Tuleeko sinun arvosteltua miestäsi/toisinpäin lasten aikana? Riitelettekö railakkaasti myös lasten kuullen?

Meillä vielä niissä tilanteissa, kun ipana käy ylikierroksilla ja mies ei osaa laittaa stoppia siihen, vaan kieltää ja kieltää ja kieltää.. Olen huono ihminen, kun en osaa pitää suutani kiinni, mutta: Jos sanon siitä myöhemmin, niin mies mököttää. Olen sanonut siitä monen monituisia kertoja, ja malli ei muutu. Meillä on jopa periaatteessa sovittu käytäntö sillekin, jos lapsi ei usko ensimmäisestä varoituksesta. Ja monesti, kun tilanne pääsee jatkumaan liian pitkälle, pääsee tapahtumaan jotain ikävää. Esim. lapsi loukkaa itseään.( Tämä miehen jaakaaminen näissä tilanteissa on aivan samaa raivostuttavaa käytöstä kuin siskollaan omien lasten kanssa. Tosin siskonsa vielä lähes anelee lapsiaan tottelemaan..)

Riitely kuuluu elämään ja lasten on hyvä nähdä sekin puoli elämästä. Ja vaikka vanhemmat riitelevät, se ei tarkoita etteivätkö he rakastaisi toisiaan.



Näyttäkää tunteenne, hyvät ja pahat, älkää herran tähden lakaisko niitä maton alle. Siitä ei tule kuin suurempaa surua ja murhetta.

on se erittäin huono tapa, että kun olemme väsyneitä ja nälkäisiä, niin olemme automaattisesti hyvin näreitä ja tiuskimme toisillemme välillä rumastikin (emme kuitenkaan tosissamme). Sitten hetkeä myöhemmin olemme aivan normaalisti hyväntuulisina. Täytyy yrittää opetella pitämään suuta soukemmalla kun lapsikin kasvaa niin, että enemmän ymmärtää..