:
1.4e9 €/kk *12 kk/vuosi = 16.5 miljardia €/vuosi
Suomen BKT vuonna 2022 oli 267 miljardia euroa. Eli tuo 16.5 miljardia vastaa jo noin 6 % koko Suomen BKT:stä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tuhat euroa on pois kulutuksesta. Suora tulonsiirto Suomen BKT:sta pankeille. Ja kertokaa se alkuun vaikka puolella miljoonalla tai minkä verran keskiluokkaan laskettavia kotitalouksia Suomessa onkaan.
Kun puhutaan keskiluokasta, siihen kuuluu yli puolet kansasta. Joten:
0.5 * 5.5e6 * 1000 €/kk = 2.75 miljardia euroa/kk.
Ottaen huomioon, että osa asuinkuntien keskikoko Suomessa on 2 henkilöä, voidaan tuo ylläoleva vielä puolittaa, jolloin rahaa pois kulutuksesta on 2.75e9/2 = 1.4 miljardia kuussa.
... ja vuodessa:
1.4e9 €/kk *12 kk/vuosi = 16.5 miljardia €/vuosi
Suomen BKT vuonna 2022 oli 267 miljardia euroa. Eli tuo 16.5 miljardia vastaa jo noin 6 % koko Suomen BKT:stä.
Tuo laskelma on alakanttiin, koska myös sen toisen puolikkaan kansasta ostovoima vähenee.
Mielenkiinnolla odotan kuinka Orpo laittaa Riikan kanssa "Suomen kuntoon". Erityisesti kun ostovoiman heikkenemisen lisäksi ovat vielä aikomassa mm. pitää bensan hinnan kallistumisen kurissa tukemalla asiakkaita valtion kassasta ja sitten on vielä nuo soten tuomat lisäkulut. Verojakin aikovat laskea.
Turha Orpon ja Purran sitten muuten syytellä esimerkiksi koronan/Ukrainan sodan aiheuttamaa maailmanlaajuista inflaatiota Suomen ongelmista sitten kun ovat itse puikoissa. Nythän ovat vakavalla naamalla koko ajan väittäneet että Suomen velkaantuminen ei liitty maailmantilanteeseen, vaan ennemminkin holtittomaan fiskaalipolitiikkaan. Nyt on se näytön paikka!
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdingosta pääsee poiskin myymällä ja menemällä vuokralle.
Kun ennen köyhät ovat rakentaneet niin on ollut todella tiukkaa. Karvat on itse leikattu ja vaatteet, kengät paikattu, parsittu. Missään huveissa ei ole käyty ja ruoka ihan halvimman mukaan. Näin aloitti mummoni ja vaarinikin sekä mekin 60-luvulla syntyneet. Velkaa ei otettu yhtään ylimääräistä ja niin vähän kun vaan oli mahdollista. Kierrätys tavaraa niin paljon kuin mahdollista. Sitten veloista päästyä pikkuhiljaa ostettiin uuttakin.
En ymmärrä tätä nyky nuorisoo kun ihan kaikki pitää saada kerralla nyt ja heti. Kamala poru jos ei pääse huveihin ja pehkoonsa laitatuttamaan.
Menee sinne pankkiin valittamaan ja maksamaan velkansa pois niin pääsee entisenlaiseensa kuluttamiseen.
Mä olen joskus miettinyt tätä asiaa. Aikoinaan asuntolainojen korot olivat korkealla ja maksuajat lyhyet. Käytännössä tarkoitti hyvin usein sitä, että kun lapset tulivat yläkouluikään, vanhemmat olivat jo velattomia tai lähes velattomia. Sitten reissattiin ulkomailla, lapsilla oli kivoja maksullisia harrastuksia, käytiin ravintoloissa jne. Harva muistaa enä aikuisena, millaisia vaatteita tms heillä on ollut alle kouluikäisinä tai edes alakouluikäisinä. Eikä muisteta sellaistakaan, että olisi siihen aikaan reissattu joka vuosi ulkomailla (ei nimittäin reissattu, kun makseltiin kiiruusti asuntolainaa pois). Päällimmäisenä lapsuusmuistona on ne vuodet, jolloin vanhemmilla ei enää ollut velkoja ja lapsillakin oli kaikenlaista, mitä rahalla sai. Nyt aikuisena haluttaisiin, että olisi samanlainen elintaso jo silloin, kun vasta ollaan otettu asuntolaina ja hankittu lapsia. Ja asuntolainakin otetaan 20-25 vuoden takaisinmaksuajalla. Omatkin lapset ovat siis jo aikuisia tai ainakin suunnilleen ennenkuin asuntolaina on maksettu. Tämän päivän nuoret haluaisivat, että heillä olisi sellainen elintaso kuin mitä - jos kaikki menee hyvin - heillä tulee olemaa vasta päälle viiskymppisinä.
Me otettiin 2020 laina 25v maksuajalla. Tosin hyvin maltillinen 100 000e vain.
Oli hyvä päätös. Koko ajan on ollut varaa kustantaa lapsille kalliit harrastukset ja matkat, koska lainan lyhennys on niin pieni. Korot on toki nyt enemmän kuin lyhennys, mutta sama se.
Ja syy pitkälle laina-ajalle oli nimenomaan se, että saadaan varmasti ylläpidettyä sitä elintasoa mitä halutaan myös korkojen noustessa. Jos olisi otettu tarjottu 10v takaisinmaksuaika olisi jouduttu luopumaan paljosta sinällään turhan takia. Ja ei siis olla rikkaita, vaan keskiluokan alarajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan itse ovat ahdinkonsa aiheuttaneet, jos ovat annuiteettilainan valinneet. Ei pidä myöskään olla ahne ja ottaa kaikkea asuntolainaa, minkä pankki suostuu myöntämään.
Ei kyse ole vain koroista, vaan kokonaisuudesta. Minulla on velaton omakotitalo (maalämpö) ja asumiskustannukset yli tuplaantuivat tänä vuonna kun sähkön hinta kolminkertaistui seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Meidän taloudessa rahaa menee lähinnä päivittäistavaroihin ja niiden hinta on noussut ainakin 30%. Palkat ovat nousseen alle 2%, joten aika paljon on joutunut taloutta kiristämään myös velattomana.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, ymmärränpä hyvinkin, mutta ymmärtääkö uusi hallitus?
Ymmärsikö vanha hallitus? Ei, heistä vihreä siirtymä toimii kuten pitääkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo tuhat euroa on pois kulutuksesta. Suora tulonsiirto Suomen BKT:sta pankeille. Ja kertokaa se alkuun vaikka puolella miljoonalla tai minkä verran keskiluokkaan laskettavia kotitalouksia Suomessa onkaan.
Ei pankit saa yhtään enempää rahaa kuin ennenkään. Pankit saavat lainoista ainoastaan marginaalin verran ja ne on ne viitekorot jotka on nyt nousseet. Viitekorko on se, millä pankki on lainannut sen rahan keskuspankilta.
Huomattu on. Säästöt sulaneet huomaamatta ja nyt 5- kymppisenä huomaa et on persaukinen. Huollettavia lapsia on vielä ja hirveet ruokalaskut. Nyt oikeasti huomaa tän inflaation ekaa kertaa kunnolla. Moni sanonut samaa. Raha ei meinaa riittää ja näkyy just siten et kaikki säästöt menny. Ja töitä tehty ja kouluttauduttu koko ikä ja mitään turhaakaan ei ostella. On tämä järkyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdingosta pääsee poiskin myymällä ja menemällä vuokralle.
Kun ennen köyhät ovat rakentaneet niin on ollut todella tiukkaa. Karvat on itse leikattu ja vaatteet, kengät paikattu, parsittu. Missään huveissa ei ole käyty ja ruoka ihan halvimman mukaan. Näin aloitti mummoni ja vaarinikin sekä mekin 60-luvulla syntyneet. Velkaa ei otettu yhtään ylimääräistä ja niin vähän kun vaan oli mahdollista. Kierrätys tavaraa niin paljon kuin mahdollista. Sitten veloista päästyä pikkuhiljaa ostettiin uuttakin.
En ymmärrä tätä nyky nuorisoo kun ihan kaikki pitää saada kerralla nyt ja heti. Kamala poru jos ei pääse huveihin ja pehkoonsa laitatuttamaan.
Menee sinne pankkiin valittamaan ja maksamaan velkansa pois niin pääsee entisenlaiseensa kuluttamiseen.
Mä olen joskus miettinyt tätä asiaa. Aikoinaan asuntolainojen korot olivat korkealla ja maksuajat lyhyet. Käytännössä tarkoitti hyvin usein sitä, että kun lapset tulivat yläkouluikään, vanhemmat olivat jo velattomia tai lähes velattomia. Sitten reissattiin ulkomailla, lapsilla oli kivoja maksullisia harrastuksia, käytiin ravintoloissa jne. Harva muistaa enä aikuisena, millaisia vaatteita tms heillä on ollut alle kouluikäisinä tai edes alakouluikäisinä. Eikä muisteta sellaistakaan, että olisi siihen aikaan reissattu joka vuosi ulkomailla (ei nimittäin reissattu, kun makseltiin kiiruusti asuntolainaa pois). Päällimmäisenä lapsuusmuistona on ne vuodet, jolloin vanhemmilla ei enää ollut velkoja ja lapsillakin oli kaikenlaista, mitä rahalla sai. Nyt aikuisena haluttaisiin, että olisi samanlainen elintaso jo silloin, kun vasta ollaan otettu asuntolaina ja hankittu lapsia. Ja asuntolainakin otetaan 20-25 vuoden takaisinmaksuajalla. Omatkin lapset ovat siis jo aikuisia tai ainakin suunnilleen ennenkuin asuntolaina on maksettu. Tämän päivän nuoret haluaisivat, että heillä olisi sellainen elintaso kuin mitä - jos kaikki menee hyvin - heillä tulee olemaa vasta päälle viiskymppisinä.
Milloin tämä ajanjakso on ollut? Milloin yläkoululaisilla oli kaikkea plus matkat ym ja lainat maksettiin nopeasti pois?
Tosiasia on se, että elintaso on kasvanut kokoajan ja nykyiset perheet elävät kuin luksuksesta verrattuna aikaisempiin aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdingosta pääsee poiskin myymällä ja menemällä vuokralle.
Kun ennen köyhät ovat rakentaneet niin on ollut todella tiukkaa. Karvat on itse leikattu ja vaatteet, kengät paikattu, parsittu. Missään huveissa ei ole käyty ja ruoka ihan halvimman mukaan. Näin aloitti mummoni ja vaarinikin sekä mekin 60-luvulla syntyneet. Velkaa ei otettu yhtään ylimääräistä ja niin vähän kun vaan oli mahdollista. Kierrätys tavaraa niin paljon kuin mahdollista. Sitten veloista päästyä pikkuhiljaa ostettiin uuttakin.
En ymmärrä tätä nyky nuorisoo kun ihan kaikki pitää saada kerralla nyt ja heti. Kamala poru jos ei pääse huveihin ja pehkoonsa laitatuttamaan.
Menee sinne pankkiin valittamaan ja maksamaan velkansa pois niin pääsee entisenlaiseensa kuluttamiseen.
Mä olen joskus miettinyt tätä asiaa. Aikoinaan asuntolainojen korot olivat korkealla ja maksuajat lyhyet. Käytännössä tarkoitti hyvin usein sitä, että kun lapset tulivat yläkouluikään, vanhemmat olivat jo velattomia tai lähes velattomia. Sitten reissattiin ulkomailla, lapsilla oli kivoja maksullisia harrastuksia, käytiin ravintoloissa jne. Harva muistaa enä aikuisena, millaisia vaatteita tms heillä on ollut alle kouluikäisinä tai edes alakouluikäisinä. Eikä muisteta sellaistakaan, että olisi siihen aikaan reissattu joka vuosi ulkomailla (ei nimittäin reissattu, kun makseltiin kiiruusti asuntolainaa pois). Päällimmäisenä lapsuusmuistona on ne vuodet, jolloin vanhemmilla ei enää ollut velkoja ja lapsillakin oli kaikenlaista, mitä rahalla sai. Nyt aikuisena haluttaisiin, että olisi samanlainen elintaso jo silloin, kun vasta ollaan otettu asuntolaina ja hankittu lapsia. Ja asuntolainakin otetaan 20-25 vuoden takaisinmaksuajalla. Omatkin lapset ovat siis jo aikuisia tai ainakin suunnilleen ennenkuin asuntolaina on maksettu. Tämän päivän nuoret haluaisivat, että heillä olisi sellainen elintaso kuin mitä - jos kaikki menee hyvin - heillä tulee olemaa vasta päälle viiskymppisinä.
Olen jo ++50v ja lapsena/nuorena ei ollut varaa vaatteisiin tai harrastamisiin. Kotona oli niukkaa ja vanhemmilla teollisuusammatit, joissa lomautusuhkaa tämän tästä. Omat opinnot lyhyimmän mahdollisimman kautta (opistotaso). Valmistuin juuri pahimpaan aikaan eli 90-luvun laman aikana, jolloin sitten kärvistelin työttömänä työnhakijana peruspäivärahalla muutaman vuoden.
Koko elämä ollut ihan helkkarinmoista niukkuutta ja nyt vihdoin kun omat lapset lentäneet pesästä ja luulisi, että on varaa tehdä jotain mukavaa ja elää vihdoin itselleen, niin koko liksa menee sähköön ja ruokaan. Ei edes autoa ole varaa vaihtaa. Mikäs tässä kun on jo ihan tottunut, että aina on tiukkaa rahasta ja työnteolla ei edes rikastu saatika pärjää mukavasti.
Opistokoulutus oli sen ajan AMK koulutus eli oikein hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauan aiomme istua hiljaa, kun keskuspankki kairaa meitä hanuriin?
Koskee vain osaa, eli pienituloisia keskiluokkausia, niitä joiden peruspalkka jää alle 2500 e kk. Kurjastotyöntekijät, museolla, tietyt sihteerit- joilla kuitenkin korkeakoulututkinto mutta pieni palkka.
Esim sosiaalityöntekijät ja poliisit kuuluu alempaan keskiluokkaan ja opettajat ja lääkärit ylempään keskiluokkaan.
Silti palkka voi vaihdella isostikin, riippuen työpaikasta ja tehtävistä. Keskiluokka ei kuvaa siis tulotasoa täysin. Alemmassa keskiluokassa olevalla voi olla isompi palkka kun ylempään keskiluokkaan kuuluvalla jne.
Kyllä sieltä Prismasta voi toisaalta ostaa joskus vähemmänkin ruokaa, eikä sitä uusinta maasturia tarvi ostaa ym. Ja joka vuosi ei tarvi uusia Reiman kesäkenkiä, ne voi pestä koneessa, matot pesulassa... Toisaalta jos kaikki ylimääräinen kulutus vähenee, tekeehän se hallaa, mutta ehkä lähinnä suurimmille tuotemerkeille, joita extrana ostetaan.
Autoilun verotus paljon pahempi asia kuin korkojen nousu. Ihan hyvä ettei osteta ylikalliita asuntoja ja asumisen hinta tippuu korkojen seurauksena. Autoilun veroista ei taas mitään hyötyä, vain tuhoaa keski ja pienituloisten ostovoiman ja kohta ei varaa enää käydä töissä.
Veikkaan että persut lähtevät hallitusneuvotteluista jos pieni- ja keskituloisia ei kuriteta riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Autoilun verotus paljon pahempi asia kuin korkojen nousu. Ihan hyvä ettei osteta ylikalliita asuntoja ja asumisen hinta tippuu korkojen seurauksena. Autoilun veroista ei taas mitään hyötyä, vain tuhoaa keski ja pienituloisten ostovoiman ja kohta ei varaa enää käydä töissä.
Höpöhöpö! Perussuomalaiset pohatat voivat kotonaan seurata kuinka heidän Caymansaarilla sijaitsevat sijoitukset poikivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, kokoomuksen suunnitelma nostaa osakesäästötilin ylärajaa lisää valtion menoja 200 miljoonaa vuodessa.
Rahat varmaan leikataan sotesta, päivähoidosta tai lisätään keskiluokalle lukukausimaksut korkeakouluun.
Nyt vaan ahkerasti sijoittamaan, niin pääsette keskiluokan kurimuksesta sijoitustuotoilla elävään yläluokkaan.
T. kokoomus
Kokoomus pyrkii myös helpottamaan tuloverotusta miljoonalla eurolla, samalla säästetään yhteiskunnan peruspalveluista että on varaa keventää verotusta. Toki se hieman palauttaa keskiluokan ostovoimaa, mutta nytkäisee hyvinvointivaltion mallia väärään suuntaan. Eniten tästä kärsii keskiluokka, jota verotetaan edelleen paljon mutta joka saa yhä vähemmän vastinetta työnteolle ja veronmaksulle. Samalla valtavia korkotuloja käärivät pankit nauravat, no, matkalla pankkiin.
Meneekö nyt miljardit ja miljoonat sekaisin? Kokoomus haluaa alentaa veroja miljardilla, vaikka siitä hyötyvät eniten kaikkein suurituloisimmat ja vaikka se ei vieläkään kerro, mistä rahat säästetään, kun budjettivaje kasvaa näin.
Keskiluokka häviää, jos sote-palveluista leikataan miljardi. Kuka hoitaa jatkossa vanhukset ja sairaat? Millä rahalla? Jo nyt esimerkiksi vanhustenhoito on pahasti aliresursoitu. Vanhusten määrä kasvaa sadoilla tuhansilla seuraavien 10-20 vuoden aikana. Hoitaako ihmiset jatkossa itse omaisensa?
Opiskelijoilta leikataan, mikä lisää opintolainataakkaa entisestään. Kokoomus näytti ennen vaaleja vihreää valoa myös VM:n suunnitelmille leikataan vanhempainrahaa. Juuri keskiluokka on suurin hyötyjä ansiosidonnaisesta vanhempainrahasta. Esimerkkejä on loputtomiin.
Sote -palveluissa on leikkausvaraa. Mihin tarvitaan esim. nuoren kuntoutusrahaa 900/kk vaikka ei käy kouluja eikä ole töissä. Samaan aikaan lukiolainen saa 280/kk. Onko reilua. Toisaalta kaikki hyödyttömät kuntouttavat palvelut voisi lopettaa. Ei kehitysvammainen tai vanhus sen suuremmin kuntoudu vaikka miten kuntoutettaisiin. Jotkut nepsykuntoutuksetkin ovat täysin hyödyttömiä.
Sieltähän se oikeiston todellinen karva taas tulee. Muut kuin täysin työkykyiset ei tarvitse ihmisarvoista elämää. Vanhuksetkin pysyköön petipotilaina.
Se laitoshoito kun on niin kannattavaa verrattuna siihen, että itse voisi tehdä jotain. Eikä vanhus nykyäänkään pääse mihinkään kuntoutukseen juuri mitenkään.
Olen eri mutta mun on kyllä sanottava että kuntoutuspuolella kyllä ku*ee aika monet jutut. Sirpaleista, joustamatonta, tehotonta mutta _paperilla nättiä_ touhua. Tähän olisi saatava muutos. Itse olen kylläkin sitä mieltä että kaikki päivätoimintakeskukset esim. kehitysvammaisille ja vanhuksille on säilytettävä.
Pienipalkkainen saa 20 € nettona käteen tästä ihanasta veroalennuksesta ja kaikki muut maksut kiristyy tonnilla. Ja hyöty oli?