Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko ketään kellä ei ole kun vaan ydinperhe?
20.05.2023 |
Tuli mieleen tuosta yhdestä ketjusta, jossa puhuttiin some-tykkäysten määrästä.
Mulla ja lapsillani ei ole ikinä ollut kavereita. Yleensä tämmöinen tietynlainen yksinäisyys periytyy. Mä olin vielä ainoa lapsi, se oli hyvin yksinäistä. Mutta omilla lapsilla 3 kpl on onneksi kuitenkin toisensa.
Ja meillä on toisemme.
Meillä ei ole sukulaisia, kummeja, isovanhempia, kavereita.. Mihin semmoista jatkuvaa sosiaalista kanssakäymistä ja some-ihkutusta yms. tarvii? Miksei voi olla onnellinen ihan oman perheen kesken? Olemme entistä onnellisempia, ja tiiviimpiä, kun meillä on toisemme.
Kommentit (26)
Ai niin ja se olennainen unohtui. Kun niiden tärkeimpien kanssa ei ole jutussa. Niin onhan se yksinäistä. Onneksi on tämä oma perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin semmoista jatkuvaa sosiaalista kanssakäymistä ja some-ihkutusta yms. tarvii?
Ei jatkuvana mihinkään, mutta ihminen on sosiaalinen eläin ja vuorovaikutusta tarvitaan, jos aikoo oppia mm. työelämässä tärkeitä taitoja. Somea taasen ei tarvita mihinkään.
Lapset tarvitsevat ikäistään seuraa. Jatkuva äidin kanssa pesiminen tekee lapsista kyvyttömiä tulemaan toimeen oman ikäistensä kanssa. Kasvatat mammanpoikia/tyttöjä tuolla tyylillä.
Työkaverillani ei taida olla edes ydinperhettä. Tulee ensimmäisenä kauan ennen töiden alkua ja lähtee vasta illalla muiden jälkeen. Tulen kovin surulliseksi.
Mihin teidän elämästä on isovanhemmat hävinneet? Eikö miehenkään puolelta ole sisaruksia tai serkkuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset tarvitsevat ikäistään seuraa. Jatkuva äidin kanssa pesiminen tekee lapsista kyvyttömiä tulemaan toimeen oman ikäistensä kanssa. Kasvatat mammanpoikia/tyttöjä tuolla tyylillä.
No onhan heillä koulut ja päiväkodit (tai eskari) ja keskenään ikäeroa ei ole paljon, paljon liikkuvat ulkona keskenään. Ei kiusata kuitenkaan koulussa ja päiväkodissa, sanovat itsekin että ei jaksa aina olla muiden kanssa.
Ja olen sanonut että on ok olla välillä itsekseen. Ja on ok olla vaan koulussa kaveri. Ap
Tunnen yhden totaaliyh:n, jolla ei ole käytännössä lainkaan kavereita. Sekä äidillä että lapsella mt-ongelmia, kun möllöttövät kaiket päivät vain kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin teidän elämästä on isovanhemmat hävinneet? Eikö miehenkään puolelta ole sisaruksia tai serkkuja?
Ei heitä oo koskaan ollutkaan. Lasten isä ja minä ainoita lapsia kummatkin, ei serkkuja. Ap
Vierailija kirjoitti:
Työkaverillani ei taida olla edes ydinperhettä. Tulee ensimmäisenä kauan ennen töiden alkua ja lähtee vasta illalla muiden jälkeen. Tulen kovin surulliseksi.
Ihanaa! Olet ihan outo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeistään teini-iässä tulee ongelmia, jos ei ole mitään elämää oman kodin ja koulun ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden totaaliyh:n, jolla ei ole käytännössä lainkaan kavereita. Sekä äidillä että lapsella mt-ongelmia, kun möllöttövät kaiket päivät vain kotona.
No meilläpä on paljon harrastuksia ja me liikutaan paljon :) enkä ole yh.. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niitä sukulaisia/ystäviä mihinkään sometykkäyksiin tarvita vaan ovat rikkaus elämää jakamassa. Meilläkin on pieni suku, mutta molemmin puolin isovanhemmat ovat rakkaita ja läheisiä ja olen tosi iloinen siitä, että lapsillani on serkkuja. Toivon kovasti, että kaikki yhdessä viettämämme aika luo tukevan pohjan sille, että heidän yhteytensä säilyy elämän loppupuoliskolle asti sitten kun meitä vanhempia ei enää ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin teidän elämästä on isovanhemmat hävinneet? Eikö miehenkään puolelta ole sisaruksia tai serkkuja?
Ei heitä oo koskaan ollutkaan. Lasten isä ja minä ainoita lapsia kummatkin, ei serkkuja. Ap
Niin missä ne isovanhemmat ovat, eli sinun ja miehesi vanhemmat?
-sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tarvitsevat ikäistään seuraa. Jatkuva äidin kanssa pesiminen tekee lapsista kyvyttömiä tulemaan toimeen oman ikäistensä kanssa. Kasvatat mammanpoikia/tyttöjä tuolla tyylillä.
No onhan heillä koulut ja päiväkodit (tai eskari) ja keskenään ikäeroa ei ole paljon, paljon liikkuvat ulkona keskenään. Ei kiusata kuitenkaan koulussa ja päiväkodissa, sanovat itsekin että ei jaksa aina olla muiden kanssa.
Ja olen sanonut että on ok olla välillä itsekseen. Ja on ok olla vaan koulussa kaveri. Ap
Ei kiusata vielä. Mutta isompana todennäköisesti kyllä. Lällättely siitä, että oletko naimisissa siskosi kanssa kun et koskaan ole muiden kanssa jne. on aika takuuvarmaa. Teet karhunpalveluksen lapsille opettaessasi heistä kotona nyhjääviä nössöjä.
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään teini-iässä tulee ongelmia, jos ei ole mitään elämää oman kodin ja koulun ulkopuolella.
Millasia ongelmia?
Ja mihin niitä kavereita tarvitaan, jos halutaan matkustella, harrastaa tai vaikka käydä puistossa tai rannalla? Eikös ne oo ihan samanlaista kodin ulkopuolista elämää? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin teidän elämästä on isovanhemmat hävinneet? Eikö miehenkään puolelta ole sisaruksia tai serkkuja?
Ei heitä oo koskaan ollutkaan. Lasten isä ja minä ainoita lapsia kummatkin, ei serkkuja. Ap
Niin missä ne isovanhemmat ovat, eli sinun ja miehesi vanhemmat?
-sama
No jo heitä ei koskaan ole ollut, ei liene kovin vaikea päätellä, että ovat kuolleet. HALOO!
t. ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeistään teini-iässä tulee ongelmia, jos ei ole mitään elämää oman kodin ja koulun ulkopuolella.
Millasia ongelmia?
Ja mihin niitä kavereita tarvitaan, jos halutaan matkustella, harrastaa tai vaikka käydä puistossa tai rannalla? Eikös ne oo ihan samanlaista kodin ulkopuolista elämää? Ap
No juurikin noihin harrastuksiin, puistossa käymisiin jne. tarvitaan kavereita. Katsos kun ne pikkupallerosi eivät ole ikuisesti pikkulapsia, jolle pelkkä äiti riittää. Jos et nyt opeta heitä viettämään aikaa muidenkin kuin sinun kanssasi, he jäävät isompana ulkopuolisiksi kaveriporukoista jne. ja se ei ole ollenkaan hyvä asia. Loputtomiin kun ei voi äidin helmoissakaan pyöriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin teidän elämästä on isovanhemmat hävinneet? Eikö miehenkään puolelta ole sisaruksia tai serkkuja?
Ei heitä oo koskaan ollutkaan. Lasten isä ja minä ainoita lapsia kummatkin, ei serkkuja. Ap
Niin missä ne isovanhemmat ovat, eli sinun ja miehesi vanhemmat?
-sama
Mä oon ollut lastarissa, ja miehen vanhemmat kuolleet jo, mies on minua 7 vuotta vanhempi eli 40v ja hänen vanhemmat saivat hänet iäkkäänä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tarvitsevat ikäistään seuraa. Jatkuva äidin kanssa pesiminen tekee lapsista kyvyttömiä tulemaan toimeen oman ikäistensä kanssa. Kasvatat mammanpoikia/tyttöjä tuolla tyylillä.
No onhan heillä koulut ja päiväkodit (tai eskari) ja keskenään ikäeroa ei ole paljon, paljon liikkuvat ulkona keskenään. Ei kiusata kuitenkaan koulussa ja päiväkodissa, sanovat itsekin että ei jaksa aina olla muiden kanssa.
Ja olen sanonut että on ok olla välillä itsekseen. Ja on ok olla vaan koulussa kaveri. ApEi kiusata vielä. Mutta isompana todennäköisesti kyllä. Lällättely siitä, että oletko naimisissa siskosi kanssa kun et koskaan ole muiden kanssa jne. on aika takuuvarmaa. Teet karhunpalveluksen lapsille opettaessasi heistä kotona nyhjääviä nössöjä.
No siinähän lällättää. Lapsillani on hyvä itsetunto, kuten itsellänikin. Olin vielä ainoa lapsi, eli en liikkunut edes sisarusten kanssa, eikä ollut ketään. Kun joku sanoi "nössö" hymyilin ja kävelin pois. Ei ole yksilön vika, että yksinäisyys periytyy. Ja lisäksi, kaverit on meille ihan tervetulleita. Mutta elämä on muokkautunut näin. Ap
Meillä on noita, että ei olla ihan yksin kuitenkaan. Noin ku miettii. Mut silti monesti siltä tuntuu. Luulen et se tunne myös on periytyvä. Traumakin jotenkin. Paljon ystäviä lähtenyt. Osasyy se, että oli olosuhdeystäviä tai jotenkin siihen aikaan. Tai jtn. Paljon aikaa vietetään ihan vaan perheen kesken. Työt vie arjen.