***ELOISAT tiistaina***
Kalenterin 5. luukku:
Aamulaulu ennen joulua (Hannele Huovi)
Tunturi tähyää järvenjäätä,
pakkasen parta hilisee,
salaisessa hämärässä
tonttujen kellot kilisee.
Pikkuinen kelkka,
pikkuinen käärö,
käärössä pikkuinen uni;
vielä voit painaa silmäsi kiinni,
vielä on sinistä lumi.
Kommentit (37)
Juup, mä olen tosiaan tullu samaan tulokseen kuin sinä; ennemmin päivät pätkäunia kuin yöt! ;)
Hienoa, että teillä rupee nyt myös päivät helpottaan ja tuttirumba öisin! Kyllä nää vauvelit osaa yllättää aina juuri silloin kun sitä vähiten odottaa! ;) Meillä neiti nukkuu nyt jo kolmansia uniaan tänään: vaunuissa nukku eka 45 min kun oltiin kylässä, sitten heräs ja nukku taas takasintulomatkan n. 20 min ja nyt nukahti siis jälleen. Ja eilen nukku neljässä pätkässä yhteensä n. 3-4 tuntia. Et selkeesti vähentänyt päiväunia. Ja tää rytmin muutos tapahtu sit loppujen lopuksi ihan itsestään. Ei olis voinu kyllä parempaan aikaan tulla, kyllä rupes oleen tooodella loppu....
Nyt sitten vastapainoksi tosta melkein kolme vuotiaasta esikoisesta on taas tullu oikea MEGARIIVIÖ. Ei tottele mitään, riehuu ja sotkee vaan, kitarisat vilkkuen saa aamusta asti huutaa ja silti ei mikään mene perille! ARGH. Aina meitä äitejä jotenkin koetellaan.....;)
oinasmamma
Hei
Voimia Unettomille !
Kiitos Opemammalle joulukalenterista ja Erialle huumoripläjäyksestä.
Lillefi; meillä muutama tuttipullo, mutta käytän niissä niitä ainun kertakäyttöpullopusseja. Lisäksi olen ostanut Mam UltiVent tuttiosia useampia. Niin ei tarvi keitellä niin usein.
Kiitos Lillille eilisestä viestistä ja tämän päivän puurovinkistä, otamma käyttöön.
Meilläkin nukutaan ihan hyvin, mitä nyt muutaman kerran yössä tuttirumbaa ja aikaisin aamulla alkaa, ei kukonlaulu vaan paljon iiiihanampi, vauvanlaulu. Tämä laulu saa minut niin hyvälle mielelle että välillä tulee onnenkyynel silmään¿ Olen vaan niin onnellinen tästä hetkestä.
Soseiden syöttäminen on minusta ihanaa. Muistelin että joku kertoi sen olevan sotkuista ja hankalaa. Johtuneeko siitä että meillä on harrastettu pullottelua (lämmittämiset, pullojen pesut ja keittämiset yms.) ettei tunnu yhtään hankalalta. Tyttö vaan söisi enemmän kuin vielä uskallan antaa, suu auki odottaa jo seuraavaa lusikallista ja harmittaa kun äiti ei anna niin paljon kun haluaisi. Ja tähän asti kaikki maut (kaikki 3) menneet hyvin alas, kuuluu vaan että mmm..mmm¿mmm..slurps.
Kuulin juuri radiosta että seuraavat 4 vkoa sää olis hyvin pitkälle tälläistä että pitäisköhän jo kukkia alkaa miettimään ulos¿Olishan se hauska kun jouluna olis vaikka pelargoniat kukkimassa ulkona.
t. Hanhikki ja tyttö 0908
Kunpa tulisikin lumena. Väsyttää tämä harmaus. Eilinen päivä taisi olla pimein tänä vuonna.
Kiitos kaikille neuvoja ja tukea antaneille, kun viime viikolla kyselin apua rintaraivareihin. Ne on nyt meillä taaksejäänyttä elämää ja taasen elo tissillä sujuu hyvin.
Meillä on sairasteltu vatsatautia, tytölle ei sitä ole vielä tullut. Eli huonosti nukuttuja öitä on täälläkin vietelty. Tänään on sitten kostautunut ja olen ollut todella kireällä tuulella. Ja sen on saanut poika- parka taasen tuntea. Muuten meidän elämä on tasasen vaihtelevaa. Jokainen päivä on erilainen nukkumisten suhteen. Launantaina tyttö nukku 12.30-17.30 päikkäreitä niin sunnuntaina nukkui vaan kaksi tuntia ja siitäkin tunnin verran sain juosta laittaa tuttia takasin suuhun ja hyssyttää vaunuja. Nyt on malttanut nukkua itkemättä kaksi tuntia.
Vuosi sitten jouluna tiesin olevani raskaana vaikka en testiä tehnytkään. Oli niin tutut oireet. En uskaltanut edes miehelleni kertoa, kun pelkäsin niin kovasti taas menevän kesken. Olin kokoenut lokakuussa keskenmenon ja kaavinnan jälkeen ehti tulla yhdet kuukautiset ja sitten jo olikin tärpännyt. Kyllä helpotti, kun näki ultrassa vauvan.
Jouluna katselen/kuuntelen joulurauhan julistuksen, joulusauna päivällä kuuluu meidän traditioihin samoin piirretyt ja rauhassa syöminen, appivanhemmilla vierailu ja joulupäivänä minun äidilläni kyläily. Joulukirkossakin olen käynyt mutta mieheni ei oikein sinne halua lähteä niin on viime vuosina jäänyt minultakin väliin
Millaisia lastenhoitohuoneita on Itäkeskuksessa tai Jumbossa? Olen viikonloppuna lähdössä jompaan kumpaan paikkaan ostoksille ja tytön otan mukaan. Voiko imettää rauhassa yms. Olen ollut aiemmin monestikin noissa paikoissa ostoksilla muttei ole ollut pojan kanssa tarvetta käydä hoitohuoneissa.
Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä valitsemassa keittiön kaapit ja tasot, uudet kaakelit ja maalit keittiön seiniin. Kivaa saada remontti ensi vuoden puolella käyntiin. Ja kun keittiö saadaan valmiiksi olisi tarkoitus maalata lasten huoneiden seinät ja kalustaa ne kunnolla lapsille sopiviksi tai no pojan huone kyllä muistuttaa lasten huonetta kaikkinen roinineen. Niin ja miehen iloksi pitäisi mennä autokauppaan katsomaan meille tilavampaa autoa. Ei vaan ole mun kauppa tuo autokauppa.
No nyt poistun, kun ei ole mitään järkevää kirjoitettavaa. Pysytäänhän kaikki linjoilla. Käyn joka päivä lukemassa kaikkien viestit, vaikka itse harvakseltaan kirjoitankin.
Huhti ja Juuli 310806 ja poika 01/04
kiitos pikkujouluista piristi kivasti arkea kun päästiin reisuun, vaikka meinasi hieman kiristää tunteita tuo helsingin keskustassa rundailu. uskokaa tai älkää oli mannerheimintie hukassa :O. nekku jaksoi hienosti, sitä en epäillytkään se on jo tottunut pieneen matkusteluun." isoliskokin" jaksoi hienosti siitä kiitos hänelle. olimme kotona vasta vartin yli yhdeksän illalla ja kiukuttelu alkoi vasta kun hyppyrimäet näkyi. me ävimme itiksessä jätskillä kun odottelimme poikia. ikeallakin vielä pistäydyttiin. kiitos opelle yllätyspaketista! lauantai aamuun sitten herättiin ikävissä merkeissä, joku oli käynyt oksentamassa isosiskon sänkyyn. Siis kukaan ei ollut herännyt ei edes neiti itse. sänkyvaatteet ja tyttö pesuun siis. Vauvauinnin suoritimme sitten puolella miehityksellä. vatsatautiahan se sitten oli kun oksentelua riitti vielä pariin ottteeseen päivän aikana. kop kop kuitenkaan kukaan muu meistä ei sairastunut, joten mielessä kävi myös olisiko ollut syy jossakin päivän syömisistä.
nikin takaa esille tuleminen vaikeuttaa jotenkin kirjoittamista...
villallakin pyykikone oli toiminnassa....oi pojat ja eteenkin koirat:)
no nyt täytyy mennä palaillaan galluppeihin möhemmin
kretukka
Sadesää jatkuu, joten päätin jo kaivella joulukoristeita ja -valoja esille tunnelmaa tuomaan. Saadaan edes vähän valoa tähän pimeyteen. Tunnelma on taas kuin huopatossutehtaalla, kun pikku-ukko nukkuu toisia päikkäreitään ja esikoinen on päiväkodissa viettämässä itsenäisyyspäivän juhlia.
Ensimmäinen hammas on nyt kokonaan esillä ja toisesta näkyy jo pikkuisen kulmaa. Vielä täytyy pikkumiehen ainakin pari päivää kärsiä kutisevista ja kipeistä ikenistä. Ensi viikko kun vielä jaksetaan täällä kolmisin lasten kanssa, niin sitten mies jää viimeinkin isyyslomalle ja viettääkin lomaa varmasti uuteen vuoteen saakka. Ihanaa!!!:)
Jouluperinteistä: meillä on ollut perinteenä kantaa kuusi sisään vasta aattoaamuna ja ripustella koristeita aamun lastenohjelmien ja riisipuuron lomassa. Puolen päivän aikaan käymme joulusaunassa ja sen jälkeen nautimme juhlavaatteissa jouluruuan. Pöydät notkuu yleensä jos jonkinlaista herkkua ja kattaukseen ja tunnelmaan on minun kodissani aina panostettu 100%. Ruuan jälkeen rauhoitutaan hetki ja puoli neljän aikaan saapuu joulupukki. Lahjojen availun jälkeen onkin sitten ollut hyvää aikaa istuskella ja nauttia glögistä ja suklaasta, pelailla pelejä, jutella ja olla vaan. Kunpa vaan pystyisi tänäkin vuonna rauhoittumaan edes siksi yhdeksi päiväksi ja antaa aikaa lapsille.
Villa, olipahan melkoinen maanantai! Ja joku vielä sanoo, että maanantai on viikon tylsin päivä:)
Kuten monilla muillakin, myös täällä Erian synnytysjutut saivat suupielet kohoamaan:) Huumoria kehiin vaan, sillä jaksaa taas seuraavaan hetkeen!
Vuosi sitten: Olin tehnyt positiivisen testin jo marraskuussa ja syksyisen keskenmenon jälkeen jouluna oli vielä havaittavissa pientä panikointia ja extravarovaisuutta graavilohien, mätien ja muiden kiellettyjen herkkujen kanssa. Pahoinvointi meni onneksi aamupäivän aikana aina ohi, joten kaikki ruuat maistuivat paremmin kuin hyvin. Ainoa asia mikä vähän pelotti oli tahti, jolla isoisälleni maistui viini joulupöydässä:/ Onneksi siitäkin kuitenkin selvittiin kunnialla...
Vieteri, minä kiikutin lapset valokuvaajalle ja teetimme joulukortit niistä jouluisista studiokuvista. Aivan ihanat kortit niistä tulikin, tyttö virnuilee sellaisellakin velmuilmeellä tonttulakki päässään ja pikkuveli loikoilee vieressä omassa tonttulakissaan:) Väkisin alkaa naurattamaan kun sitä kuvaa katsoo, toivottavasti kortin saajat reagoivat samalla tavalla kortin saadessaan!
Elo, tsemppiä teidän " sairastuvalle" ! Koittakaahan jaksaa!
Opemamma, minä olen myös nauttinut kotona olosta nyt paljon enemmän kuin esikoisen kanssa ja aivan ahdistaa ajatus töihin paluusta. Minulla on kyllä maailman ihanin työ, mutta jotenkin tuntuu että tuo pikku-ukko on vielä niin kovin pieni ja poden vieläkin vähän huonoa omaatuntoa siitä että esikoinen joutui aloittamaan päiväkodissa jo 11 kk:n ikäisenä. Onneksi tässä on vielä hetki aikaa miettiä ja puntaroida näitä asioita.
Nyt menen vielä hetkeksi lukemaan lehteä ennen kuin tyttö tulee kotiin ja show alkaa jälleen.
Pantoufle
joulupuuro (kuka löytää mantelin) ja sekametelisoppa sekä aamun lasten ohjelmat aloittavat päivän. myös aattoaamun saununa kuuluu ohjelmaan sillä iltaan se ei meillä sovi. jouluhartaudesa käydään ja ehkä hautausmaallakin. meillä ei läheisten hautoja ole lähellä mutta saatamme viedä kynttilän kuitenin muualle haudatujen merkille tai sitten vain hiljenymme hartaaseen ja kauniiseen vaikka niin surulliseen tunnelmaan valaistulla hautausmaalla. sitten kiiruhdamme kotiin jouluaterian pariin. sitten vain odotelemme joulupukkia. kahvit juodaan kun pukki on käynyt. Ilta leikitään kuusen alla ja tutkitaan mitä pukki on tuonut.
nyt hakeen kakkonen kerhosta..
on tosi pieni ja ahdas eikä siellä kyllä aina ole rauhaa imettää. Mutta vinkkinä kerron, että Stockmannin wc:den luona (molemmissa kerroksissa) on viihtyisä eteinen, jossa on sohva ja pari nojatuolia. Itse käyn yleensä siellä imettämässä ja melkein aina olen saanut oikein hyvän imetysrauhan. Siinä samassa on myös tilava hoitohuone, jossa vaipanvaihtokin sujuu samalla.
just kun vkonloppuna ois pikkujoulut duuniporukalla niin mä sitten tulin kipeeksi... nooh,on tässä aikaa parantua,paljon kuumaa mehua ja särkiksiä ni johan mamma pääsee kuntoon ;) kerranki tilaisuus päästä tuulettuu <:o)
ihan hävettää kertoa, miltä minusta vuosi sitten tuntui. Meillä tärppäsi ensimmäisestä kierrosta, enkä ollut yhtään varautunut, että niin pian olisin raskaana (toisen vauvan yrittäminen aloitettiin lähinnä miehen aloitteesta). Positiivinen raskaustesti oli siis alkuun aivan hirveä JÄRKYTYS ja salaa monesti toivoin, että koko raskaus menisi kesken. Mutta nyt kun meillä on tuo ihana pikkuneiti, hävettää ja kaduttaa viime vuotiset ajatukseni.
Ensialkuun jaksamista kaikille väsyneille valvottajien vanhemmille SEKÄ sairastaville perheille, elolle ja kenellä oli oksennustautia ja khp:kin taisi sairastaa... No, tasapuolisesti parantumista kaikille!
VUOSI sitten: niin, tänään vuosi sitten (hassu ilmaisu) tein raskaustestin, joka näytti sitä plussaa.
Pepperille: nuo tunteet ovat kyllä tuttuja meilläkin, että apua, raskaana, minäkö, miksi? Varsinkin siis tällä kertaa kun oli ylläripylläri se plussa testissä. Mutta nyt kun taakse päin katson, niin en päivääkään vaihtaisi pois. En sitä oksentamista ja itkemistä ja pahaa oloa, en edes niitä riitoja miehen kanssa, joita yllärivauva aiheutti. Ehkäpä ne oli pakko käydä lävitse, kyllä siinä monta kertaa riideltiin muustakin kuin siitä, että miten pärjätään kolmen lapsen kanssa. Ne riidat olisivat varmaan tulleet vastaan sitten jossain muussa muodossa. Sanon näin, vaikka inhoan ja vihaan riitelyä. Joku täällä sanoi, että seksi on sitten hyvää niitten huonojen päivien jälkeen. Mulla on ihan toisin, en pysty seksiin moneen päivään riidan jälkeen. Jotenkin on niin haavoittunut olo.
NUHASTA: Villan pojallako oli nuhaa? Meillä auttaa aika hyvin sipulit ja höyrykone makuuhuoneessa. Tiedättehän, sellainen vanha ufon näköinen vehje, jostain kaukaa 70-luvulta. Toisaalta, on sitten kosteusprosentti makkarissa varmaan 1500% ja lämpöennätyksiä rikotaan. Niin ja se sipulinkäry. Mutta se pitää isommat lapset pois meidän sängystä, häh häh hää ;) Kosteudesta tulee mukava sademetsäfiilis. Joku lintujen sirpitys vain puuttuu. Teilläkin Villa taitaa kohta se 3kk tulla täyteen? Sittenhän voi käyttää niitä Nasolin-nenätippoja. Valkosipuli olisi vielä parempi kuin tavallinen, mutta mä en itse kestä sitä hajua, tulee migreeni. Olipas sekava selitys.
Meillä löytyi eilen kädet. Tyttö katseli niitä aivan ymmyrkäisenä, silmät kuin teevadit. Nyt niillä osataan jo ottaa lelu käteen ja huitoa riippuvia jutskuja.
Opemamman jouluG: meillä tärkeitä juttuja ovat kuusen koristelu yhdessä, itsetehdyt jouluruuat, ja jostain syystä meillä on ollut jo vuosia tapana käydä aina koko perheen (myös elukat) voimin kävelemässä ruuan jälkeen, ennen lahjojen jakoa, ulkona ja jutella mukavia yhdessä.
Jamssa + tytsy 3,5kk
Mukava että tunnelma palstalla on jälleen palautunut uomiinsa viikonlopun tuuletusten jälkeen. Tsemppiä vaan täältäkin kaikille väsyneille äideille!
Meillä sairastelujen jälkeen rytmit heittäneet häränpyllyä. Meijän poika, joka nukkunut pitkään yöt läpeensä tai yhdellä syötöllä - on nyt tankkaillut n. 5 x yössä. Nukahtaa kuitenkin samantien, onneksi. Mutta kun pääs tottumaan noihin hyvii öihin, ni kyllä valvominen ottaa voimille.
Esikoinen täytti tänään 3v.! kyllä aika vierii... Eilen vietettiin kaverisynttärit ja huomenna tulevat sukulaiset ja ystäväpariskunnat. Sanomattakin selvää, että myös nää juhlajärjestelyt vievät omat mehunsa, tänään täytyis vielä kakkupohja leipoa ym. ym. Päiväsaikaan kun ei oikein mikään onnistunut- Luka nukkui poikkeuksellisesti ihan pätkäpäikkäreitä ja sylikissana ollut muutenkin. ja sitten oli muskarijoulujuhlaa, kaupassakäyntiä ja muuta härdelliä - ja mies pitkän päivän töissä ettei siitäkään mitään apua...ZZZ!
Erian juttuja oli mukava lukea - mies ihmetteli mitä mää täällä tietsikkahuoneessa hekottelen. Mut en viittiny alkaa kertomaan, tuskin olis ymmärtänny ;)
Mutta nyt leipomaan! ei kyllä millään jaksais, mutta ei ne pohjat itsestäänkään valmistu.
Mukavaa huomista itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti!!!
Hallas+ parantunut rokkopoika ja synttäriprinsessa
Meillä pyörii heti aamusta Rajattomat-lauluyhtyeen dvd, joka on nelosen suuri suosikki.Hän yrittää kovin laulaa mukana ja esiintyy Leeville, joka tapittaa isoveljeä silmät ymmyrkäisinä. Hellyyttävä näky. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka on mukava tallettaa omiin muistoihin.
ELOlle nostan hattua,kun saanut juhlat järjestettyä ja pikkujouluihinkin jaksoi lähteä tuplien kanssa.Oli todella mukava jutella!
Air: Oletko saanut levättyä?
Pumpuli ja Jamssa:Älkää vain jättäkö kirjoittelua, on niin mukava kuulla teistä ja lukea juttujanne.
Peeveli: Me olemme tavanneet viime yönä unessa...Sinä osallistuit johonkin naisten juoksutapahtumaan ja minä jätin juoksut väliin:)
Siulla oli päällä se kaunis hame, joka siulla oli tapaamisessakin, joskin jalassa oli lenkkarit:)
Eria: Sinulla on sitten ihana tapa kirjoittaa,naurattaa usein kielikuvasi!
(G) Ajattelin kysäistä teiltä, kun tuo joulukin on kohta käsillä, että minkä jouluperinteen haluat varmasti siirtää omille lapsillesi?
Meillä on tapana lukea ruokapöydässä ennen ruokailua jouluevankeliumi ja nauttia juhlavaatteissa ruuasta kauniisti katetun pöydän ääressä. Se on minusta joulun ehdoton kohokohta!
Jaaha sitten Leevi alkaa olla sitä mieltä,että pissainen vaippa putoaa kohta polviin,jos äiti ei ala tehdä jotain...Lämmintä joulunodotusta tähänkin päivään!
Opemamma ja Leevi
täällä ei mitään ihmeempiä,kohta dallailee tonne ulos JOS ei ala sataa..
ei kyllä yhtään usko että on joulukuu..
joulu(G): meillä ei mitään ihmeellistä perinnettä oo,se että ensin syödään kunnolla ja rauhassa ja sitten vasta pukettien pariin ;)
tänä jouluna tulee mun äiti,celi ja sisko meille..nytten kun on ensimmäinen joulu kun ei ole isää,rankkaa äidille! ja myös meille ipanoille,kyllä se itku tulee kun miettii isää haudalla :' (
noh mutta tää lähtee nyt kattelee mitä siskokset puuhaa :D
(isosisko meinaa tuppaa vähän kiusaa pienempää...:S puhaltaa naamaan jne,tää on ilmenny äskettäin)
k.h.p ja iida huomena 3kk
Hehe.. Pitääpä kertoa eilisestä Maanantasta ku alkoi itteäki jo naurattamaa. Meni niin ku Karvisen maanantai ja 13pv.. ;)
MAANANTAITARINA; Poju paralla oli nuha, joten ei saanut yöllä nukuttua ja käytännössä valvoin koko yön välillä niistäen, syöttäen tai tuttia laittaen. Tutti kun oli suussa ei saatu henkeä nuhan takia ja ilman ei saatu unta... hieno pattitilanne siis. Aamusella pinniksessä tuhistiin niin ajattelin, että nyt tämä mamma vihdoin uinuu.. :)
Juuri nukahdettuani alkoi ähinä sängyssä. Ähinä jatkui ja jatkui.. syy selvisi kohta. Poika päätti tehdä oikeasti ELÄMÄNSÄ SUURIMMAT kakat vaippaan keskellä aamuyötä (normaalisti ei kakkaa öisin). Menin vaihtamaan vaippaa, enkä tiennyt miten pojan riisuisin ja mistä ottaisin kiinni, kun oli kirjaimellisesti kainaloihin ja niskaan asti kakassa. Sain vaihdettua vaatteet ja pestyä pojan ja sitten syötin hänet ja tyytyväisenä viemään nukkumaan niin huomasin, että pinnasängyssä lakanat myös kakassa... No ei muuta, ku viereeni kainaloon otin ja nukahdimme. Heti heräsin siihen, että ovikello soi! ARGH!
Jälleen pääsin pojan viereen nukkumaan onnellisesti hymy huulilla, kunnes saman tien hänellä olikin jo nälkä! Syötön jälkeen onneksi nukahdin nopeasti yön valvottua ja HERÄSIN SAMANTIEN kun koirani oksensi meidän sänkyyn!!! (huom. koira EI nuku sängyssämme, vaan omassa korissaan) Oli vain tullut sänkyyn luvatta, kun nukuin. Äkkiä kaappasin mieheni peiton ja nappasin oksennuksen ilmasta, ettei mene patjalle. Peiton voi vielä helpommin pestä. Ehdin ottaa kopin. Siinä sitten ei enää uni tainnut tullakaan... ;) Tässä vaiheessa nauroin ja mietin että kiva maanantai, enää ei voi päivä paremmin mennä! :D
TAPAAMISLAHJA; Poika sai tapaamisessa ankkakirjan, mikä oli hauska, koska meillä esikoisen vanhempina ei ole kertynyt vielä montaakaan kirjaa.
Lilli76:n viesti sai miettimään, että kuinka onnellisia eloiset ollaan, ku meillä on nämä pienet vauvelit, ei sekään ole mikään itsestäänselvyys. Toisilla on ollut todella vaikeaa saada pienokaista - on voinut olla ennen raskautta tai raskauden aikana hankalaa. Toisilla on nyt raskasta toisilla se on edessä. Monilla vielä valvottaa vauvat (itselläni vaihtelevasti enemmän ja vähemmän) ja on todella raskasta pienen kanssa. Jaksamista Oinasmamma, Hanneli ja muut kovasti valvovat äidit! Väsyneenä on välillä huumori kaukana, mutta on kiva lukea, kun esim. Hanneli se jaksaa virnistellä silti. ;) Erialla sama homma, että huumoria jaksaa pistää kehiin väsyneenä, mikä piristää kummasti. Mulla joskus kans tulee hetkiä, että räjähtelen esim. miehelleni lähes täysin syyttä, kun on väsy. Jonain päivänä jaksan hymyillä näille maanantaipäivillekin jopa. Hetken nämä kullanmurut on pieniä joten yritetään jaksaa yhdessä ja antaa tukea toisillemme. Mie kans monesti oon jättäny kirjoittamatta samoista syistä mitä pohti Jamssa ja Pumpuli. Tosin usein en ehdikään naputella, kun hyvä jos ehtii lukea pinot.
JOULUPERINTEET GALLUPPI; Sama kuin Opella siis jouluruoka/evankeliumi on ollut meillä lapsuudenkodissa ja koitan sen ottaa mukaan nyt kun tuli eka lapsi perheeseemme. Perinteenä on ollut ja tulee olemaan ehdottomasti kynttilöiden vienti haudalle. Mun isä kun on kuollut, niin hänelle haluan viedä kynttilän ja kukkia, olin sitte missä päin Suomea hyvänsä. Muita perinteitä on ehdottomasti syömisen, laiskottelun, ja lueskelun lisäksi viettää aikaa perheen kanssa. Joulusauna on kiva juttu, lahjojen jakaminen illalla ja sitä ennen käydään läpi kulunutta vuotta yhdessä, pidetään hauskaa perheen kesken ja lauletaan joululauluja. On kiva äänittää, tallentaa tai vaikka videoida jouluohjelmat, joita lapset esittää ja vanhemmat höpisee huumorin kera, se perinne oli lapsuuden kodissani ja toivottavasti myös minun lapsieni kodissa. :) Tärkeintä, että perhe on yhdessä ja kaikilla on hyvä olla ja hauskaa.
Oh, tulipa tekstiä. Sori ku vähä innostuin naputtelee.. :op
Villa ja poika 2kk+3vk+4pv :)
Ensimmäinen joulu ilman isää oli pahin. Tärkeintä, että olette äidin kanssa, ettei hän ole yksin nyt, kun juuri on menettäny puolison. Me myös, olemme ollu jouluna äidin luona kaikki lapset ja lapsenlapset, varsinkin ekana jouluna, jolloin oli vaikeinta. Suru tulee kyllä myöhempinäkin perhejuhlina, kun mieleen tulee kaikki vanhat muistot..
Ps. Koitan tänää ehtiä mesee tuossa iltapäivällä...
ELOMAMMALLE kiitos aamulaulusta, ihan liikutuin sitä lukiessa. Hannele Huovi on ehdottomasti yksi suosikkiriimittelijöistäni =)
JouluperinneG: Joulusauna, jouluevankeliumi ja jouluateria. Lisäksi joulu ei tunnu joululta jos ei näe Lumiukko -animaatiota. Tiedätte varmaan tuon piirrosanimaation jossa on ihanan mieleenpainuva musiikki. Varmistin viime jouluna ohjelman näkyvyyden meidän huushollissa ostamalla Lumiukko-DVD:n. Ei sitä koskaan tiedä jos menee ohi telkkarista lähetettynä kun on vaipanvaihtoa ja kinkunpaistoa =)
VILLA; olipa teillä maanantai, huh! Tuollaisia kommelluksia ei onneks satu kohdalle joka päivä. Hyvin sulla huumori piti, hatunnosto täältä!
Meillä oli vilkas yö. Mutta ehei, ei laisinkaan lasten puolesta vaan ukko rakas se unissaan höpötti. Tuntui olevan joku hätä kun pulputti menemään ihan tosissaan ja sohi käsillään ilmaan. Minä taputtelin sitä käsvarsiin että nukuhan nyt ja rauhottu siitä sitten. Jos ei lapset valvoskele niin sitten näköjään aikuiset. Elä ja hengitä! Kyselin aamulla että mikä oli niin karhusta kuulemma näki unta että oli riepotellut meidän kaveria. No ei ihme että reaktio oli sellainen...
nyt saattamaan koululainen kouluun. mukavaa päivää kaikille!
t.tuuli ja Elisa 2308
jooh,näköjään meiän työpaikassa on syntinen ku on synnyttäny lapsen,sain kuulla että " pitkälomalaiset" jää joululahjalistoilta pois...saakeli että on törkeetä!!!