Laihdutus, erikoinen ongelma. Laihdun nopeasti mutta jos syön yhtään "väärin" laihtuminen pysähtyy. Mitä neuvoksi?
Sinällään ei tässä ole ongelmaa sanan varsinaisessa merkityksessä vaan tarvitse näkökulmaa miten nämä liikakilot hoitaisin pois.
Pudotettavaa vielä 30 kiloa. 13 kiloa lähtenyt.
Eli tiedän miten laihdun. Syön terveellisesti ja liikun.
Kuitenkin haluaisin elää stressittömästi enkä liikaa keskittyä painon putoamiseen vaan myös nauttia elämästä, joskus syödä myös epäterveellisesti.
Jos kuitenkin syön epäterveellisesti niin minulla tulee kamala himo syömiseen kahdeksi päiväksi ja sen jälkeen paino junnaa kaksi viikkoa. Myös repsahdukset saattavat toistua liian usein jos annan liikaa lupaa joskus itseni herkutella.
No jos kuitenkin jatkan näin eli syön vain terveellisesti ja kuten hyvin voin, niin paino putoaa käsittämättömän nopeaa vauhtia. 6 kiloa kuukaudessa.
Tosi hienoa mutta on vähän jännittävää.
Kun se on melkein joko tai. Joko syön vain terveellisesti tai sitten iloitsen välillä herkuista mutta sitten tosiaan paino ei liiku alaspäin vaikka muuten söisin terveellisesti. Heti jää jumiin.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Minä söin viime viikonloppuna 2000 kaloria ylimääristä ja paino nousi 2 kg, joten kahden viikon laihdutus nollaantui siihen. Ja ihan turha nyt selostaa, että se johtuu siitä ja tästä. Ihan sama, sillä kuitenkin tuo 2 kg pitää taas pois pudottaa.
2000 kaloria vastaa neljää -500kcal laihdutuspäivää.
No mutta, jos se paino junnaa paikallaan eikä siis nouse, niin onko se niin suuri ongelma? Pysyvä elämänmuutos tarkoittaa yleensä hitaita muutoksia, joten sinuna sallisin itselleni nuo repsahduspäivät. Eikä niitä ehkä kannata edes ajatella repsahduspäivinä vaan ansaittuina herkkupäivinä. Toki voi yrittää ennakoida esim. ostamalla jonkin järkevän määrän herkkua jo etukäteen tai sopimalla itsensä kanssa jonkin rajan, jota sitten noudattaa.
Mutta, jos liikaa häiritsee nuo repsahdukset, niin 6 kiloa kuukaudessa on kyllä aika nopea laihdutustahti. Syötköhän liian vähän? Silloin noita hallitsemattomia repsahduksia voi tulla.
Vierailija kirjoitti:
No mutta, jos se paino junnaa paikallaan eikä siis nouse, niin onko se niin suuri ongelma? Pysyvä elämänmuutos tarkoittaa yleensä hitaita muutoksia, joten sinuna sallisin itselleni nuo repsahduspäivät. Eikä niitä ehkä kannata edes ajatella repsahduspäivinä vaan ansaittuina herkkupäivinä. Toki voi yrittää ennakoida esim. ostamalla jonkin järkevän määrän herkkua jo etukäteen tai sopimalla itsensä kanssa jonkin rajan, jota sitten noudattaa.
Mutta, jos liikaa häiritsee nuo repsahdukset, niin 6 kiloa kuukaudessa on kyllä aika nopea laihdutustahti. Syötköhän liian vähän? Silloin noita hallitsemattomia repsahduksia voi tulla.
On se tietenkin hienoa ettei paino nouse. Ei ainakaan siis moneksi päiväksi.
Yritän kyllä muuttaa asennettanikin. Rennosti ottaa. Kuten eilen. Oli vapaapäivä ja taas pohdin tuota syömistä. Mietin, että haluaisin jotain hyvää mutta en roskaruokaa. Pähkäilin pitkään, että syönkö terveellistä vai roskaruokaa. Löysin kompromissin, joka oli sekä, että. Ei jäänyt huonoa omatuntoa vaan tuli hyvä mieli.
Söin sitten eilen lihaa, pekonia, tomaattia ja raejuustoa hieman. Sitten jälkiruoaksi tummaa suklaata ja marjoja. Paino ei noussut yhtään, päinvastoin se on taas laskusuuntainen. Painoa eilisen ja tämänpäivän punnituksella on -400g.
Tänään syön sitten jauheliha-kasvispannua fetalla sekä kirsikkatomaatteja ja raejuustoa. Nam, mikä ihana ruokavalio. Näin kun olen syönyt niin paino vain katoaa. Tsadam.
Noina syöppöpäivinä mitä esimerkiksi euroviisufinaali- iltana söin niin puoli pussia sipsejä, dippiä, useamman pienen muffinssin ja suklaakeksejä. Huh ja olo oli paska seuraavana päivänä. Turvotusta tuli heti kolme kiloo, niitä ei kyllä enää ole vaan nyt olen taas päässyt kiinni ja paino on kevyemmillään mitä se on ollut laihtudutusprojektin aikana.
-ap
Yksi kilo vyötärörasvaa vastaa suunnilleen 7700 kilokaloria. Aika harva kykenee syömään sen verran ylimääräistä (tietysti normiruokien lisäksi) edes viikonlopussa. Tätä voi verrata siihen että sillä usein suositellulla 500 kilokalorin päivävajeella laihtuisi laskennallisesti puoli kiloa viikossa, niin ei se paiko nouse yhtään sen nopeampaa kuin poistuu. Kaikenlaiset muut tekijät kyllä heittelevät painoa päivässä helposti kilon parin verran.
Jos näistä heittelyistä kovin stressaa, on ehkä parempi punnita itsensä vain kerran viikossa tai jopa kuukaudessa, ja muutoin keskittyä niiden loppuelämän ruokatapojen opetteluun. Jos taas nimenomaan kiinnostaa tutustua paremmin oman kropan toimintaan, niin sitten voi olla ihan opettavaista seurailla painoa samaan aikaan joka päivä, tai vaikka sekä aamuisin ja iltaisin.
PMS-aikana hormonit sitovat nestettä kroppaan. Oletko varma, että painon junnaus johtuu herkuista? Ettei olisi vain PMS-turvotusta? Toisekseen jos herkuttelee suolaisilla (sipsit, nakit, pizzat, snäksit, valmisruuat, ravintolaruuat) sitoo sekin nestettä kroppaan.
Vierailija kirjoitti:
PMS-aikana hormonit sitovat nestettä kroppaan. Oletko varma, että painon junnaus johtuu herkuista? Ettei olisi vain PMS-turvotusta? Toisekseen jos herkuttelee suolaisilla (sipsit, nakit, pizzat, snäksit, valmisruuat, ravintolaruuat) sitoo sekin nestettä kroppaan.
Vielä lisäys, että PMS-aikana monilla on ummetusta hmja herkut yleensä sisältävät vähän kuitua, eli nekin ummettavat. Sekin voi nostaa painoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä söin viime viikonloppuna 2000 kaloria ylimääristä ja paino nousi 2 kg, joten kahden viikon laihdutus nollaantui siihen. Ja ihan turha nyt selostaa, että se johtuu siitä ja tästä. Ihan sama, sillä kuitenkin tuo 2 kg pitää taas pois pudottaa.
Ei sun paino ole noussut 2kg tuon viikonlopun takia. Paino vaihtelee paljon jo yhdenkin päivän aikana. Jotta olisit lihonut kaksi kiloa sun ois pitänyt syödä 15400 kilokaloria ylimääräistä. Söitkö niin paljon? No et. Eihän toi viikon 2kg laihdutus edes ole vielä rasvasta vaan nesteitä vain poistunut.
Kerro, mitä syöt niinä kahtena herkkupäivänä.