Miten lehmät lypsetään laidunkaudella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mellevä

miellyttävä, mukava, rento, viihtyisä

Runsas, tyydyttävä. Esim. mellevä palkkio. 

Käytettiin sarkastisesti tuossa edellä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kävelevät sisään lypsettäviksi. 

Siis oikeasti ne siirtyy navetan ja laitumen välillä päivittäin?

Olen luullut että navetat ovat tyhjiä kesäisin.

-ap

Ei, olet erehtynyt. 

Kiitos vastauksista. Tuli vain mieleeni kun nyt oli mediassa, että lehmät on laskettu laitumelle.

Entä sellainen vielä, että käykö lehmät siellä navetassa omatoimisesti 24/7, vai tuleeko ihmisen olla mukana seuraamassa tätä jotenkin?

No ei ne osaa lypsykonetta itseensä kiinnittää tai omin sorkin toisiaan lypsää eli kyllä, tarvitaan ihminen mukaan. :D

t. eri

Robotti lypsää ilman ihmisen työpanosta. Tosin joutuu siinäkin joskus avustamaan.

Ai ihan valvomatta laitat lehmät keskenään robotin armoille? Huh-huh!

No kuule kyllä. Se robotti lypsää 24/7 ja minä olen navetassa noin 8 tuntia päivässä, enkä silloinkaan koko aikaa vahtaa robottia. Sitä varten se siellä on, että se lypsää.

Aika omituinen navetta teillä, kun lehmiä ei päästetä lainkaan syömään, nukkumaan tai ulkoilemaan, vaan 24/7 pitää olla lypsettävänä. 

Lehmät syö, ne nukkuu, ne hengailee karjaharjalla, ne käy 2-3 kertaa päivässä lypsyrobotissa. Se robotti on ympäri vuorokauden toiminnassa ja lehmä kerrallaan saa käydä siellä lypsyllä silloin kun haluavat.

Suosittele karjaharjaa.

Meillä on Lely Luna.

Kokemuksia? Hyviä puolia? Kehitettävää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on jo paljon navettoja, joissa lypsykoneet on automatisoitu niin että lehmät pääsevät lypsettäviksi milloin haluavat.

Onko ap se helsinkiläinen, joka valitti kun Viikin lehmät joutuvat olemaan ulkona laitumella sateella? Valitatko seuraavaksi miksi hirville ei tehdä sadekatoksia metsiin?

Nykyään on kyllä luonnosta ja tavallisesta arjesta vieraantuneita ihmisiä. Lehmien optimi lämpötila in n. 15-20 C, mitä lähemmäs mennään 25, niin sitä tukalammaksi muuttuu, vaikka olisi varjoa ja vettä tarjolla.

Meistä on tehty eläinsuojeluilmoitus, koska navetassa ei ole lämmitysjärjestelmää. Oli siinä tarkastuseläinlääkärillä naurussa pitelemistä, mutta niin käytiin läpi rakennuspiirustukset ja ilmanvaihdot ja rehutilan ovien kunto (ettei edes sitä kautta tule viimaa) ja lopuksi todettiin, että navetta vastasi eläinsuojelun kannalta voimassaolevia säädöksiä, vaikka toki ikkunaverhot olisivat soma lisä.

Ne ajetaan takaisin navettaan missä ne kytketään lypsykoneeseen. Usein tulevat ihan omasta tahdostaan, koska maitolehmä on niin sairaaksi jalostettu eläin että se tuottaa liikaa maitoa, ja siksi sen utareisiin painaa ja sattuu koska sillä ei ole vasikkaa niistä juomassa, joten koneellinen lypsäminen on ainoa tapa lievittää tätä kipua. Pahimmillaan lypsämättömyys johtaa lehmän sairastumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Lehmillä toimii hyvin "sisäinen kello", joskus ollut todistamassa, kun lehmät on kerääntyneet omin päin tiettyyn aikaan navetan ovelle.

Nykyaikaisissa pihatoissa ei ole enää "yhteistä lypsyaikaa" vaan lehmä saa itse päättää koska menee lypsettäväksi, mutta laite tunnistaa eläimen eikä lypsä sitä kuin tietyin välein vaikka lehmä useammin lypsyasemalle menisikin. Samoin toimii ruokinta. Moderni navetta on täynnä tekniikkaa.

Lehmien sisäinen kello on täsmällinen. Aikoinaan isäni olivat jättäneet navetan ovet auki ja nukkui puoli tuntia pidempään=pommiin. Mennessään navetalle säikähti, että missä kaikki lehmät ovat. No paikoillaan kaikki-navetassa.

Riippuu tosi paljon. Luomulihakarjalla on vasikat mukana, joten ne voivat olla laitumella yötä päivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on jo paljon navettoja, joissa lypsykoneet on automatisoitu niin että lehmät pääsevät lypsettäviksi milloin haluavat.

Onko ap se helsinkiläinen, joka valitti kun Viikin lehmät joutuvat olemaan ulkona laitumella sateella? Valitatko seuraavaksi miksi hirville ei tehdä sadekatoksia metsiin?

Nykyään on kyllä luonnosta ja tavallisesta arjesta vieraantuneita ihmisiä. Lehmien optimi lämpötila in n. 15-20 C, mitä lähemmäs mennään 25, niin sitä tukalammaksi muuttuu, vaikka olisi varjoa ja vettä tarjolla.

Meistä on tehty eläinsuojeluilmoitus, koska navetassa ei ole lämmitysjärjestelmää. Oli siinä tarkastuseläinlääkärillä naurussa pitelemistä, mutta niin käytiin läpi rakennuspiirustukset ja ilmanvaihdot ja rehutilan ovien kunto (ettei edes sitä kautta tule viimaa) ja lopuksi todettiin, että navetta vastasi eläinsuojelun kannalta voimassaolevia säädöksiä, vaikka toki ikkunaverhot olisivat soma lisä.

Jep. Lehmien lämmöntuotanto on hyvä lämmitysmuoto. Fysiikkaa lukeneet tietävät, että lehmä tuottaa riittävästi lämpöä

Nauta kokee lämpötilan hyvin eri tavalla kuin ihminen.

"Jos naudalta kysyttäisiin, paras lämpötila olisi sen mielestä plus viisi astetta. Kaikki sen yli menevä on niille jo kuumaa." Kun nauta syö, sen pötsi ja koko keho tuottavat valtavasti lämpöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehmillä toimii hyvin "sisäinen kello", joskus ollut todistamassa, kun lehmät on kerääntyneet omin päin tiettyyn aikaan navetan ovelle.

Nykyaikaisissa pihatoissa ei ole enää "yhteistä lypsyaikaa" vaan lehmä saa itse päättää koska menee lypsettäväksi, mutta laite tunnistaa eläimen eikä lypsä sitä kuin tietyin välein vaikka lehmä useammin lypsyasemalle menisikin. Samoin toimii ruokinta. Moderni navetta on täynnä tekniikkaa.

Lehmien sisäinen kello on täsmällinen. Aikoinaan isäni olivat jättäneet navetan ovet auki ja nukkui puoli tuntia pidempään=pommiin. Mennessään navetalle säikähti, että missä kaikki lehmät ovat. No paikoillaan kaikki-navetassa.

Juu näin joskus käy. Oltiin puoli yötä annettu poikima-apua lehmälle eli oltiin aamulla aika väsyneitä. Päätettiin, että nukutaan ja mennään puol tuntia myöhässä navetalle. Aamulla oli lehmät navetassa, kun joku niistä oli ryysinyt aitalangoista läpi ja toiset perässä.

Sama toistui kun isäntä soitti pellolta (oli yön yli niittämässä), että josko voisin tuoda hänelle eväät ennen kuin menen navettaan. No minäpä vein. Lehmät oli laitumen portilla kun lähdin ja navetassa kun tulin, taas langat poikki.

Vierailija kirjoitti:

Ne ajetaan takaisin navettaan missä ne kytketään lypsykoneeseen. Usein tulevat ihan omasta tahdostaan, koska maitolehmä on niin sairaaksi jalostettu eläin että se tuottaa liikaa maitoa, ja siksi sen utareisiin painaa ja sattuu koska sillä ei ole vasikkaa niistä juomassa, joten koneellinen lypsäminen on ainoa tapa lievittää tätä kipua. Pahimmillaan lypsämättömyys johtaa lehmän sairastumiseen.

Vähän erikoinen maailmankuva sulla. Jos lehmä ei tuottaisi maitoa, niin se olisi pelkkä metaanikone. Suuri osa Intian metaanipäästöistä tulee niiden laihoista, muovia syövistä ja käytännössä 0-tuotosta tarjoavista lehmistä. Lehmä on Suomen kannalta paras eläin. Tuottaa diversiteettiä syömällä nurmea ja jättämällä liukumiinoja (lantaa) laitumelle=hyönteisiä, muun muassa lantakuoriainen, kärpäsiä ja muita hyönteisiä pääskysille yms. ja laitumen maan muhevoittaminen. Nurmi on parasta kasvullisesti koko Suomessa ja toimii hiilinieluna.

Vanhempieni karja oli aina ihan sekaisin kellojen siirtelyn aikaan (ei toki laidunkautta). Puoli tuntia oli maksimi mitä pystyi muuttamaan aikataulua kerralla. Lauman älykkäin yksilö johti ryhmän aina kesällä laitumelta portille, josta ne päästettiin navettaan. Hölmöimmät eivät ymmärtäneet tavoista mitään mutta kulkivat mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kävelevät sisään lypsettäviksi. 

Siis oikeasti ne siirtyy navetan ja laitumen välillä päivittäin?

Olen luullut että navetat ovat tyhjiä kesäisin.

-ap

Usein ulkona on ummessa olevia ja nuorkarjaa, eli lehmiä jotka eivät ole poikineet niin, että ne olisivat lypsyssä. Sisällä ovat taas ne lehmät, jotka tuottavat maitoa, eivätkä ne välttämättä pahemmin pääse ulos. Toki jossain pääsevät nekin, mutta kovin vähäistähän tuo ulkoilu on. Erillisen hyvinvointituen saa pelkästään sillä, että lehmät pääsevät ulos 90 vuorokautena vuodessa.

Meillä kaukaisemmilla laitumilla on nuorkarja, ummessaolevat ovat navetan läheisyydessä ja lypsykarja laiduntaa navetan vieressä eli niillä on vapaa pääsy jaloittelutarhaan ja kesällä edelleen lähilaitumelle. Koska robotti huolehtii lypsystä, ei ole mitään kutsuhuutoja tms.

Hyvinvointitukeen ei riitä tuo 90 vrk laidunnus, sen lisäksi pitää olla hyvinvointisuunnitelma sekä jokaiselta päivältä kirjanpito siitä, mitkä naudat ovat kulloinkin ulkoilleet. Siinä ei riitä, että kirjaa "kaikki yli 6 kk ikäiset" tms., vaan pitää olla tieto laidunlohkosta ja siellä olleista eläimistä. Tuki on mellevä eli peräti 67 e/eläinyksikköä kohti vuodessa.

Joo, ja hyvinvointisuunnitelma on siis TODELLA monivaiheinen. Ainakin Valiolla. Ihmettelen, mikseivät osaa hyödyntää sitä markkinoinnissaan.

Ja lisäksi peltoja valvotaan satelliitilla. Kuulemma peltolohkoja, mutta eihän kukaan niitä kiellä seuraamasta laitumiakaan. Kunnon Isoveli valvoo-meininki. Ja siis valvonta on pari kertaa viikossa. No siitä vain, ei haittaa, kunhan ne satelliitit eivät vääristä tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kävelevät sisään lypsettäviksi. 

Siis oikeasti ne siirtyy navetan ja laitumen välillä päivittäin?

Olen luullut että navetat ovat tyhjiä kesäisin.

-ap

Näin oli saattoi olla ennen kun lypsettiin käsin. Nykylehmät ovat kehittyneitä maitokoneita, jotka tuottaa moninkertaisesti vaikkapa suomenkarjaan verrattuna. Konelypsy aamuin illoin.

Ennen saattoi olla erikseen kesänavetta jossakin kauempana. Emäntä oli lehmineen siellä pitemmän aikaa ja keräili samalla marjoja ja muuta talven varalle.

Varsinainen navetta pestiin ja kalkittiin niin , että siellä voitiin majoittaa matkailijoita. Tarinan mukaan presidenttikin yöpyi poikansa kanssa sellaisessa navetassa. Kun talon väki huomasi, kuka se vieras on, petattiin tietenkin kamariin parhaat lakanat ja pyydettiin sinne nukkumaan. Ei halunnut lähteä, "kun tuo poikakin jo nukahti".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kävelevät sisään lypsettäviksi. 

Siis oikeasti ne siirtyy navetan ja laitumen välillä päivittäin?

Olen luullut että navetat ovat tyhjiä kesäisin.

-ap

Usein ulkona on ummessa olevia ja nuorkarjaa, eli lehmiä jotka eivät ole poikineet niin, että ne olisivat lypsyssä. Sisällä ovat taas ne lehmät, jotka tuottavat maitoa, eivätkä ne välttämättä pahemmin pääse ulos. Toki jossain pääsevät nekin, mutta kovin vähäistähän tuo ulkoilu on. Erillisen hyvinvointituen saa pelkästään sillä, että lehmät pääsevät ulos 90 vuorokautena vuodessa.

Meillä kaukaisemmilla laitumilla on nuorkarja, ummessaolevat ovat navetan läheisyydessä ja lypsykarja laiduntaa navetan vieressä eli niillä on vapaa pääsy jaloittelutarhaan ja kesällä edelleen lähilaitumelle. Koska robotti huolehtii lypsystä, ei ole mitään kutsuhuutoja tms.

Hyvinvointitukeen ei riitä tuo 90 vrk laidunnus, sen lisäksi pitää olla hyvinvointisuunnitelma sekä jokaiselta päivältä kirjanpito siitä, mitkä naudat ovat kulloinkin ulkoilleet. Siinä ei riitä, että kirjaa "kaikki yli 6 kk ikäiset" tms., vaan pitää olla tieto laidunlohkosta ja siellä olleista eläimistä. Tuki on mellevä eli peräti 67 e/eläinyksikköä kohti vuodessa.

Joo, ja hyvinvointisuunnitelma on siis TODELLA monivaiheinen. Ainakin Valiolla. Ihmettelen, mikseivät osaa hyödyntää sitä markkinoinnissaan.

Ja lisäksi peltoja valvotaan satelliitilla. Kuulemma peltolohkoja, mutta eihän kukaan niitä kiellä seuraamasta laitumiakaan. Kunnon Isoveli valvoo-meininki. Ja siis valvonta on pari kertaa viikossa. No siitä vain, ei haittaa, kunhan ne satelliitit eivät vääristä tilannetta.

Voin kertoa, että yksityismeijereissä suunnitelma on yhtä vaativa, sille kun on selkeä pohja EU:n tukihakemuksissa. Tietty sitten on erikseen esim. Birdlifen mukanaantuomat pääskystensuojeluohjelmat jne.

Satelliitti valvoo peltolohkoja ja sitä, missä milloinkin laidunnetaan. Harmi, jos karja on karannut kuvanottohetkellä ja kauralohkolla on 20 nautaa. Siinä on selittämistä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kävelevät sisään lypsettäviksi. 

Siis oikeasti ne siirtyy navetan ja laitumen välillä päivittäin?

Olen luullut että navetat ovat tyhjiä kesäisin.

-ap

Usein ulkona on ummessa olevia ja nuorkarjaa, eli lehmiä jotka eivät ole poikineet niin, että ne olisivat lypsyssä. Sisällä ovat taas ne lehmät, jotka tuottavat maitoa, eivätkä ne välttämättä pahemmin pääse ulos. Toki jossain pääsevät nekin, mutta kovin vähäistähän tuo ulkoilu on. Erillisen hyvinvointituen saa pelkästään sillä, että lehmät pääsevät ulos 90 vuorokautena vuodessa.

Meillä kaukaisemmilla laitumilla on nuorkarja, ummessaolevat ovat navetan läheisyydessä ja lypsykarja laiduntaa navetan vieressä eli niillä on vapaa pääsy jaloittelutarhaan ja kesällä edelleen lähilaitumelle. Koska robotti huolehtii lypsystä, ei ole mitään kutsuhuutoja tms.

Hyvinvointitukeen ei riitä tuo 90 vrk laidunnus, sen lisäksi pitää olla hyvinvointisuunnitelma sekä jokaiselta päivältä kirjanpito siitä, mitkä naudat ovat kulloinkin ulkoilleet. Siinä ei riitä, että kirjaa "kaikki yli 6 kk ikäiset" tms., vaan pitää olla tieto laidunlohkosta ja siellä olleista eläimistä. Tuki on mellevä eli peräti 67 e/eläinyksikköä kohti vuodessa.

Joo, ja hyvinvointisuunnitelma on siis TODELLA monivaiheinen. Ainakin Valiolla. Ihmettelen, mikseivät osaa hyödyntää sitä markkinoinnissaan.

Ja lisäksi peltoja valvotaan satelliitilla. Kuulemma peltolohkoja, mutta eihän kukaan niitä kiellä seuraamasta laitumiakaan. Kunnon Isoveli valvoo-meininki. Ja siis valvonta on pari kertaa viikossa. No siitä vain, ei haittaa, kunhan ne satelliitit eivät vääristä tilannetta.

Voin kertoa, että yksityismeijereissä suunnitelma on yhtä vaativa, sille kun on selkeä pohja EU:n tukihakemuksissa. Tietty sitten on erikseen esim. Birdlifen mukanaantuomat pääskystensuojeluohjelmat jne.

Satelliitti valvoo peltolohkoja ja sitä, missä milloinkin laidunnetaan. Harmi, jos karja on karannut kuvanottohetkellä ja kauralohkolla on 20 nautaa. Siinä on selittämistä!

Hetkinen, mikä on Birdlifen pääskystensuojeluohjelma? Saataisko tilallisena siis rahaa siitä, että ne kansoittavat kaikki viisi piharakennusta?

Joo, lähinnä tarkoitin, että kunhan satelliitit eivät vääristä peltojen kokoa. Lehmät ovat pysyneet hyvin pellolla. Ainut haaste on, jos hirvi tulee nuorkarjan pellolle ja rikkoo aidan tai susi säikyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kävelevät sisään lypsettäviksi. 

Siis oikeasti ne siirtyy navetan ja laitumen välillä päivittäin?

Olen luullut että navetat ovat tyhjiä kesäisin.

-ap

Usein ulkona on ummessa olevia ja nuorkarjaa, eli lehmiä jotka eivät ole poikineet niin, että ne olisivat lypsyssä. Sisällä ovat taas ne lehmät, jotka tuottavat maitoa, eivätkä ne välttämättä pahemmin pääse ulos. Toki jossain pääsevät nekin, mutta kovin vähäistähän tuo ulkoilu on. Erillisen hyvinvointituen saa pelkästään sillä, että lehmät pääsevät ulos 90 vuorokautena vuodessa.

Meillä kaukaisemmilla laitumilla on nuorkarja, ummessaolevat ovat navetan läheisyydessä ja lypsykarja laiduntaa navetan vieressä eli niillä on vapaa pääsy jaloittelutarhaan ja kesällä edelleen lähilaitumelle. Koska robotti huolehtii lypsystä, ei ole mitään kutsuhuutoja tms.

Hyvinvointitukeen ei riitä tuo 90 vrk laidunnus, sen lisäksi pitää olla hyvinvointisuunnitelma sekä jokaiselta päivältä kirjanpito siitä, mitkä naudat ovat kulloinkin ulkoilleet. Siinä ei riitä, että kirjaa "kaikki yli 6 kk ikäiset" tms., vaan pitää olla tieto laidunlohkosta ja siellä olleista eläimistä. Tuki on mellevä eli peräti 67 e/eläinyksikköä kohti vuodessa.

Joo, ja hyvinvointisuunnitelma on siis TODELLA monivaiheinen. Ainakin Valiolla. Ihmettelen, mikseivät osaa hyödyntää sitä markkinoinnissaan.

Ja lisäksi peltoja valvotaan satelliitilla. Kuulemma peltolohkoja, mutta eihän kukaan niitä kiellä seuraamasta laitumiakaan. Kunnon Isoveli valvoo-meininki. Ja siis valvonta on pari kertaa viikossa. No siitä vain, ei haittaa, kunhan ne satelliitit eivät vääristä tilannetta.

Voin kertoa, että yksityismeijereissä suunnitelma on yhtä vaativa, sille kun on selkeä pohja EU:n tukihakemuksissa. Tietty sitten on erikseen esim. Birdlifen mukanaantuomat pääskystensuojeluohjelmat jne.

Satelliitti valvoo peltolohkoja ja sitä, missä milloinkin laidunnetaan. Harmi, jos karja on karannut kuvanottohetkellä ja kauralohkolla on 20 nautaa. Siinä on selittämistä!

Hetkinen, mikä on Birdlifen pääskystensuojeluohjelma? Saataisko tilallisena siis rahaa siitä, että ne kansoittavat kaikki viisi piharakennusta?

Joo, lähinnä tarkoitin, että kunhan satelliitit eivät vääristä peltojen kokoa. Lehmät ovat pysyneet hyvin pellolla. Ainut haaste on, jos hirvi tulee nuorkarjan pellolle ja rikkoo aidan tai susi säikyttää.

Ei, rahaa siitä ei saa euroakaan. Sen sijaan olosuhteiden on oltava sellaiset, että pääskysillä on edellytyksiä pesiä. Rahaa menettää, jos noin ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehmillä toimii hyvin "sisäinen kello", joskus ollut todistamassa, kun lehmät on kerääntyneet omin päin tiettyyn aikaan navetan ovelle.

Nykyaikaisissa pihatoissa ei ole enää "yhteistä lypsyaikaa" vaan lehmä saa itse päättää koska menee lypsettäväksi, mutta laite tunnistaa eläimen eikä lypsä sitä kuin tietyin välein vaikka lehmä useammin lypsyasemalle menisikin. Samoin toimii ruokinta. Moderni navetta on täynnä tekniikkaa.

Lehmien sisäinen kello on täsmällinen. Aikoinaan isäni olivat jättäneet navetan ovet auki ja nukkui puoli tuntia pidempään=pommiin. Mennessään navetalle säikähti, että missä kaikki lehmät ovat. No paikoillaan kaikki-navetassa.

Kävin itse aikoinaan kaverini kanssa pitkän väittelyn. Kaveri hämmästeli, että eikö lehmien sisäänviemiseen mene hurjan pitkä aika, kun ne pitää yksitellen talutella sieltä laitumelta omalle paikalleen. Ei uskonut millään, että riittää kun avaa navetan oven ja laitumen portin, sinne ne enemmän tai vähemmän nätissä jonossa menevät, kukin omalle paikalleen sen kummemmin ohjailematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehmillä toimii hyvin "sisäinen kello", joskus ollut todistamassa, kun lehmät on kerääntyneet omin päin tiettyyn aikaan navetan ovelle.

Nykyaikaisissa pihatoissa ei ole enää "yhteistä lypsyaikaa" vaan lehmä saa itse päättää koska menee lypsettäväksi, mutta laite tunnistaa eläimen eikä lypsä sitä kuin tietyin välein vaikka lehmä useammin lypsyasemalle menisikin. Samoin toimii ruokinta. Moderni navetta on täynnä tekniikkaa.

Lehmien sisäinen kello on täsmällinen. Aikoinaan isäni olivat jättäneet navetan ovet auki ja nukkui puoli tuntia pidempään=pommiin. Mennessään navetalle säikähti, että missä kaikki lehmät ovat. No paikoillaan kaikki-navetassa.

Kävin itse aikoinaan kaverini kanssa pitkän väittelyn. Kaveri hämmästeli, että eikö lehmien sisäänviemiseen mene hurjan pitkä aika, kun ne pitää yksitellen talutella sieltä laitumelta omalle paikalleen. Ei uskonut millään, että riittää kun avaa navetan oven ja laitumen portin, sinne ne enemmän tai vähemmän nätissä jonossa menevät, kukin omalle paikalleen sen kummemmin ohjailematta.

Ei ne kaikki parsinavetoissa omalle paikalleen menneet. Siinä oli työtä, kun piti saada väärään parteen mennyt pois, jotta siihen pyrkivä pääsi omalle paikalleen. 

Ajatteliko lainauksen kirjoittaneen kaveri hevosia? Ne yleensä talutetaan yksitellen tai ehkä pari-kolme samaan aikaan tarhaan ja talliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lehmillä toimii hyvin "sisäinen kello", joskus ollut todistamassa, kun lehmät on kerääntyneet omin päin tiettyyn aikaan navetan ovelle.

Nykyaikaisissa pihatoissa ei ole enää "yhteistä lypsyaikaa" vaan lehmä saa itse päättää koska menee lypsettäväksi, mutta laite tunnistaa eläimen eikä lypsä sitä kuin tietyin välein vaikka lehmä useammin lypsyasemalle menisikin. Samoin toimii ruokinta. Moderni navetta on täynnä tekniikkaa.

Lehmien sisäinen kello on täsmällinen. Aikoinaan isäni olivat jättäneet navetan ovet auki ja nukkui puoli tuntia pidempään=pommiin. Mennessään navetalle säikähti, että missä kaikki lehmät ovat. No paikoillaan kaikki-navetassa.

Kävin itse aikoinaan kaverini kanssa pitkän väittelyn. Kaveri hämmästeli, että eikö lehmien sisäänviemiseen mene hurjan pitkä aika, kun ne pitää yksitellen talutella sieltä laitumelta omalle paikalleen. Ei uskonut millään, että riittää kun avaa navetan oven ja laitumen portin, sinne ne enemmän tai vähemmän nätissä jonossa menevät, kukin omalle paikalleen sen kummemmin ohjailematta.

Kesän alussa se sisään kulkeminen on joidenkin kohdalla todella vaikeaa. Varsinkin jos porukassa on paljon kokemattomia ensikoita. Silloin siihen menee enempi aikaa, kun ei ne löydä paikkojaan ja jonkun muun paikka on kivempi kuin se oma. Kun lehmät tottuu kulkemaan, niin homma nopeutuu huomattavasti.

Helsinkiläisenä voin kertoa, että tämä on oikeasti mielenkiintoinen ja hyväntuulinen ketju. Olen aina tykännyt valtavasti lehmistä. Etenkin niiden kauniista silmistä ja söpöistä naamoista. Lapsena vietin aikaa maatilalla. Lehmiä, hevosia, kanoja...jne. Ja tämä ketju toi mieleen ihanat lapsuudenajat yli 50-vuoden takaa.

Lehmien sosiaalisista suhteista olisi myös kiva kuulla lisää. Ihana ketju!