Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette nauravaisesta, hymyilevästä ja kohteliaasta naisesta?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse sellainen. Olen vain oikeasti hyvin iloinen ja onnellinen, ja olen ollut tällainen niin kauan kuin muistan. Toisaalta myös jännitys ja hermostuneisuus saattaa minulla näkyä nauruna. Olen huomannut, että joitain ärsyttää tämä nauravaisuuteni ja iloisuuteni. Ja ymmärrän, että esim. joillekin, joilla on elämässä vaikeaa, voi tämän kokeakin epäreiluna tai teennäisenä. Mutta ihan aitoa iloisuutta tämä on ja suurinta osaa kuitenkaan ei vaikuta haittaavan.
Kyllä se sullakin hymy alkais hyytyä jos saat riesakses vaikka kolme adhd lasta. Ja varsinkin sitten , kun niistä kaks alkaa perseilemään oikein huolella teininä.
Katotaan hyytyykö se hymy sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säteilevä, hymyilevä ihminen on kerrassaan valloittavaa. Ja siihen kun lisätään iloinen nauru silloin tällöin, niin ei verrattomampaa.
Pienen ilonkukan terään
hyväin silmäin hymyilyllä
luotu onni sopii kyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse sellainen. Olen vain oikeasti hyvin iloinen ja onnellinen, ja olen ollut tällainen niin kauan kuin muistan. Toisaalta myös jännitys ja hermostuneisuus saattaa minulla näkyä nauruna. Olen huomannut, että joitain ärsyttää tämä nauravaisuuteni ja iloisuuteni. Ja ymmärrän, että esim. joillekin, joilla on elämässä vaikeaa, voi tämän kokeakin epäreiluna tai teennäisenä. Mutta ihan aitoa iloisuutta tämä on ja suurinta osaa kuitenkaan ei vaikuta haittaavan.
Kyllä se sullakin hymy alkais hyytyä jos saat riesakses vaikka kolme adhd lasta. Ja varsinkin sitten , kun niistä kaks alkaa perseilemään oikein huolella teininä.
Katotaan hyytyykö se hymy sitten.
Yksi esiteini-ikäinen ADHD-lapsi kotoa löytyy. Tottakai se hermoja välillä kiristelee, mutta ei se iloisuutta pois vie. Luulen, että toiset vain on tällaisia, jotka hymyilevät ja löytävät iloa vaikeinakin aikoina. Eikä toisaalta synkemmät ihmiset ole yhtään sen huonompia. Monenlaisia ihmisiä tänne maapallolle tarvitaan, muutenhan elämä olisi ihan tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"kiltin tytön syndrooma" - ihmisparka.
Joo, ennen noita iloisia, nauravia ja positiivisia naisia oli paljon. Onneksi ei enää, intersektionaalisuus korjasi hienosti asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain vikaa päässä. Tämän nykyisen maailman menon ei pitäisi naurattaa ketään.
Tämä. Patriarkan sorto ja esim. Ugandan tilanne on karmea. Ei ennen tällaista ole ollut. Onneksi ihmiset osoittavat myötätuntoa ja masentuvat osoittaakseen mieltään.
Alan hikoilemaan voimakkaasti ja änkytän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auliisti antavainen?
Tyhmät ihmiset tosiaan luulee, että hyväntuuliset tai peruskäytöstavoilla varustetut henkilöt ovat heistä kiinnostuneita. Eipä sellaisille tarvitse jatkossa hymyillä, jotka kalkyloivat vieraita ihmisiä päin helvettiä.
Jos se ilo, kohteliaisuus ja hauskuus lähtee omasta elämänasenteesta ja luonteesta se on erittäin ok. Kyllähän meillä riittää totisia torvensoittajia, he ovat kyllä vähän ankeita.
Joskus iloisuus näyttää päälleliimatulta kuten täällä mainitulla Arja K:lla. Yltiöiloisuus on jo vähän vaivaannuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan itseni. Olen tuollainen iltapäivällä. Aamut on hitaan heräämisen aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"kiltin tytön syndrooma" - ihmisparka.
Tyttö on aina uhri.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse sellainen. Olen vain oikeasti hyvin iloinen ja onnellinen, ja olen ollut tällainen niin kauan kuin muistan. Toisaalta myös jännitys ja hermostuneisuus saattaa minulla näkyä nauruna. Olen huomannut, että joitain ärsyttää tämä nauravaisuuteni ja iloisuuteni. Ja ymmärrän, että esim. joillekin, joilla on elämässä vaikeaa, voi tämän kokeakin epäreiluna tai teennäisenä. Mutta ihan aitoa iloisuutta tämä on ja suurinta osaa kuitenkaan ei vaikuta haittaavan.
Sairauksista ja vastoinkäymisistä huolimatta mullakin perusasenne elämään on positiivinen. En silti ole 24/7 aloituksessa kuvatun kaltainen. Moni ehkä luulee, että olen, mutta kun olen "mörököllifiiliksissä", pysyn kotona. Muiden ihmisten seuraan lähden vain hyväntuulisena.
Jossakin sanonnassa käsketään kätkemään onnellisuus.
Olen itse sellainen. Olen vain oikeasti hyvin iloinen ja onnellinen, ja olen ollut tällainen niin kauan kuin muistan. Toisaalta myös jännitys ja hermostuneisuus saattaa minulla näkyä nauruna. Olen huomannut, että joitain ärsyttää tämä nauravaisuuteni ja iloisuuteni. Ja ymmärrän, että esim. joillekin, joilla on elämässä vaikeaa, voi tämän kokeakin epäreiluna tai teennäisenä. Mutta ihan aitoa iloisuutta tämä on ja suurinta osaa kuitenkaan ei vaikuta haittaavan.