Lue keskustelun säännöt.
Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
1601/2767
|
03.08.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tällainen koskee vain yh-äitejä.
Miksi? Entäs yh-isät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa, ennen oli paremmin. Kunnissa työskenteli kodinhoitajia jotka tulivat auttamaan perheeseen kun tilanne oli kuormittunut. Eivät istuneet sohvilla eikä toimistoissaan vaan käärivät hihat ja ryhtyivät toimeen kodeissa. Se oli sitä sosiaalityötä, eikä siihen yliopistotutkintoa tarvittu.
Ohan näitä vieläkin ja hyvää apua saa monessa kunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Siis ilmainen kotiapulainen? Ei kuule yhteiskunta toimi tuolla tavalla, että normaalia elämää tullaan ilmaiseksi auttamaan. Se on sitä apua, että sulla on ympärillä neuvoja ja sosiaalitoimi ja lastensuojelu, sua tarkkaillaan ja sun kanssa keskustellaan. Kaikkialla ei ole sitäkään.
Lain mukaan lapsiperiheillä nimenomaan on oikeus kotipalveluun.
Meille tuli sosiaalityöntekijät, pyysin siis apua. Kävivät ilman lupaa kiertämässä koko asunnon, nenä pitkällä. Jääkaapin sisällön kuikuilivat kun otin sieltä jotain.
Äitini oli juuri kuollut, olin surullinen, väsynyt, en jaksanut ajatella. En ollut nukkunut kunnolla kahteen vuoteen.Tukiverkostoa ei ollut enää. Sanoin että jostain syystä en ole edes itkenyt josta ilahtuivat ja sanoivat että nyt vain töihin, lapsi hoitoon ja eteenpäin!
Tuntui kun he lähtivät että haluan sulkea ovet tuollaisilla käärmeitä, ikinä eivät enää meille tule. Hyvä että ollaan vielä hengissä koska sen käynnin jälkeen mietin että muuta vaihtoehtoa ei enää ollut kun apu on tuota luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ilmainen kotiapulainen? Ei kuule yhteiskunta toimi tuolla tavalla, että normaalia elämää tullaan ilmaiseksi auttamaan. Se on sitä apua, että sulla on ympärillä neuvoja ja sosiaalitoimi ja lastensuojelu, sua tarkkaillaan ja sun kanssa keskustellaan. Kaikkialla ei ole sitäkään.
Lain mukaan lapsiperiheillä nimenomaan on oikeus kotipalveluun.
Meille tuli sosiaalityöntekijät, pyysin siis apua. Kävivät ilman lupaa kiertämässä koko asunnon, nenä pitkällä. Jääkaapin sisällön kuikuilivat kun otin sieltä jotain.
Äitini oli juuri kuollut, olin surullinen, väsynyt, en jaksanut ajatella. En ollut nukkunut kunnolla kahteen vuoteen.Tukiverkostoa ei ollut enää. Sanoin että jostain syystä en ole edes itkenyt josta ilahtuivat ja sanoivat että nyt vain töihin, lapsi hoitoon ja eteenpäin!
Tuntui kun he lähtivät että haluan sulkea ovet tuollaisilla käärmeitä, ikinä eivät enää meille tule. Hyvä että ollaan vielä hengissä koska sen käynnin jälkeen mietin että muuta vaihtoehtoa ei enää ollut kun apu on tuota luokkaa.
Tottakai he kartoittavat tilanteen ja pohtivat, miten asiakkaat pääsevät jaloilleen. Ei he ole mitään kotipiikoja.
Vierailija kirjoitti:
Minä en jaksanut pestä omia hampaita iltaisin lapsiperheuupumuksen vuoksi. No siitähän sitten lasku tuli, jota en ole tähän pvään saakka kyennyt maksamaan.
Itsellä viivästyi erään sairauden diagnosointi, kun en jaksanut huolehtia itsestäni kuormittavan pikkulapsiajan vuoksi. Sain diagnoosin ja lääkityksen lasten ollessa kouluikäisiä. Kun lasten asioissa piti milloin missäkin puhelinpalvelussa jonottaa ja säätää työaikoja niin ei ollut jaksamista enää omien asioiden hoitoon. Myös yöunet menivät tuolloin enkä edelleenkään pysty nukkumaan kunnolla. Nuorin lapsi on 11v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain unen puutteeseen työpsygologin vetämiä rentoutus harjoituksia, ja kokeilun useampia nukahtamis ja unta ylläpitävää lääkettä, ennen kuin löysin sopivan.
Neuvolasta tehtiin aluksi kotikäyntejä, ettei tarvinnut neuvolaan itse lähteä.
Lasten hoitoapua sain kaupungilta, hoitaja hoiti vanhempaa lastani kotonani kun imetin nuorempaa ja nukuin välillä, mieheni ollessa työssä. Kävivät mm. lähipuistossa.
Siivoukset ja kodinhoidot ollaan aina muutenkin tehty yhdessä miehen kanssa, hän teki rankimman ajan enemmän kotityötä ihan itsestään.
Mutta itse etsin aktiivisesti apua ja pyysin sitä. Mutta tämä oli 2015 joten muutoksia on varmaan tapahtunut.
Ei niitä lapsia pidä mennä tekemään ellei niitä voi laittaa hoitoon hoitajalle tai sukulaisille tarvittaessa! Voi järjen köyhyyttä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta meni lasten myötä kyky nukkua kunnolla. Ensin en saa unta ja sitten kun sen vihdoin saan, heräilen koko ajan. Se ei ole palautunut vieläkään vaikka lapset jo 22 ja 20.
Kaikille jotka kyselee että mistäs ne rahat revittäisiin tällaiseen, yksi pitkäaikainen huostaanotto maksaa yli miljoonan, helposti kaksikin jos lapsi on täysi-ikäiseksi asti huostaanotettuna. Suomessa huostaanotosta puretaan vain muutama prosentti, myös pienten lasten huostaanotoista. Usein ne siis ovat lopullisia. Ei tarvitsisi montaa sellaista ennaltaehkäistä, niin olisi rahat hoitaa jokaiselle tarvitsevalle äidille konkreettista apua kotiin. Tulisi yhteiskunnalle paljon halvemmaksi, huostaanotetuilla on myös paljon huonommat lähtökohdat aikuisuuteen, joten kotona eläneinä heistä tulisi nopeammin yhteiskunnalle kannattavia kansalaisia. Näiden lasten menoja maksetaan 23-vuotiaiksi, joten kyllä se maksaa niin paljon, että niitä kannattaisi ehkäistä ja todellakin käyttää rahaa siihen ihan niin paljon kuin irtoaa. Ettekö te ymmärrä että jo nyt maksatte verorahoistanne tämän huvin? Mutta kun on itse lapset tehnyt niin pitää itse jaksaa hoitaakin? Vaikka olisi kaikille kannattavaa että yhteiskunta siinä auttaisi? Ensikotipaikkakin maksaa 10 000e/kuukausi per vanhempi, joten sinne ei kaikkia voida ottaa. Kotiin tuottavat palvelut maksavat murto-osan tästä. Onneksi perhetyötä saadakseen sentään ei ole pakko olla lastensuojelun asiakas, vinkkinä teille joilla ei jaksaminen riitä. Sitäkään ei toki kaikki varmasti saa ja riippuu kunnastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne tarkkailijat vasta turhia ja kalliita on ja täysin hyödyttömiä.
Tuttu tekee töitä tuollaisena käytännön kodinhoitajana lapsiperheissä. Hän on sanonut, että paras apu olisi se, että äidiltä otettaisiin puhelin pois, tilalle soittoihin ja tekstareihin vanha nokialainen. Kun äiti keskittyisi itseensä ja perheeseen puhelimen sijaan, jaksaisi moni lapsiperhe paljon paremmin!
Mutta ei, hän menee perheeseen, hoitaa lapsia, siivoaa ja pyykkää ja sillä aikaa se masentunut ja uupunut äiti näpyttelee puhelintaan, kun "just nyt ei nukuta". No miten nukuttaisi, kun on puhelin kasvanut käteen kiinni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkas isolla rahasummalla veronmaksajien selkänahasta per kuukausi se "väsymys" helpottais?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne tarkkailijat vasta turhia ja kalliita on ja täysin hyödyttömiä.
hyvä, että niitä wt-mammoja joku valvoo.
Tämähän alkaa jo synnärillä. Edes suihkun ajaksi hoitajat eivät katso vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän alkaa jo synnärillä. Edes suihkun ajaksi hoitajat eivät katso vauvaa.
Puoliso voi katsoa vauvaa suihkun ajan synnärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bullshit! Kyllä saa spua kun vaan neuvolassa vinkuu väsymystään. Tuttavani muutti puoleksi vuodeksi ensikotiin kun oli niin peloissaan tulevasta jaksamisestaan. Laittoi kämppänsä vuokralle ja asui veronmaksajien piikkiin niin pitkään kun oli mahdollista. Eilä ole mikään teini vaan 37 -vuotias työssäkäyvä sinkkuäiti.
Ei saa. Mulle sanottiin, että pitää olla lasun asiakas, että saa ja siihen en ryhtynyt. Neuvolassa vaan jutusteltiin, että kohtahan kevät koittaa ja väsymys helpottaa. Jollain ihmeellä sitä on vaan selvitty. Se väsymys oli jotain niin kamalaa. Joskus aamulla hetäsin vaatteet päällä ja silmälasit silmillä.
Kyllä tosiaan ensikotiin pääsy vaatii lastensuojelun asiakkuuden eikä sinne pääse sillä perusteella että väsyttää. Tässä on on nyt jotain mitä sulle ei ol
Lasun asiakas pitää olla, ja itsestään voi tehdä lasun kuten tämä nuori neiti teki jo ennen lapsen syntymää. Toki lasta pitää itse hoitaa, mutta kaikki apukädet on tarjolla sekä ilmaiset vaipat ja ruoka myös äidille. Lasun voi purkaa sitten kun omasta mielestä alkaa helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Äitiys ei väsytä, mutta jos omat voimavarat ovat kovin vähäiset, täytyy itse miettiä pystyykö äitiyteen käytännössä ollenkaan ja mitä se merkitsee ellei pystykään.
Harvalla varmasti on miestä tai äitiä, joka pystyisi jättämään työnsä ja ottamaan lapsen vastuulleen, koska rahaa asumiseen ja ruokaan on tienattava.
Onko lapsen sijoitttaminen kodin ulkopuolelle, toiseen perheeseen sitten ainut mahdollisuus? Ehkä, kun lapsen parasta on kuitenkin aina ajateltava ensimmäisenä.
Äitiys on normaali asia, ei siihen tarvita palvelijoita.
Ihme syyllistämistä tässä ketjussa.
Minä esim. En voinut tietää että mieheni,-30v mies joka halusi lapsen myös tulisi katumapäälle ja lähtisi lätkimään. Tai että saisin huonosti nukkuvan erityislapsen joka vielä 8vuotiaakaan ei nuku kuin melatoniinin voimalla ja minun kanssani samassa huoneessa.
"Apu "jota sain kun romahdin neuvolassa,oli minua nuorempi perhetyöntekijä joka koetti opastaa miten tehdään tortilloja,sanoin että kuule tyttö muutin kotoa pois 17vuotiaana ja tein itse ruokani.