Lue keskustelun säännöt.
Kuinka usein lapsesi saa uusia leluja, vaatteita tmv?
18.05.2023 |
Tarttuuko lapselle kaupasta mukaan joka kerta jotain pientä tai isompaa? Lelu, vaate, tarroja, härpäkettä? Kerran viikossa? Kerran kuussa? Vain tarpeeseen tai jouluna ja synttäreillä?
Millaiseen kuluttamiseen ja shoppailuun teillä kasvatetaan?
Kommentit (30)
Lapset ovat jo yläkouluikäisiä, mutta ei heille koskaan pienempänä ostettu kaupasta leluja siksi, että olimme kaupassa ja siellä oli leluhylly. Jos jotain ostettiin, niin se oli etukäteen yhdessä mietitty kuten vesipyssy tai pihapeli keväällä. Leluja sai jouluna ja synttärinä, joskus tuliaisina, mutta ei meillä ollut mitään selaista ostoskeskusajanviettoa, jossa kuljeskeltiin puodista toiseen ja napattiin matkaan sitä, mikä tuntui kivalta. Sama malli näyttää jatkuvan nyt lasten ollessa isompia ja liikkuvan vapaammin kavereiden kanssa, kotiin ei kanneta kertakäyttövaatteita tai uusia härpäkkeitä.
Vaatteita ostettiin ja ostetaan tarpeeseen ja aika paljon ompelen itse. PerusT-paidan kangas maksaa yli 15 e, mutta se paita sitten kestääkin eri tavalla kuin merkitön halpisversio.
Teineillä on omat rahat, joiden käyttö ei kuulu minulle. Parempi tehdä nyt virheitä pienillä summilla kuin 10 vuoden kuluttua pikavipeillä. Tosin vaikuttaa siltä, että kulutustottumukset ovat aika laimeat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lapsiperheiden kotien lelumeri syntyy sukulaisten jne kärräämistä leluista. Ei vanhemmat niitä osta.
Me ollaan tässä onnekkaita: sukulaiset uskoo kun sanotaan.
Minun eivät usko. Viimeisin riita syntyi siitä, kun siskoni halusi hakea lapseni kerhosta ja tuoda kotiin,mutta veikin taaaaaas lelukauppaan ja osti sieltä kolmevuotiaalle 7+ ison lelupaketin. Taas.
Sen osia katosi jo tuulikaapissa ja nyt me kaikki tallotaan niihin teräviin pikkuosiin paljain jaloin.
Tmv:vaa sa aika usein jopa päivittäin...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, itse asiassa lähes joka kerta "tarttui" jotakin mukaan lapselle, kun hän oli pieni. Käytiin kaupassa noin 10 päivän välein eli 3 kertaa kuukaudessa. Sehän tekee 36 kaupassakäyntiä. Silti suurin osa vaatteista, tarvikkeista yms oli ostettu kierrätettynä.
Kengät kuitenkin halusin ostaa uutena paitsi juhlakengät. Niistä kertyi vuoden aikaan jo 2-3 lenkkarit, 2 kumisaappaat, 1-2 talvikengät, 1-2 sandaalit eli 6-9 kenkäparia.
Hanskoja, kurarukkasia, sormikkaita ei aina saanut kierrätettynä. Ulkoiltiin paljon ja halusin, että päiväkotipäivinä oli aina puhtaat, kuivat hanskat. Laskin, että noin 7-10 ostin vuodessa, kun laskee niin kesän sormikkaat, talihanskat yms. Sen verran lapsen käsi kasvoi vuodessa.Lisäksi joskus tarvittiin sisätossuja, uikkareita, aurinkolasit parin vuoden välein.
Noin kerran kuukaudessa hankittiin kaverisynttäreille/sukulaisille lahjaa. Tästä tulee 12 kpl.
Joskus kaksi sai etukäteen perustellessaan/pyytäessään muulloinkin leluja yms kuin vain jouluna ja synttäreinä. Nuo päivät meillä onkin täynnä muuta kuin lahjavuorta.
Niin lisään vielä tähän vastaukseen, että ei, kovin mielellään en käy kauppakeskuksissa. Meillä vain lähikauppa on kauppakeskuksessa ja sinne on turvallista kövellä/pyöräillä.
Ja toki on ollut helppoa, kun samalla kerran 10 päivässä ostoskierroksella on voinut ostaa lapselle kaiken tarvittavan: otsalampun ja talvimakuupussin, puukon, lääkkeet apteekista, ulkovaatteita, aurinkolasit jne
Kuten sanoin. Kyllä meillä on lähes tarvittu 36 tavaraa/hyödykettä lapselle vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lapsiperheiden kotien lelumeri syntyy sukulaisten jne kärräämistä leluista. Ei vanhemmat niitä osta.
Me ollaan tässä onnekkaita: sukulaiset uskoo kun sanotaan.
Minun eivät usko. Viimeisin riita syntyi siitä, kun siskoni halusi hakea lapseni kerhosta ja tuoda kotiin,mutta veikin taaaaaas lelukauppaan ja osti sieltä kolmevuotiaalle 7+ ison lelupaketin. Taas.
Sen osia katosi jo tuulikaapissa ja nyt me kaikki tallotaan niihin teräviin pikkuosiin paljain jaloin.
Toi on kyllä ärsyttävää oikeasti, mutta tulee myös vähän haikeus tätä lukiessa. Omat sukulaiset eivät koskaan hae tai hoida lasta, eivätkä osallistu elämäämme millään tavalla. Ehkä ainoa hyvä puoli siinä on, että eipä tule roinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lapsiperheiden kotien lelumeri syntyy sukulaisten jne kärräämistä leluista. Ei vanhemmat niitä osta.
Me ollaan tässä onnekkaita: sukulaiset uskoo kun sanotaan.
Minun eivät usko. Viimeisin riita syntyi siitä, kun siskoni halusi hakea lapseni kerhosta ja tuoda kotiin,mutta veikin taaaaaas lelukauppaan ja osti sieltä kolmevuotiaalle 7+ ison lelupaketin. Taas.
Sen osia katosi jo tuulikaapissa ja nyt me kaikki tallotaan niihin teräviin pikkuosiin paljain jaloin.
Toi on kyllä ärsyttävää oikeasti, mutta tulee myös vähän haikeus tätä lukiessa. Omat sukulaiset eivät koskaan hae tai hoida lasta, eivätkä osallistu elämäämme millään tavalla. Ehkä ainoa hyvä puoli siinä on, että eipä tule roinaa.
Siskoni tunkee liikaakiin, sekaantuu kaikkeen, jauhaa asioitamme selän takana jne. Voit saada hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lapsiperheiden kotien lelumeri syntyy sukulaisten jne kärräämistä leluista. Ei vanhemmat niitä osta.
Me ollaan tässä onnekkaita: sukulaiset uskoo kun sanotaan.
Minun eivät usko. Viimeisin riita syntyi siitä, kun siskoni halusi hakea lapseni kerhosta ja tuoda kotiin,mutta veikin taaaaaas lelukauppaan ja osti sieltä kolmevuotiaalle 7+ ison lelupaketin. Taas.
Sen osia katosi jo tuulikaapissa ja nyt me kaikki tallotaan niihin teräviin pikkuosiin paljain jaloin.
Toi on kyllä ärsyttävää oikeasti, mutta tulee myös vähän haikeus tätä lukiessa. Omat sukulaiset eivät koskaan hae tai hoida lasta, eivätkä osallistu elämäämme millään tavalla. Ehkä ainoa hyvä puoli siinä on, että eipä tule roinaa.
Siskoni tunkee liikaakiin, sekaantuu kaikkeen, jauhaa asioitamme selän takana jne. Voit saada hänet.
Pitäis risteyttää meidän sukulaiset, saatais toimiva hybridimalli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lapsiperheiden kotien lelumeri syntyy sukulaisten jne kärräämistä leluista. Ei vanhemmat niitä osta.
Me ollaan tässä onnekkaita: sukulaiset uskoo kun sanotaan.
Minun eivät usko. Viimeisin riita syntyi siitä, kun siskoni halusi hakea lapseni kerhosta ja tuoda kotiin,mutta veikin taaaaaas lelukauppaan ja osti sieltä kolmevuotiaalle 7+ ison lelupaketin. Taas.
Sen osia katosi jo tuulikaapissa ja nyt me kaikki tallotaan niihin teräviin pikkuosiin paljain jaloin.
Osa kolmevuotiaista voi olla motorisesti hyvinkin näppäriä, ja melko lailla kaikki alkavat olla sillä tavalla fiksuja, etteivät työnnä pieniä osia suuhunsa. Monella voi olla jo erityisiä kiinnostuksen kohteita, kuten vaikka dinosauruksia tai legoja.
Omatkin lapseni ovat nauttineet kolme-neljävuotiaana 7+-leluista. Siksi tiedän, että pienten lelujen kerääminen on tuon ikäisten kohdalla vanhempien vastuulla. Ehkä sinäkin voit olla ylpeä kehittyneestä lapsestasi ja säilyttää tuon lelusarjan ylähyllyllä, josta se tarvittaessa otetaan esiin ja siivotaan käytön jälkeen yhdessä pois.
Yksi keino vähentää luonnonvarojen kulutusta on opetella pitämään hyvää huolta tavaroista ja opettaa sitä taitoa eteenkin päin. Mukavia leikkihetkiä lapsellesi!
Me ollaan tässä onnekkaita: sukulaiset uskoo kun sanotaan.