Lue keskustelun säännöt.
Keskellä Helsinkiä kävelykatukokeilu, joka jakaa mielipiteitä
20.05.2023 |
Pohjoisesplanadin ja Eteläesplanadin ajoradat muutetaan yksikaistaisiksi ja jo nyt ruuhkat ja häiriöt liikenteelle ovat pahentuneet. Ajoratojen tilalle on tulossa "pyöräily- ja kävelytilaa sekä yleistä kaupunkitilaa".Parkkipaikkoja säilytetään huoltoliikenteelle, takseille ja diplomaattien CD-autoille. Eteläesplanadille jätetään muutama ruutu yksityisautoille.Muut parkkipaikat poistuvat kaduilta kokeilun ajaksi. Kaupungin alustavan suunnitelman mukaan kokeilun on tarkoitus kestää syksyyn 2024 saakka. Ajanjaksoa voidaan muuttaa saatujen kokemusten perusteella.
Suurin osa Ylen haastattelemista Pohjoisesplanadin yrittäjistä ei halunnut esiintyä jutussa nimellään. Mielipiteet jakautuivat puolesta ja vastaan, mutta kukaan ei halunnut muutosta kävely- ja pyörätien puutteen vuoksi.
Kaikki kuitenkin kaipasivat piristystä näivettymisestä kärsivälle Esplanadin alueelle.
Huippumuotia myyvän Luxbag Oy:n toimitusjohtajan Jarmo Poutun mielestä kevyen liikenteen väylää on jo riittämiin.
Pohjoisesplanadin kävelykatu ja Esplanadin puistokin ovat ison osan ajasta tyhjillään, hän sanoo.
Pouttu on huolissaan siitä, että autoilevat asiakkaat katoavat muutoksen seurauksena.
Tämä on kivijalkaliikkeelle äärimmäisen tuhoisaa. Autoilijat tuovat tutkitusti enemmän rahaa kuin kävelijät. Osalle auton käyttö on myös turvallisuuskysymys, koska tuotteet ovat kalliita, hän sanoo.
Hän vertaa Pohjoisesplanadia Euroopan muotikatuihin, kuten Milanon Via Monte Napoleoneen, jossa kävelykatu on Esplanadia kapeampi.
Siellä autoilijat, kävelijät ja pyöräilijät voivat liikkua sulassa sovussa. Monimuotoisuuden pitäisi olla kaiken lähtökohta. Tämä on mielestäni täysin järjetön muutos, eikä siihen löydy perusteita, Pouttu toteaa.
Hotel Kämpin hotellijohtaja Tuomas Liewendahlin mukaan kaikki olisivat voittaneet, jos keskustatunnelihanketta edistettäisiin linjassa Esplanadin kaistamuutoksen kanssa.
Alueen tulevia remontteja ajatellen kokeilun ajoitus on Liewendahlin mielestä hankala.
Olisi ollut hyvä, että alueen yrittäjät olisivat voineet rauhassa toipua koronan tuomista talousvaikeuksista. Nyt vaikuttaa siltä, että Esplanadi on työmaata seuraavat vuodet, Liewendahl sanoo.
Kommentit (11)
Jyrkimmin hanketta vastustivat kokoomus ja perussuomalaiset. Kokoomuksen Risto Rautava sanoo, että ajoratojen kaventaminen samaan aikaan Mannerheimintien suuren remontin kanssa tekee autoilla liikkumisesta kiusallisen vaikeaa.
Myös Porkkalankadulle on suunnitteilla tietöitä, jotka vaikeuttavat yhteyksiä lännestä keskustaan. Kruunusiltojen työmaat haittaavat liikennettä vuoden 2027 loppuun asti.
yle 15.11 -22
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autoilun rajoittamisesta ollaan huolissaan myös Helsingin kauppakamarissa. Toimitusjohtaja, kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Pia Pakarinen tuskaili Ylen haastattelussa pari viikkoa sitten, että edes kokeiluja kävelyalueiden laajentamisesta ei pitäisi edistää irrallaan muusta ydinkeskustan kehittämisestä. Hänen mielestään keskustan kehittämistä pitää suunnitella kokonaisuutena.
Pakarinen pitää myös ajoitusta huonona. Hän sanoo, että yritykset eivät ole vielä ehtineet toipua koronaviruspandemiasta.
Uusia kävely- ja pyöräilyalueita on tarkoitus toteuttaa ensin tilapäisesti Esplanadeilla. Muutoksia on tulossa myös Lönnrotinkadulle ja Kasarmikadulle. Kokeilun on tarkoitus alkaa keväällä 2023 ja jatkua vähintään vuoden verran.
Kaupungin mukaan ensi kesänä tehtävillä muutoksilla pyritään selkeämpään kävelykatujen verkostoon ja sujuviin yhteyksiin aukioiden ja kävelyalueiden välillä. Uusista alueista kerätään kokemuksia ja tietoa ydinkeskustan tulevien liikennejärjestelyjen suunnitteluun.
Kaupungin äskettäin tekemän asukaskyselyn perusteella kaupunkilaiset toivovat lisää kävelymahdollisuuksia ja vehreyttä erityisesti Pohjoisesplanadille.
Kävelyn edistäminen on nostettu tärkeäksi keskustan vetovoimatekijäksi Helsingin kaupunkistrategiassa 2021–2025. Kävelymahdollisuuksien kehittämisen puolesta on linjannut myös kaupunginhallitus.
Vihreiden Sinnemäki: tämä on piristysruiske alueen yrittäjille
Vihreiden apulaispormestari Anni Sinnemän mukaan samanlainen suuntaus näkyy nyt muissakin Euroopan isoissa kaupungeissa.
Hän sanoo, että maailmalta saadut kokemukset osoittavat, että kävelyalueiden lisääminen parantaa kaupunkien keskustojen elinvoimaa.
- Tämän on tarkoitus olla piristysruiske alueen yrittäjille, Sinnemäki sanoo.
Hän toteaa, että keskustan alueen yritykset otetaan tiiviisti mukaan kokeilun suunnitteluun.
- Kokeilusta otetaan oppia keskustan kehittämiseksi jatkossa.
Sinnemäen mukaan pahinta olisi, että mitään ei uskallettaisi tehdä.
- Helsingin keskusta ei ole nyt parhaassa mahdollisessa hapessa. Pitää uskaltaa tehdä rohkeita kokeiluja sen elinvoiman lisäämiseksi.
Sinnemäki sanoo, että tehtyjen selvitysten mukaan uudistus ei ole lisäämässä keskustan ruuhkia.
- Läpiajo sujuu jatkossakin.
SDP: n Koljonen: mielikuva elinvoiman hiipumisesta otettava vakavasti
SDP:n Olli-Pekka Koljosen mukaan mielikuva keskustan elinvoiman hiipumisesta on otettava vakavasti. Hän sanoo, että ydinkekustan houkuttelevuuden lisäämiseksi tarvitaan erilaisia toimia.
- Tämä on yksi askel.
Koljonen pitää tärkeänä, että kaikki alueen toimijat saadaan sitoutettua uudistuksen toteuttamiseen. Koljonen korostaa, että Eteläesplanadin ja Pohjoisesplanadin muuttaminen yksikaistaisiksi on vain osa laajaa kaupungin keskustan kehittämistä.
- Tämä on varmasti hyvä alku keskustan kokonaisvaltaisemmalle kehittämiselle, Koljonen sanoo.
Hyvät puitteet kävelyyn ja oleiluun houkuttelevat ihmisiä viettämään aikaa ydinkeskustassa. Tutkimusten ja muista kaupungeista saatujen kokemusten mukaan runsaammat kävelijämäärät lisäävät kauppojen asiakasmääriä ja liikevaihtoa. Lisäksi kävelykeskustan laajentaminen parantaa kävelijöiden turvallisuutta ja tukee Helsingin ilmastotavoitteita, Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen toteaa kaupungin tiedotteessa.
Jakaa mielipiteitä sillä lailla, että 1% pitää hyvänä ideana ja 99% ihmettelee että mitähän mielisairasta paskaa nyt taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka mitä tekisi, Helsingissä ei tule pörräämään Esplanadilla Pariisin tai Milanon tapaisia määriä niitä turisteja. Turismi on vain osa kokonaisuutta ja Esplanadilla on isolta osin kyse ihan kotimaisista ostajista eikä turisteista.
Kävijät haistelevat käydessään kuitenkin ei vain liikenteen hajua ja rahaa, vaan myös paikan muuta mielentilaa, atmosfääriä, josta lopulta muodostuu käsitys "pidän tästä paikasta" tai "en pidä tästä paikasta". Muualla tunnutaan osaavan meitä paremmin luoda viihtyisyyttä ensin, ja siitä se ostosmieli sukeutuu sitten myös aivan eri tavalla kuin että myyjä on käsi vastassa "rahat tänne ja ulos"- tyyliin. Tehokkuus on luotaantyöntävää. Mutta poistuipa tuosta yksi kaista tai ei, on paikka edelleen niin meluisa, likainen ja pahanhajuinen, ettei alue varsinaisesti kutsu viihtymään. Kaikki autot pois, olisi hyvä kokeilu. Turistit mielellään kuulisivat omat ajatuksensa ja keskustelutoverinsa puheet, se olisi hyvä alku kelle tahansa shoppailijalle. Helsinkiläiset ovat meteliin tietysti tottuneet ja kylläpä heidät sitten muualla bongaakin juuri huutavan puhetyylinsä kautta, vaikka kaikkialla huudolle ei olisikaan enää tarvetta. Kuulonsuojelutoimenpiteitä, tämä alue tarvitsee jalankulkijoille, jotta siellä voisi jalankulkea..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin keskustan asiointi selvitys 2019
SELVITYKSEN AVAINHAVAINNOT
3
Suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä (n. 73-74 %).
Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60-71 % riippuen kauppa- ja palvelutyypistä.
Kävellen ja polkupyörällä keskustaan asioimaan tulevat tekevät vuositasolla paljon keskustaan suuntautuvia
asiointimatkoja. Heidän keskikulutuksensa asiointimatkaa kohden on tyypillisesti melko pieni. Kävellen keskustaan
kohdistuvista asiointimatkoista tehdään noin 8-12 % ja pyörällä noin 3 % kauppa- ja palvelutyypistä riippuen.
Kävelijät ja pyöräilijät tulevat tyypillisesti kohtalaisen läheltä ja heille keskusta on ns. arjen asiointiympäristöä,
minkä vuoksi vuositasolla yksittäinen kävellen tai pyörällä asiointimatkansa tyypillisesti tekevä kuluttaa
keskustassa suhteellisen paljon. Kävellen ja pyörällä asiointimatkoja tekevät vastaavat Helsingin keskustan
kokonaismyynnistä 14-29 % kauppa- ja palvelutyypistä riippuen.
Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien keskiostos on suurin. Autoilijat kuitenkin tekevät
asiointimatkoja keskustaan suhteellisen harvoin. Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden liikevaihdosta on arviolta 8-18 % kauppa- ja palvelutyypistä riippuen
Palstapässin mielestä tuolla ei ole mitään tekemistä vihreiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin keskustan asiointi selvitys 2019
SELVITYKSEN AVAINHAVAINNOT
3
Suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä (n. 73-74 %).
Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta noin 60-71 % riippuen kauppa- ja palvelutyypistä.
Kävellen ja polkupyörällä keskustaan asioimaan tulevat tekevät vuositasolla paljon keskustaan suuntautuvia
asiointimatkoja. Heidän keskikulutuksensa asiointimatkaa kohden on tyypillisesti melko pieni. Kävellen keskustaan
kohdistuvista asiointimatkoista tehdään noin 8-12 % ja pyörällä noin 3 % kauppa- ja palvelutyypistä riippuen.
Kävelijät ja pyöräilijät tulevat tyypillisesti kohtalaisen läheltä ja heille keskusta on ns. arjen asiointiympäristöä,
minkä vuoksi vuositasolla yksittäinen kävellen tai pyörällä asiointimatkansa tyypillisesti tekevä kuluttaa
keskustassa suhteellisen paljon. Kävellen ja pyörällä asiointimatkoja tekevät vastaavat Helsingin keskustan
kokonaismyynnistä 14-29 % kauppa- ja palvelutyypistä riippuen.
Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien keskiostos on suurin. Autoilijat kuitenkin tekevät
asiointimatkoja keskustaan suhteellisen harvoin. Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden liikevaihdosta on arviolta 8-18 % kauppa- ja palvelutyypistä riippuen
Looginen ratkaisu tämän perusteella on se, että Helsingin keskustan ei pidäkään havitella asiakasvrtoja turisteista ja muista vaan keskittyy vaan palvelemaan niitä pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Ne liikkeet, jotka haluaa tehdä tulosta voi siirtyä ostareihin ja satama voidaan siirtää pois keskustaa häiritsemästä.
Alkukesästä 2023 Esplanadilla kokeiltavaa kaistamuutosta on suunniteltu myös joillekin alueen poikkikaduille, kuten Lönnrotinkadulle ja Uudenmaankadulle.