Lue keskustelun säännöt.
Vaihdoin työpaikkaa, koska olin ihastunut pomoon
29.05.2023 |
Koin tilanteen kiusalliseksi, vaikka mitään ei tapahtunut. Nyt olen ollut hyvän aikaa uudessa työssä. Ihastus ei vieläkään helpota, vaikken pidä pomoon yhteyttä. Kuinkahan kauan mahtaa mennä siihen, että se katoaa?
Tilanne ei ollut sellainen, että olisi ollut järkevää yrittää mitään sutinaa. Nyt vain mietin että ehkä me monen vuoden päästä tapaamme, jos niin tarkoitettu ja asiat menevät silloin ehkä toisin. Onko normaalia vai meneekö pakkomielteen puolelle?
Kommentit (36)
Kyllä siihen aika kauan meni, että tunteet tasoittuivat eikä ajatellut toista päivittäin. Ei olla törmätty sen jälkeen missään, kun vaihdoin työpaikkaa mutta veikkaan, että reaktio olisi edelleen omalta puoleltani vahva, jos näkisin hänet jossain sattumalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri ihastui työkaveriinsa, kun he tekivät kosketusetäisyydellä töitä yhdessä. No ei vaihtanut työpaikkaa ja ihastus meni lopulta ohi.
Ap, miksi jutusta ei olisi voinut tulla mitään? Oliko pomo varattu? Mitä jos tunne molemmin puoleinen?
Vierailija kirjoitti:
Mä ihastuin työkaveriini, lopulta hän erosi omasta parisuhteestaan mutta mä en. Ei meillä juttelua ja halailua ihmeellisempää ollut, mutta jotenkin tuo meidän juttu sai hänet ymmärtämään ettei ollut onnellinen suhteessaan. Sanoi kyllä suoraan ettei voi olla mun kanssa samassa työpaikassa ja otti ja lähti ihan muualle töihin. Näin hänet muutaman vuoden päästä, oli puoliso ja lapsi, tuntui olevan onnellinen. Itse jäin vähän miettimään, että olisiko pitänyt uskaltaa.
Aina pitää uskaltaa. Ei sitä optimaallisempaa hetkeä välttämättä koskaan myöhemmin tule. Sitten sitä hautaan asti miettii, että tulipa oltua tyhmä nyhverö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi jutusta ei olisi voinut tulla mitään?
Koska olen lihava.
-Ap
Itselläni oli muutama vuosi sitten ihan sama tilanne. Olin palavasti ihastunut kollegaani, kummallakin perheet ja periaatteessa speksit kohdillaan. Hän sitten vaihtoi työpaikkaa ja asia jäi. Vaivasi kuitenkin vuosia ja kerran stalkkasin hänet ja "vahingossa" törmäsin kaupungissa. Juteltiin noin 15min, vaihdettiin kuulumiset ja toivoteltiin hyvät jatkot. Siihen jäi ihastukset. Se oli vaan pakkomielle joka oli jäänyt mieleen leijumaan. Mukava ihminen, mutta ei minun ihminen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jonkun aikaa menee. Itselläni auttoi kun erosin töistä ja ihastuin toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli muutama vuosi sitten ihan sama tilanne. Olin palavasti ihastunut kollegaani, kummallakin perheet ja periaatteessa speksit kohdillaan. Hän sitten vaihtoi työpaikkaa ja asia jäi. Vaivasi kuitenkin vuosia ja kerran stalkkasin hänet ja "vahingossa" törmäsin kaupungissa. Juteltiin noin 15min, vaihdettiin kuulumiset ja toivoteltiin hyvät jatkot. Siihen jäi ihastukset. Se oli vaan pakkomielle joka oli jäänyt mieleen leijumaan. Mukava ihminen, mutta ei minun ihminen...
Mistä tiesit silloin ettei hän ollut sinun ihmisesi? Muuttuiko mielikuva tapaamisen seurauksena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi jutusta ei olisi voinut tulla mitään? Oliko pomo varattu? Mitä jos tunne molemmin puoleinen?
Ongelma ei ollut pelkästään muut suhteet. Kuviota olisi ollut vaikea saada toimimaan, kun oli välimatkaa yms.
Vierailija kirjoitti:
Ap:llä on jotain todella vakavia ongelmia.
Kenellä täällä ei ole? Tämä on kuitenkin AV.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, että te olette ihania. Ei voi valita kehen ihastuu. Itse en vaihda ihastumisen takia työpaikkaa. Ne on omat tunteet on vaan kohdattava. Ne voi elää vuosia, mutta mitään ei tarvitse tapahtua.
Vierailija kirjoitti:
Voi, että te olette ihania. Ei voi valita kehen ihastuu. Itse en vaihda ihastumisen takia työpaikkaa. Ne on omat tunteet on vaan kohdattava. Ne voi elää vuosia, mutta mitään ei tarvitse tapahtua.
Mikset vaihda työpaikkaa? Vaihdetaanhan sitä monesta muustakin syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaavan ihastuksen kokeneet: miltä tuntui tavata ihastuksen kohde myöhemmin? Oliko tunne hiipunut?
Pari kertaa käynyt, on hiipunut kun aikaa kulunut riittävästi. Tosin oon molempien kanssa olin myös vähän sutinoinut, mikä ehkä helpottaa rikkomaan illuusioita.
Guuglaa limerenssi. Rakkaus on eri juttu, itellä ainakin noi on tuntunut kuin unelta kun on loppuneet, sen sijaan pitkästä oikeasta suhteesta erotessa edelleen ymmärtää miksi tunteet on joskus olleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaavan ihastuksen kokeneet: miltä tuntui tavata ihastuksen kohde myöhemmin? Oliko tunne hiipunut?
Pari kertaa käynyt, on hiipunut kun aikaa kulunut riittävästi. Tosin oon molempien kanssa olin myös vähän sutinoinut, mikä ehkä helpottaa rikkomaan illuusioita.
Guuglaa limerenssi. Rakkaus on eri juttu, itellä ainakin noi on tuntunut kuin unelta kun on loppuneet, sen sijaan pitkästä oikeasta suhteesta erotessa edelleen ymmärtää miksi tunteet on joskus olleet.
Luin limerenssistä, mutta mielestäni kyse ei ole siitä. En ole epätoivoinen tai onneton, vaikken enää pomoa tapaakaan. Olo on lähinnä sellainen, että jahas, tämä meni sitten näin.
Ap:llä on jotain todella vakavia ongelmia.