Lue keskustelun säännöt.
Köyhän perheen ruokavalio 80-luvulla
27.05.2023 |
Kesäisin joko kesäkeittoa tai talkkunavelliä. Aamuisin kaurapuuro, samoin iltaisin. Talvisin oli esim lihaperunalaatikkoa. 250g jauhelihaa riitti kolmelle ihmiselle kolmeksi päiväksi. Syksyisin oli runsaampaa, koska omenat kypsyivät ja pystyi marjastamaan. Syksyisin tehtiin omena-riisipuuroa ja marjapiirakoita. Hyvin selvittiin. Tässä vinkkejä jos rahat on ruoan suhteen tiukilla.
Kommentit (21)
Jaa en tiennyt että oltiin köyhiä silloin. Tuollaista ruokaa meidän perheessä syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla asiat ovat olleet hyvin... WEF ja EU ja köyhdyttämisen agenda vuodesta 2020 eteenpäin... ruokana kohta kaikilla riisi, makaroni, peruna ja niitä vaihdellaan sitten viikoittain keskenään... muuta ei pöydässä ole...
Ei tuo ollut edes köyhän perheen ruokavalio, vaan melko tavallisen perheen. Ja silloin jaksettiin painaa myös fyysistä työtä. Nykyään ihmiset kuvittelevat tarvitsevansa ison annoksen ja valtavan määrän proteiinia joka ruokailulla, mutta jaksaminen on mennyt huonompaan suuntaan ja ylipaino on lisääntynyt räjähdysmäisesti.
Köyhässä maalaisperheessä -80 luvulla oli yleensä joka päivä lihaa, kalaa, kananmunia ja perunaa. Sunnuntai oli vellipäivä. Liha kasvoi navetassa ja kalat tuli lähijärvestä.
Joskus voi kunnioittaa perusasioita - niinkuin ruokaa. Ei silti tartte olla menneisyyden palvoja. En tarkoita sua aloittaja vaan noin yleisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ollut aamupalarutiinia. Pöydästä saattoi löytää ruislimpun ja voita, joskus oli muroja tai kaurahiutaleita maitoon sekoitettuna.
Usein mentiin ilman aamupalaa suoraan kouluun kun herättiin. Ei ollut myöskään puhtaita vaatteita tai kysytty hammaspesusta jne hygienijutuista
Nykymittapuulla siis olisi tarvittu kipeesti apua mutta vanhemmat pelkäsi maineen menetystä.
Aikuisena jälkeenpäin häpeän lapsuuttani, mutta olen tehnyt itse kaiken toisin omassa elämässäni ja meillä on aina ruokaa, puhtaita vaatteita sekä huolehditaan toisistamme.
Meillä oli tiukkaa silloin kun olin lapsi. Tosin en sitä ajatellut silloin. Aina oli kuitenkin ruokaa, hyvin perusruokaa. Kaurapuuroa aamuisin, riisipuuroa tai mannapuuroa iltaisin. Vispipuuroa ja kiisseleitä itsetehtynä. Perunoita ja kastiketta, keittoja tai kiusauksia. Äiti leipoi joskus viikollakin pullaa tai keikauskakkua, se oli luksusta. mutta muuten herkkuja, eli jäätelö, limsapullo tai vähän karkkia muutamalla markalla, sai vain lauantaisin. Isä piti verkkoja ja yhdessä käytiin marjassa. Hmm, mutta, eipä se omatkaan perheen peruselämä tästä paljoa nykyään poikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä syötiin ysärilamassa perunaa. Ja sitten perunaa. Ja sunnuntaina perunamuussia.
Meillä on syöty perunaa -70, -80, -90 ja 2000 luvulla. leipääkin on syöty joka päivä.
Mutta nytkö teillä ei ole enää vara ostaa perunoita?
Silloin syöminen ei ollut elämän keskipiste. Ruoka oli vain polttoainetta. Pienessä maalaiskylissä kasvaneena kylässä ei ollut kuin yksi grillikioski ja siellä käytiin noin kerran vuodessa. Muuten syötiin perunaa, kastikkeita, kyljyksiä, kalaa ja omassa pihassa kasvatettuja kasviksia ja marjoja. Mehut tehtiin itse ja porukka oli laihaa. Nykyajan elämäntyyli rasvaisine ja hiilarisine rasvamättöineen kotiinkuljetuksella on aiheuttanut tämän valtavan lihavuusongelman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 80-luvulla oli usein ns köyhäilyruokana makaronivelliä ja leipävelliä ts. kuivia leivänkannikoita ja voita maidossa keitettynä.
Marjapuuro, mannapuuro, perunavelli (sileää), haudutettu kaurapuuro, uuniriisipuuro,
erilaiset keitot (paitsi kesäkeitto vierasta).
Makaronilaatikko, munakas, paistetut perunat.
Usein erilaiset kiisselit, -lähinnä marja ja luumu.
Tietty välillä äiti teki marjapiirakkaa, kanelipullia.
Silloin tällöin hienompana ruokana uunissa kyljykset perunoiden kera.
Nämä oli 80-90-luvulla tavallisia ruokia. Vanhemmat -30-luvulla syntyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä 80-luvulla oli usein ns köyhäilyruokana makaronivelliä ja leipävelliä ts. kuivia leivänkannikoita ja voita maidossa keitettynä.
Ai niin, nämäkin lisäksi sisältyi tuohon edelliseen (ruoka)listaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 80-luvulla oli usein ns köyhäilyruokana makaronivelliä ja leipävelliä ts. kuivia leivänkannikoita ja voita maidossa keitettynä.
Makaronivelliä en ole itse tehnyt mutta leipävelliä tein viimeksi keskiviikkona, maun ja helppouden vuoksi.
En rahanpuutteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä syötiin paljon perunaa, kaalia, suolasieniä ja itse ongittua kalaa. Köyhäilyuokalajeja olivat esim. ns. mururessi (= kuivista, pilkotuista leipäviipaleista maitoon keitetty keitto), kalakeitto pikkukaloista (itse otin aina vain lientä ja perunaa, koska kaloilla oli usein silmät tallella vaikka ne perattu olikin), sienimuhennos, nötköttikeitto, pyttipannu, erilaiset laatikkoruuat perunasta tai kaalista. Herkkuina syötiin esim. penkkivelliä (= kauraryynejä, kaakaota, sokeria ja maitoa), tota samaa ilman kauraryynejä ja vähällä maidolla (= suklaapuuro), itse kattilassa keitettyä toffeeta (en enää muista, miten se tehtiin).
Oi niitä aikoja!
Meillä syötiin vesivelliä ja sunnuntaisin leipäressua.
Kyljykset ja kanankoivet oli herkkuruokaa, niitä syötiin sunnuntaina. Muuten syötiin makaronilaatikkoa, perunoita ja kastiketta, keittoja, kiusauksia. Aamulla teetä ja leipää. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
Kalaa oli paljon. Joka viikonloppu oli kalastusta eri muodoissa. Marjoja oli paljon myös. Meillä ei syöty sieniä. Paljon ruokaa kasvatettiin, koska asuttiin omakotitalossa. Ei ollut koristekasveja, vaan iso kasvimaa ja marjapensaat, omena ja päärynä puu. Tyrni kasvoi etupihan hiekassa. Kaikki joutuivat osallistumaan kasvien hoitoon, kalastukseen ja marjastukseen. Siitä napistoon, mutta se tehtiin , koska kuului tehdä. Sitä vain toivoi, että ehtii marjametsästä illaksi kylille.
Leivät ja kuivakakut leivottiin itse. En edes tiennyt valmisruuista tai grilliruuista. Joskus käytiin baarissa syömässä, mutta en muista minkä kunniaksi.
Vierailija kirjoitti:
Köyhässä maalaisperheessä -80 luvulla oli yleensä joka päivä lihaa, kalaa, kananmunia ja perunaa. Sunnuntai oli vellipäivä. Liha kasvoi navetassa ja kalat tuli lähijärvestä.
Maalaisperheet on aina olleet paremmassa asemassa kuin kaupunkilaiset, myös sota-aikana. Oli lihaa, riistaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
Köyhän stadilaisen perheen ruokavalio 60-70;luvuilla:
- silakkalaatikko
- laiha jauhelihakastike ja keitetyt perunat
- lihakeitto
- riisivelli pääruokana, silloin sai myös siivun leipää ja leivälle pienen siivun kinkkua
- sunnuntaina palapaistia tai merimiespihviä
Vierailija kirjoitti:
Silloin syöminen ei ollut elämän keskipiste. Ruoka oli vain polttoainetta. Pienessä maalaiskylissä kasvaneena kylässä ei ollut kuin yksi grillikioski ja siellä käytiin noin kerran vuodessa. Muuten syötiin perunaa, kastikkeita, kyljyksiä, kalaa ja omassa pihassa kasvatettuja kasviksia ja marjoja. Mehut tehtiin itse ja porukka oli laihaa. Nykyajan elämäntyyli rasvaisine ja hiilarisine rasvamättöineen kotiinkuljetuksella on aiheuttanut tämän valtavan lihavuusongelman.
Just näin.
Olen tyytyväinen että olin lapsi jo 70 luvun puolella maalla. Sain puhdasta, terveellistä ja vitamiinipitoista ruokaa. Silloin ei ollut lapsilla astmaa, diabetestä, ihottumia, allergioita eikä mt ongelmia ainakaan siinä määrin kuin nykyään.
Tuntuu että ihmiset sairasti silloin ylipäätään vähemmän mitään, koska oltiin paljon ulkona, suurimmalla osalla perheistä oli jotain lemmikkieläiniä jolloin kodin bakteerikantakin on runsaampi eikä joka paikkaa desinfioitu jatkuvasti.
Itselläni ei ollut juuri koskaan jotain vatsatauteja tai hengitystieinfektioita (normaalia 1x talvessa nuhaa lukuunottamatta).
Ikäluokassani oli maaseudulla niin paljon lapsia, että koulussa oli A, B ja C luokat, jokaisessa n 25-30 oppilasta ja vain muutama pullukampi lapsi.
Tosin sillon myös liikuttiin ehkä 5x enemmän kuin keskiverto lapset nykyään.
Kouluun piti kävellä ensimmäiset 2v, sitten kuljettiin pyörällä. Talvella kuljettiin potkurilla tai hiihtämällä. Ei kukaan vienyt edes silloin kun piti sukset tai luistimet kantaa.
Jos sää vain suinkin salli, oltiin aina ulkona. Siis kokoajan liikkeellä.
Eihän sisällä ollut oikein mitään tekemistäkään ainakaan niille ketkä ei ollu kiinnostunu lukemisesta tai käsitöistä.
Ruoka ei ollut nautinnon ja hifistelyn lähe. Herkkuja oli ehkä sunnuntaina tai limpparia sai lauantaina saunan kälkeen. Jätskiä kesällä myös vain viikonloppuisin.
Ensimmäiset 10 v kun asuttiin ihan maaseudulla, syötiin paljon kalaa, riistan lihaa, perunapohjaisia ruokia, leipää, juureksia, sieniä ja marjoja. Ruokaa oli tarjolla vain aamupala, lounas, pieni välipala, kevyt päivällinen ja pieni iltapala. Ei syöty kokoajan vähän väliä naposteltu jotain kuten nykyään tehdään.
Meillä syötiin ysärilamassa perunaa. Ja sitten perunaa. Ja sunnuntaina perunamuussia.