Pentti Arajärvi haluaisi 6-vuotiaat kouluun

Esim. Hollannissa ymmärtääkseni 4-vuotiaana. Tällöin on alkuvaiheessa pidempi aika omaksua asioita ja toisaalta oletan, että tämän ikäisillä on koulussakin paljon mahdollisuuksia leikkiin.

Meillä ihan odotettiin koulun alkua ja kaksi ensimmäistä vuotta olivat liian helppoja. Viikkotunnit on todella pienet ja läksyjä ei juurikaan kun ehtivät tekemään ne tunnilla.



Minäkin syyllistän niitä jotka eivät laita lapsiaan eskariin. Lapsi kärsii kun on jälkijättöinen verrattuna muihin taidollisesti ja tiedollisesti.

tosiaan suurimmassa osassa eurooppaa koulu alkaa aikaisemmin kuin suomen 7v.

Ei yllätä mua ensinkään että Pena on tota mieltä, satavarmasti myös vaimonsa ajattelee samoin. Mahdollisimman aikaisin vaan lapset laitoshoitoon ja vanhemmat töihin.

Väitös suosittelee koulun aloittamista nuorempana

Julkaistu: 3.12.2006 08:54



Jyväskylä. Lasten koulunkäynnin aloittamista tulisi mieluummin varhentaa kuin lykätä, suosittaa Jyväskylän yliopistossa valmistunut kasvatustieteen maisteri Maija-Liisa Linnilän väitöskirja. Hän tutki kouluvalmiutta, poikkeuksellista koulunaloitusta ja koulun kykyä kohdata eritasoisia lapsia. Väitöskirja tarkastetaan maanantaina.



Linnilä vertaili koulunaloituksen lykänneiden 8-vuotiaiden ja aloitusta varhentaneiden 6-vuotiaiden koulumenestystä.



Lykkäysvuosi ei parantanut oppimistuloksia, vaan näiden lasten koulumenestys oli merkitsevästi heikompi kuin muiden samalla luokalla olevien. Sen sijaan kuusivuotiaina koulunsa aloittaneilla koulumenestys oli hyvä.



Linnilä päättelee, että oppimaan tulisi päästä juuri niiden, jotka tarvitsevat oppimiselleen eniten tukea ja aikaa. Siksi koulunaloitusta pitää pikemminkin varhentaa kuin lykätä. Koulun tulisi olla valmis ottamaan lapset kypsymään ja saamaan ajoissa tukea vaikeuksilleen.



" Oppivelvollisuus voisi siten koskea jo viisivuotiaiden ikäluokkaa, mutta se ei tarkoita nykyisen ensimmäisen luokan oppisisältöjen siirtämistä yhä nuoremmille, vaan leikin ja oppimisen yhdistämistä" , Linnilä tiivistää.



Hänellä pitkä kokemus riskilapsien erityisopettajana ja erityisopettajien kouluttajana. Noin kaksi prosenttia lapsista lykkää ja puoli prosenttia varhentaa koulunaloitusta. Lykkääjistä useimmat ovat loppuvuodesta syntyneitä poikia ja varhain aloittaneet alkuvuonna syntyneitä tyttöjä

Ilmiselvää kai on, että kuusivuotiaina kouluun laitetaan ne " älykkäät" lapset jotka jo osaavat lukea ja tylsistyvät kotona. Kahdeksanvuotiaiksi asti kouluunmenoa taas lykätään niillä, jotka ovat monesti vähän ikätovereiden kehityksestä jäljessä. Eiköhän nyt järki sano kummat näistä paremmin tulevat koulussa menestymään ihan jo lähtökohtaisestikin.



Lisäksi mua raivostuttaa toi, että nämä " reppanat" pitäisi tuon tukimuksen mukaan laittaa aiemmin kouluun " sopeutumaan" . Kaikki varmaan tietää mitkä ovat nykyopetuksen resurssit ja millaisia luokkakoot ovat. Tuskinpa kenellekään hitaammalle tekee hyvää lähteä jo kuusivuotiaana siihen oravanpyörään, kun opettajalla ei kuitenkaan ole aikaa sen kummemmin sopeuttaa.

oppilaiden ongelmia eli tavallaan auttaa ne heikoimmat samalle viivalle.



Tavallinen tai lahjakas lapsi pärjää ilman sitäkin.

Samalla tasolla ovat olleet kun koulun ovat aloittaneet.

Jokainen on lukenut ja laskenut, alkuvuodet ovat jokatapuksessa olleet helppoja kaikille. Nyt vanhin kirjoittaa kevällä, hyvin on mennyt hänenkin osalta koulunkäynti. Sanoo olevansa tyytyväinen kun sai olla kotona koulunalkuun asti. On kuulemma saanut ihan tarpeksi aikaisia herätyksiä sen jälkeen kun koulunsa aloitti.

Miksei sama sitten näillä adhd-lapsilla tai vaikkapa oppimisvaikeuksista kärsivillä? En rinnasta heitä samaan ryhmään, mutta lisävuodet opintiellä voisivat auttaa. Tämä vaatisi sitä, että ongelmat tunnistetaan ajoissa, siis jo tarhassa aikaisempina vuosina.



Mitä koulujen resursseihin tulee, niin minusta resurssit ovat olleet suhteellisen samat viimeiset 20 vuotta. Ihan hyvää opetusta Suomen kouluissa saa, tästä on ihan Pisa-testien tulokset todisteena.



Usea 5-vuotias olisi jo koulukypsä. Tytöt etenkin. Sama vaikka laskettaisiin suoraan oppivelvollisuusikää useammalla vuodella. Tulevaisuus tarvitsee vankkoja osaajia, tuleeko heitä, jos 7-vuotiaat vasta harjoittelevat lukemaan? Muut maat menevät meistä kirkkaasti ohi, Suomen kouluissa ei vaadita lapsilta tarpeeksi.

Järkkyä, että lasten ei anneta olla lapsia. Muutenkin on tutkimuksissa todettu, että suomalaiset lapset " aikuistuvat" pohjoismaisia ikätovereita huomattavasti aikasemmin ja lapsuus jää heillä tosi lyhyeksi.

lähinnä siitä että lapsilta odotetaan eri tavalla itsenäisyyttä kuin lapsilta esim. keski-euroopassa, jossa äidit vievät ja hakevat lapset kouluun aika vanhaksi saakka, tälläisia suomen avainkaula-lapsia ei näe. en näe tällä yhteyttä koulun alkamisikään.

ei tarkoita, että alkavat laskea heti algoritmeja tai opiskella suurimpien filosofien opetuksia ulkoa. Ehei! Päinvastoin! Leikin varjolla opetellaan monia asioita, matemaattisia alkuvalmiuksia ja vaikkapa liikennesääntöjä jne.



On koteja, joissa vanhemmat hoitavat tälläisten asioiden opettamisen, mutta on myös paljon lapsia, joiden vanhempia ei tälläinen kiinnosta, tai he eivät ymmärrä opettaa lapsia. Tälläisiä vanhempia on kaikissa sosiaaliluokissa.



Jos ajatellaan, että 2-3 tuntiakin päivässä olisi 5-6-vuotiailla jäsenneltyä oppimista, niin en katso sitä " lapsuuden lopettamiseksi" . Eikö olisi mukavaa, jos lapsi osaisi solmia luistimet kiinni ja soittaa hätänumeroon ja muuta vastaavaa?



Joissain tarhoissakin varmasti tälläistä lapsille tarjotaan, mutta jos se olisi laissa, olisivat kaikki lapset tasavertaisessa asemassa.



Lapsi on ideaalissa iässä oppimaan tuossa vaiheessa. Kaikki tarttuu helpommin päähän, miksei sitä voisi hyödyntää lapsen eduksi?

Vierailija:

Viimeisimmässä Opettaja-lehdessä on pitkä artikkeli asiasta.

Lisäksi hän syyllistää vanhempia, jotka eivät halua lasta esiopetuksen piiriin. Voi itku mikä pressan mies meillä onkaan.

jäädä vuoden jälkeen.

Kyllä minusta on melkoista lapsessa roikkumista, jollei laita häntä esikouluun. Se on leikkiä suurimmaksi osaksi, mutta vähitellen sen vuoden aikana lasta valmistetaan koulun alkamiseen, ja ainakin meidän lapsillamme on ollut esikoulusta vain iloa ja hyötyä.

Sitä paitsi: mitä ihmeen itkemistä Arajärvessä on, vaikka miten olisi pressan mies??? Ei Arajärvi ole pressa.

Vierailija:

lähinnä siitä että lapsilta odotetaan eri tavalla itsenäisyyttä kuin lapsilta esim. keski-euroopassa, jossa äidit vievät ja hakevat lapset kouluun aika vanhaksi saakka, tälläisia suomen avainkaula-lapsia ei näe. en näe tällä yhteyttä koulun alkamisikään.

Vierailija:

Ihan hyvää opetusta Suomen kouluissa saa, tästä on ihan Pisa-testien tulokset todisteena.

Tulevaisuus tarvitsee vankkoja osaajia, tuleeko heitä, jos 7-vuotiaat vasta harjoittelevat lukemaan? Muut maat menevät meistä kirkkaasti ohi, Suomen kouluissa ei vaadita lapsilta tarpeeksi.

Yritähän jo päättää kumpaa mieltä olet.

Vierailija:

esikouluun. Se on leikkiä suurimmaksi osaksi, mutta vähitellen sen vuoden aikana lasta valmistetaan koulun alkamiseen, .

Mitä ovat ne ihmeelliset valmiudet, joita normaali lapsi ei kotioloissa saavuta? On hienoa, että on olemassa esikoulu, jota voivat käyttää ne, jotka haluavat. Mutta miksi siitä olisi tehtävä pakollista? Perustelkaa minulle, miksi joka ikisen lapsen on käytävä joka ikinen päivä esikoulussa? Eikö ole muuta tietä, jotta lapsi on koulun alkaessa koulukypsä?

Vierailija:

Vierailija:

esikouluun. Se on leikkiä suurimmaksi osaksi, mutta vähitellen sen vuoden aikana lasta valmistetaan koulun alkamiseen, .

Mitä ovat ne ihmeelliset valmiudet, joita normaali lapsi ei kotioloissa saavuta? On hienoa, että on olemassa esikoulu, jota voivat käyttää ne, jotka haluavat. Mutta miksi siitä olisi tehtävä pakollista? Perustelkaa minulle, miksi joka ikisen lapsen on käytävä joka ikinen päivä esikoulussa? Eikö ole muuta tietä, jotta lapsi on koulun alkaessa koulukypsä?

Esikouluun suhtautuvat nihkeästi uskonnollisväritteisesti ajattelevat sekä ne kotiäidit, jotka ovat pitäneet lapsensa tiukasti kiinni itsessään.

täällä mennään kouluun 6v. Opettajaystäväni oli katsomassa ekaluokkalaiset luokkaa sekä tehtäviä ja totesi, että syksyn tehtävät ovat samoja, mitä eskarissa Suomessa. Tällä hetkellä lapsi on opetellut vokaalit, sekä f,d,b,l,v .... Kun siis koulua on käyty vähän yli kolme kuukautta. Numerot on opeteltu yhdeksikköön asti. Eli kyllä se lapsen ikä pitää huomioida, alkoi se koulu sitten minkäikäisenä tahansa.

Oli se uskonto mikä vaan, niin usein lapsen kotiopetus aloitettu varhain. Tunnen yhdenkin lapsen, joka oppinut kolme eri kieltä ennen kouluunmenoa, sekä laskea ja lukea, sekä kirjoittaa kahdella eri kielellä, kaksilla eri aakkosilla.

Sekä päivähoidon työntekijät, että päivähoidon ohjaaja tukivat ratkaisuamme. Meillä on matkaa eskariin yli 20 km ja lapsi olsi aamuin illoin laitettu bussiin eskarimatkalle. Kun kaikki tulijat poimitaan kyytiin, eskaripäivä iltapäivähoitoineen olisi ollut yli 8 h. Siinä syy, miksi meillä eskari jää pois. Jos se olisi ollut 5 km päässä tilanne olisi olut toinen.



Ai niin, kuusivuotiaamme lukee, laskee ja kirjoittaa eskarin puuttumisesta huolimatta.



Kannatan lapsuuden pidentämistä. Itse olen syntynyt loppuvuodesta ja olisin ihan hyvin voinut mennä kouluun vasta 7 v täytettyäni.