Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2767)
Vierailija kirjoitti:
Nämä kodinhoitajista haaveilevat eivät ilmeisesti tiedä, että kotiapulainen oli perheessä, jossa molemmat vanhemmat olivat töissä. Helpottaisiko se väsynyttä äitiä, jos palattaisiin entisaikaan ja saisit kotiisi hoitajan, mutta palaisit töihin vauvan ollessa 3kk ikäinen? Yöheräilyt olisi silti hoidettava ja niin ne oli hoidettava ennen vanhaankin. Ja kun joku tulee kohta kommentoimaan, että kyllä hän tietää perheitä, joissa on ollut kodinhoitaja, vaikka perheen äiti oli kotirouvana, niin silloin ei ole ollut kyseessä kunnallinen palvelu. Palvelijoita on aina saanut rahalla ja mikään ei nykypäivänäkään estä palkkaamasta palvelijaa, piikaa, au pairia tai minkä nyt kokee perheeseensä parhaaksi vaihtoehdoksi. No, nykypäivänä ehkä laki on enemmän työntekijän puolella, mutta se tuskin kenenkään mielestä on lainkaan huono asia.
Kodinhoitaja oli eri kuin kotiapulainen! Periaatteessa saattoivat tehdä samoja töitä, siitä kai väärinkäsitys.
Rautalankaa:
Kotiapulaisen palkan maksoi perhe, joka oli työnantaja. Usein kotiapulainen asui perheessä ja isommissa asunnoissa saattoi olla erikseen apulaisen huone. Hän oli tavallaan perhepäivähoitaja, siinä yhdessä perheessä. Kotiapulainen saattoi olla lapsettomallakin, kuten perheettömällä virkarouvalla.
Kodinhoitajan palkan maksoi kunta. Työnantaja oli kunta. Hänellä oli oma asuntonsa ja perheensä, ja hän kävi vain töissä muissa perheissä. Hän kävi hoitamassa sekä lapsia että kotia silloin, kun äiti itse ei siihen jostakin syystä kyennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neuvolasta saa kyllä lapsiperheiden kotipalvelua. Tämähän on lastenhoito apua. Hoidon aikana voit itse esim. nukkua. Hoitaja myös siivoilee pienesti, jos aikaa lapsen hoidolta tähän jää.
Niin sai, vuonna 1996 . Tässä ketjussa käsitellään vuotta 2023.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä kodinhoitajista haaveilevat eivät ilmeisesti tiedä, että kotiapulainen oli perheessä, jossa molemmat vanhemmat olivat töissä. Helpottaisiko se väsynyttä äitiä, jos palattaisiin entisaikaan ja saisit kotiisi hoitajan, mutta palaisit töihin vauvan ollessa 3kk ikäinen? Yöheräilyt olisi silti hoidettava ja niin ne oli hoidettava ennen vanhaankin. Ja kun joku tulee kohta kommentoimaan, että kyllä hän tietää perheitä, joissa on ollut kodinhoitaja, vaikka perheen äiti oli kotirouvana, niin silloin ei ole ollut kyseessä kunnallinen palvelu. Palvelijoita on aina saanut rahalla ja mikään ei nykypäivänäkään estä palkkaamasta palvelijaa, piikaa, au pairia tai minkä nyt kokee perheeseensä parhaaksi vaihtoehdoksi. No, nykypäivänä ehkä laki on enemmän työntekijän puolella, mutta se tuskin kenenkään mielestä on lainkaan huono asia.
Kodinhoitaja oli eri kuin kotiapulainen! Periaatteessa saattoivat tehdä samoja töitä, siitä kai väärinkäsitys.
Rautalankaa:
Kotiapulaisen palkan maksoi perhe, joka oli työnantaja. Usein kotiapulainen asui perheessä ja isommissa asunnoissa saattoi olla erikseen apulaisen huone. Hän oli tavallaan perhepäivähoitaja, siinä yhdessä perheessä. Kotiapulainen saattoi olla lapsettomallakin, kuten perheettömällä virkarouvalla.
Kodinhoitajan palkan maksoi kunta. Työnantaja oli kunta. Hänellä oli oma asuntonsa ja perheensä, ja hän kävi vain töissä muissa perheissä. Hän kävi hoitamassa sekä lapsia että kotia silloin, kun äiti itse ei siihen jostakin syystä kyennyt.
Meillä kävi 80-luvulla kunnan kodinhoitaja muutamia kertoja kotona auttelemassa. Äitini ei ollut palannut töihin vielä silloin. En tiedä mikä oli syynä että saatiin sellainen, ei ainakaan perheen rahattomuus tai mikään isompi terveysongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Mitkä kotityöt on pakko hoitaa juuri puolison työpäivän aikana, eikä niitä voi hoitaa aamulla/illalla tai vapaapäivänä, kun molemmat ovat kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu meni aivan väärälle raiteelle, kun nyt jankataan vain puolison osallistumisesta. Alkuperäinen väsymys ja avun tarve jäivät johonkin aloitussivuille.
Palataanko takaisin siihen, että vielä 1990-luvulla lapsiperheisiin saatiin kotiapua, nyt vain "neuvoja", joista ei ole mitään apua.
Vaan kun sitä kotiapua ei silloin 90-luvullakaan annettu siksi, että äiti on väsynyt, vaan siksi, että molemmat vanhemmat pääsevät töihin.
Kyllä annettiin. Minä olen se väsynyt äiti, joka sai kotiapua. Todellakaan ei annettu siksi, että molemmat vanhemmat pääsivät töihin, koska silloin oli jo kunnallinen päivähoito ja oikeus jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta, miehen työstä peräti palkallisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Mitkä kotityöt on pakko hoitaa juuri puolison työpäivän aikana, eikä niitä voi hoitaa aamulla/illalla tai vapaapäivänä, kun molemmat ovat kotona?
Silloin kun kunnalliset kodinhoitajat kävivät perheissä ennen 80-lukua, elintaso oli alhaisempi, eikä kodinkoneita juuri ollut. Automaatt. pesukoneet tuli joskus 70-luvulla, astianp. kone 80-90-luvulla, mikrot myöhemmin jne. Ja ne oli kalliita Kaupassa eineksiä oli vain maksalaatikko, veriletut ja hernekeittopurkit. Ja vesipostit.
Äitiyspakkauksessa oli vielä 1979 emalikattila, jossa liedellä keitettiin vauvan sideharsovaipat ja ne vähäiset kertak vaipat olivat kaupassa kalliita ja heikkilaatuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Mitkä kotityöt on pakko hoitaa juuri puolison työpäivän aikana, eikä niitä voi hoitaa aamulla/illalla tai vapaapäivänä, kun molemmat ovat kotona?
Silloin kun kunnalliset kodinhoitajat kävivät perheissä ennen 80-lukua, elintaso oli alhaisempi, eikä kodinkoneita juuri ollut. Automaatt. pesukoneet tuli joskus 70-luvulla, astianp. kone 80-90-luvulla, mikrot myöhemmin jne. Ja ne oli kalliita Kaupassa eineksiä oli vain maksalaatikko, veriletut ja hernekeittopurkit. Ja vesipostit.
Äitiyspakkauksessa oli vielä 1979 emalikattila, jossa liedellä keitettiin vauvan sideharsovaipat ja ne vähäiset kertak vaipat olivat kaupassa kalliita ja heikkilaatuisia.
Tuo kattila ei voi pitää paikkaansa. Googlailin eikä löytynyt mitään, on niin erikoinen että jos on totta niin siitä löytyisi jotain tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Mitkä kotityöt on pakko hoitaa juuri puolison työpäivän aikana, eikä niitä voi hoitaa aamulla/illalla tai vapaapäivänä, kun molemmat ovat kotona?
Silloin kun kunnalliset kodinhoitajat kävivät perheissä ennen 80-lukua, elintaso oli alhaisempi, eikä kodinkoneita juuri ollut. Automaatt. pesukoneet tuli joskus 70-luvulla, astianp. kone 80-90-luvulla, mikrot myöhemmin jne. Ja ne oli kalliita Kaupassa eineksiä oli vain maksalaatikko, veriletut ja hernekeittopurkit. Ja vesipostit.
Äitiyspakkauksessa oli vielä 1979 emalikattila, jossa liedellä keitettiin vauvan sideharsovaipat ja ne vähäiset kertak vaipat olivat kaupassa kalliita ja heikkilaatuisia.
Tuo kattila ei voi pitää paikkaansa. Googlailin eikä löytynyt mitään, on niin erikoinen että jos on totta niin siitä löytyisi jotain tietoa.
Emalivati poistui tämän jutun mukaan äitiyspakkauksesta vasta 80-luvulla. Ja sitä käytettiin liedellä harsovaippojen keittämiseen ja vauvan pesuvatina. Se on ollut myös pitkäaikaisin tuote, joka on sisältynyt äitiyspakkaukseen.
Ennen oli pulsaattoripesukoneet, johon kannettiin ja poistettiin vesi. Ja vauvan vaatteet pestiin käsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Ennen kotiin sai kotiapua. Nykyään ei.
Hyvin toimivat systeemit on ajettu alas ja tilalle luotu kammottavat hallintohimmelit, jossa tarvitsevat eivät enää apua saa. Apua tarvitaan juurikin ruohonjuuritasolla, jossa on edullisimmat työvoimakulut. Kaksi kodinhoitajaa saataisiin palkattua yhden hallintosuunnittelija palkalla ja siitä olisi paljon enemmän hyötyä koko yhteiskunnalle että myös yksittäisille perheille. Yksi kodinhoitaja voi pelastaa perheenäidin uupumukselta ja siinä sivussa lapset psyykkiseltä sairastumiselta ja näin saadaa muutama työkykyinen veronmaksaja tulevaisuudessa.
Nykysysteemillä rahat uppoavat turhan hallinnon palkkoihin, mielenterveyspuolen jonot kasvavat, apua ei saa ja ihmiset syrjäytyvät yhä nuorempina työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä.
Täysin samaa mieltä, kunpa uusi hallitus tajuaisi tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Mitkä kotityöt on pakko hoitaa juuri puolison työpäivän aikana, eikä niitä voi hoitaa aamulla/illalla tai vapaapäivänä, kun molemmat ovat kotona?
Silloin kun kunnalliset kodinhoitajat kävivät perheissä ennen 80-lukua, elintaso oli alhaisempi, eikä kodinkoneita juuri ollut. Automaatt. pesukoneet tuli joskus 70-luvulla, astianp. kone 80-90-luvulla, mikrot myöhemmin jne. Ja ne oli kalliita Kaupassa eineksiä oli vain maksalaatikko, veriletut ja hernekeittopurkit. Ja vesipostit.
Äitiyspakkauksessa oli vielä 1979 emalikattila, jossa liedellä keitettiin vauvan sideharsovaipat ja ne vähäiset kertak vaipat olivat kaupassa kalliita ja heikkilaatuisia.
Tuo kattila ei voi pitää paikkaansa. Googlailin eikä löytynyt mitään, on niin erikoinen että jos on totta niin siitä löytyisi jotain tietoa.
Emalivati poistui tämän jutun mukaan äitiyspakkauksesta vasta 80-luvulla. Ja sitä käytettiin liedellä harsovaippojen keittämiseen ja vauvan pesuvatina. Se on ollut myös pitkäaikaisin tuote, joka on sisältynyt äitiyspakkaukseen.
Ennen oli pulsaattoripesukoneet, johon kannettiin ja poistettiin vesi. Ja vauvan vaatteet pestiin käsin.
Pesuvadin uskonkin mutta tuossa ensin väitti yksi että kattila, sitä en uskonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidit saavat apua, mutta eivät voi mennä nukkumaan silloin, kun apua on tarjolla. Tämän huomasin, kun olin ns. kodinhoitajana vauvaperheissä erään projektin puitteissa. Menin vauvaperheeseen tarkoituksena hoitaa vauvaa, siivota jne. ja nukkumisen sijaan uupunut äiti ryhtyi päivittämään spotify-listaansa, kutsui kaverin lapsineen käymään (ja laittoi minut hakemaan kaupasta tarjottavat) tai meni huollattamaan kyntensä. Jaksoi kuitenkin lähtiessäni valittaa, että oli niin väsynyt, ettei ollut pystyssä pysyä. Ilmoitin, että voin toki kertoa lastensuojelulle, että tarvitaan enemmän apua ja lapselle saattaisi sijaisperhe olla paras ratkaisu.
Ihan turha sanoa, että ei väsynyt pysty nukkumaan, kroppa käy ylikierroksilla. No tuskin pystyykään lepäämään, kun kaverit tulevat käymään.
Enpä kyllä usko tätä tarinaa.
Kaverini teki myös joitain vuosia kotipalvelua. Tavallinen tarina oli, että kotona oli vauva ja ei yksi vaan kaksi aikuista, jotka tyynesti menivät nukkumaan, kun työntekijä alkoi keitellä vauvalle vellejä ja hoitaa tiskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Mitkä kotityöt on pakko hoitaa juuri puolison työpäivän aikana, eikä niitä voi hoitaa aamulla/illalla tai vapaapäivänä, kun molemmat ovat kotona?
Mulla ainakin oli ruoanlaitto, talon lämmitys ja eläinten hoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun lamassa lopetettiin kodinhoitajan ammatti. Esim. l-positiiviset käytti tätä paljon kun lapsia syntyi joka vuosi. Nykyään tarjotaan vaan keskusteluapua jos sitäkään. Kysyn vaan, että mitä hyötyä siitäkään on jos tarve on oikeasti jollekin konkreettiselle avulle.
Varmaan ne siinä keskustelussa osaisivat kertoa, että äiti voi saada konkreettista apua vauvan ja kodin hoitoon siltä toiselta aikuiselta, joka samassa taloudessa asuu. Sittenhän toki asia on eri, jos äiti onkin jäänyt yllättäen yksin vauvan kanssa, mutta käsittääkseni yh-äideille onkin helpommin tarjolla perhetyötä ja tukiperheitä. Sillehän ei toki valitettavasti mikään kunta voi mitään, että esim. tukiperheistä on ihan huutava pula. Ketään kun ei voida tukiperheeksi pakottaa, vaikka en yhtään ihmettelisi, jos tulevalla hallituskaudella sekin olisi yksi velvoitetyön muoto...
Se perheen toinen aikuinen voi käydä töissä! Miksi tätä on niin mahdottoman vaikea ymmärtää? Ei kai teillä kaikilla voi olla puolisona työtön tai eläkeläinen, joka vaan makoilee kotona tekemättä mitään. Eräillä puoliso on reissutöissä, vuorotyötä tekevä tai yrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä sesonkiaikoina. Silloin konkreettinen apu kotona jää aika vähiin, tai päätyy oikeasti yksinhuoltajaksi.
Katsopas kun töissä käyvilläkin on vapaapäivät ja vapaa-aikaa, myös vuorotyöläisillä ja reissutyötä tekevillä. Ihan samalla tavalla ne kotityöt on tehtävä ja lapset hoidettava työpäivän jälkeen sittenkin, kun molemmat vanhemmat ovat töissä. Ruoat voi tehdä vapaapäivänä valmiiksi pakastimeen ja suursiivoustakaan ei tarvitse joka päivä tehdä. Eli mikä on se konkreettinen apu, mitä kotiäiti tarvitsee juuri sinä aikana, kun puoliso on töissä?
Lapsen hoito. Ja siihen liittyen tavallisimmat päivän aikana hoidettavat kotityöt. Niitä kodinhoitaja teki silloin, kun puolisoni oli töissä ja minun piti lääkärin määräyksessä jättää ne hommat tekemättä.
Ja kyllä, minun lasteni isä oli vuosikausia poissa töistä hoitovapaalla.
Mitkä kotityöt on pakko hoitaa juuri puolison työpäivän aikana, eikä niitä voi hoitaa aamulla/illalla tai vapaapäivänä, kun molemmat ovat kotona?
Silloin kun kunnalliset kodinhoitajat kävivät perheissä ennen 80-lukua, elintaso oli alhaisempi, eikä kodinkoneita juuri ollut. Automaatt. pesukoneet tuli joskus 70-luvulla, astianp. kone 80-90-luvulla, mikrot myöhemmin jne. Ja ne oli kalliita Kaupassa eineksiä oli vain maksalaatikko, veriletut ja hernekeittopurkit. Ja vesipostit.
Äitiyspakkauksessa oli vielä 1979 emalikattila, jossa liedellä keitettiin vauvan sideharsovaipat ja ne vähäiset kertak vaipat olivat kaupassa kalliita ja heikkilaatuisia.
Tuo kattila ei voi pitää paikkaansa. Googlailin eikä löytynyt mitään, on niin erikoinen että jos on totta niin siitä löytyisi jotain tietoa.
Mikään ei ole totta tuossa valheessa. Olen elänyt nuo vuosikymmenet. Vai vesiposti, hah!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ja sittem vielä kehdataan ihmetellä että syntyvyys on laskussa.
Ja kehdataan ihmetellä miksi lapsilla on niin paljon käytösoireilua.
Ennenhän ei äidit uupuneet! Hoitivat kodin ja lehmät ja lapset ja dementikkomummot ja jaksoivat kaiken. Nyt äiti uupuu jo siitä, että vauva ei nuku 8 tunnin yöunia.
Joku fiksu sanoi, että äideiltä pitäisi ottaa puhelimet ja tabletit pois vauvan ekan 9 kk ajaksi, moni jaksaisi paljon paremmin!
Haista nyt huilu.
Kun esikoinen syntyi, ei mulla ollut älypuhelinta eikä tabletteja ollut vielä keksittykään. Jotenkin niiden puute ei kyllä yhtään auttanut moniallergisen vauvan kanssa, joka nukkui vartin pätkissä. Ekan kokonaisen yön nukuin lapsen ollessa 2,5 v.
Nuorin oli vähän parempi nukkuja ja silloin oli jo tabletit, YouTube sekä älykännykät. Kumma kyllä jaksoin paljon paremmin. Voisiko sittenkin terve ja nukkuva lapsi olla paljon isompi tekijä kuin joku hiivatin kännykkä?
Menkää hiiteen väsyneiden äitien syyllistäjät. Äidit tarvitsevat tukea ja apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niissä perheissä kenellä oli kodinhoitajia 70-90-luvulla oli lapset kotona. Tiedän useita.
Nyt jos kodinhoitajat halutaan takaisin niin sitten lakkautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus. Olisihan hulluutta että yhteiskunta hoitaa isommat lapset ja maksaa vielä kotona vauvan kanssa olevalle (yleensä) äidille kodinhoitajan.
Vaikka kodinhoitaja ei kävisikään joka päivä.Tarkoititko kotiapulaista? Heidän palkkansa maksoi perhe itse. Oli eri kuin kunnallinen kodinhoitaja, joka tuli siis kunnan kautta. Sitä en osaa sanoa, millä perusteella maksu määräytyi, kun olisi silloin lapsi itsekin.
Kodinhoitajan sai kunnasta vain jostakin erityisestä syystä, kuten äidin tai lapsen sairauden vuoksi.
Te jotka vaaditte puolison osallistumista, entä sitten jos puolisokin on sairas eikä kykene huolehtimaan lapsista? Siihen vaan sosionomi sohvalle istumaan ja neuvomaan, vai mitä?
En tarkoita vaan kodinhoitajaa. Esim. mieheni perheessä näitä oli 70-80-luvuilla. Lapsia oli 3 kotona ja 3 koulussa. Ja äiti kotona. Ei maksanut perheelle mitään. Ei ollut sairautta, alkoholismia tai työttömyyttä minkä takia olisi saanut, siihen aikaan niitä riitti perheisiin.
Mutta kuten olen sanonut, nyt tuntuisi hullulta että äidille kunta maksaisi kodinhoitajan apua jos on vauvan kanssa kotona ja isommat lapset ovat päiväkodissa. Saahan sitä haaveilla sellaisesta, mutta minusta tuntuu että siinä tehtäisiin jo karhunpalvelus. Kyllä omista valinnoistaan pitää oppia vastuuta kantamaan.
Äiti voi uupua vaikka ei olisi yhtään älylaitetta taloudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niissä perheissä kenellä oli kodinhoitajia 70-90-luvulla oli lapset kotona. Tiedän useita.
Nyt jos kodinhoitajat halutaan takaisin niin sitten lakkautetaan subjektiivinen päivähoito-oikeus. Olisihan hulluutta että yhteiskunta hoitaa isommat lapset ja maksaa vielä kotona vauvan kanssa olevalle (yleensä) äidille kodinhoitajan.
Vaikka kodinhoitaja ei kävisikään joka päivä.Tarkoititko kotiapulaista? Heidän palkkansa maksoi perhe itse. Oli eri kuin kunnallinen kodinhoitaja, joka tuli siis kunnan kautta. Sitä en osaa sanoa, millä perusteella maksu määräytyi, kun olisi silloin lapsi itsekin.
Kodinhoitajan sai kunnasta vain jostakin erityisestä syystä, kuten äidin tai lapsen sairauden vuoksi.
Te jotka vaaditte puolison osallistumista, entä sitten jos puolisokin on sairas eikä kykene huolehtimaan lapsista? Siihen vaan sosionomi sohvalle istumaan ja neuvomaan, vai mitä?
En tarkoita vaan kodinhoitajaa. Esim. mieheni perheessä näitä oli 70-80-luvuilla. Lapsia oli 3 kotona ja 3 koulussa. Ja äiti kotona. Ei maksanut perheelle mitään. Ei ollut sairautta, alkoholismia tai työttömyyttä minkä takia olisi saanut, siihen aikaan niitä riitti perheisiin.
Mutta kuten olen sanonut, nyt tuntuisi hullulta että äidille kunta maksaisi kodinhoitajan apua jos on vauvan kanssa kotona ja isommat lapset ovat päiväkodissa. Saahan sitä haaveilla sellaisesta, mutta minusta tuntuu että siinä tehtäisiin jo karhunpalvelus. Kyllä omista valinnoistaan pitää oppia vastuuta kantamaan.
Sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelua saa kyllä, mutta useimmissa kunnissa se vaatii esim. sosiaalityöntekijän arvion. Esim. Helsingissä apua saa mm. monikkolapsiperheet, perheet, joissa on esim. vanhemmalla sairaus tai tapaturma. Tukea saa pari kuukautta ja tietyn tuntimäärän viikossa. Koska palvelua on aina liian vähän verraten halukkuuteen saada sitä, sitä ei saa loputtomiin. Ensi sijaisesti uupuneen äidin tuki tulee lapsen toiselta huoltajalta. Yhteiskunnan asia ei ole paikata kenenkään lusmuilua. Usein käytetäänkin kotipalvelun sijaan perhetyötä. Ei se kotipalvelu kanna, jos isä ei mitenkään osallistu. Perhetyön tavoitteena on jakaa vastuiden jakautumista perheessä. Kannattaa ymmärtää, että kotipalvelua hakee myös yllättävän paljon perheitä, joissa lapset jo isompia ja äiti kotona. On aivan varmaa, että jonkun kymmenvuotiaan äiti ei todellakaan kotipalvelua saa.
Miten nämä ihmiset pärjäävät sitten, kun äitiysloma päättyy ja pitää mennä työelämään ja lapsi/lapset päiväkotiin, jos vauva-aika on noin rankkaa?
Ihan samalla tavalla sitä univelkaa kerääntyy vanhemmille kun ovat työelämässä, kun lapset heräilevät yöllä.
Vai onko tarkoitus, veronmaksajien piikkiin palkata jokaiseen lapsiperheeseen kunnallinen kodinhoitaja, tekemään kotitöitä ja helpottamaan lapsiperheen arkea vapaa-ajalle, kun vanhemmat tekevät 8-10h työpäivää matkoineen.
Alue: Aihe vapaa
Tarkoititko kotiapulaista? Heidän palkkansa maksoi perhe itse. Oli eri kuin kunnallinen kodinhoitaja, joka tuli siis kunnan kautta. Sitä en osaa sanoa, millä perusteella maksu määräytyi, kun olisi silloin lapsi itsekin.
Kodinhoitajan sai kunnasta vain jostakin erityisestä syystä, kuten äidin tai lapsen sairauden vuoksi.
Te jotka vaaditte puolison osallistumista, entä sitten jos puolisokin on sairas eikä kykene huolehtimaan lapsista? Siihen vaan sosionomi sohvalle istumaan ja neuvomaan, vai mitä?