Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2829)
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että heti ensimmäisenä ollaan huutamassa yhteiskuntaa apuun sen sijaan, että vaaditaan puolisoa kantamaan vastuunsa. Työssäkäynti ei ole syy luistaa perhe-elämästä.
Aivan varmasti sitä puolisoa on jo satoja kertoja vaadittu kantamaan vastuunsa omista lapsistaan ennen kuin yhteiskuntaa pyydetään apuun. On vain olemassa niin kamalia puolisonkuvatuksia, etteivät he välitä siitä, vaikka toinen olisi luhistumassa valvottavaa vauvaa ja taaperoa hoitaessa. Puolisonkuvatus kun tietää, ettei se vastuullinen puoliso jätä lapsia heitteille.
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko itsekään, että sanon, mutta älkää hyvät naiset suostuko äideiksi. Tietenkään mitään apua ei saa, koska äitejä ei arvosteta. Niin yksinkertaista tämä on.
Arvostetaan, jos on arvostettavaa. Äitini pesi käsin sideharsovaipat ja tiskit. Teki ansiotyötä ja äitiysloma oli n. 8 viikkoa. Mitä te nyt kuvittelette olevanne lähes vuoden äitiyslomallanne ja hoitovapaillanne ja kotitalouskoneinenne?
Älkää lisääntykö missään nimessä, kun ette osaa pärjätä elämässä. Pääsee muut vähemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko itsekään, että sanon, mutta älkää hyvät naiset suostuko äideiksi. Tietenkään mitään apua ei saa, koska äitejä ei arvosteta. Niin yksinkertaista tämä on.
Arvostetaan, jos on arvostettavaa. Äitini pesi käsin sideharsovaipat ja tiskit. Teki ansiotyötä ja äitiysloma oli n. 8 viikkoa. Mitä te nyt kuvittelette olevanne lähes vuoden äitiyslomallanne ja hoitovapaillanne ja kotitalouskoneinenne?
Älkää lisääntykö missään nimessä, kun ette osaa pärjätä elämässä. Pääsee muut vähemmällä.
Ja kasvatti sinut? Siinä vasta arvostettavaa.... :DDDD
Joo ei auteta enää ketään. Sairaat kuolkoot jne näin yhteiskunta toimii, eiku ? Heikot sortuu elontiellä vanhukset varmaan ekana?
Kouluissa pitäisi opettaa tytöille realistisesti, mitä synnyttämisen jälkeen tapahtuu: Olet hel vetin kipeä ja väsynyt, mutta äiti ei ole enää tärkeä, vaan on pelkkää pas kaa, kukaan ei auta ja tue sinua. Isää ei kiinnosta vauva eikä koti yhtään, olet yksin vastuussa kaikesta, vauva rääkyy tunnin välein 24/7, tulet olemaan kirjaimellisesti kuoleman väsynyt ja alat nähdä ja kuulla olemattomia. Et tule olemaan missään kohdassa onnellinen.
Hyvä testi olisi, että kaikki yläasteella olevat tytöt kokeilevat olla 3 päivää TÄYSIN nukkumatta ja lepäämättä ja jos eivät tunne itseään yhtään väsyneeksi sen jälkeen, niin heillä on suht hyvät mahdollisuudet selviytyä äitiydestä.
Mikäli joku tämän jälkeen uskaltautuu raskaaksi ja vauva on helppo tai mies jopa osallistuu, niin hieno juttu. Jos ei ole helppo vauva eikä miestä kiinnosta, niin ainakin siitä on kerrottu totuudenmukaisesti, eikä KAUNISTELTU pas kanpuhumisella.
Pian kukaan ei tee lapsia tai korkeintaan sen yhden, koska voimat eivät riitä. Sitten on turha KENENKÄÄN parkua suomalaisten alhaista syntyvyyttä tai että "Kuka hoitaa lapsettomia/pas kasti lapsiaan kohdelleita vanhuksia?!?"
Ja miksi juuri äitien väsymys PITÄÄ ottaa tosissaan, voisi johtua vaikka siitä, että ÄIDIT OVAT VASTUUSSA VAUVASTA, toisin kuin esim. lapsettomat. Kyllä huomaa, miten keskenkasvuista porukkaa täällä nykyään kirjoittelee.
Ja mitä tulee fraasiin "Kyllä ennen äidit vaan jaksoivat, kun oli pakko jaksaa!" Yms p askaa, niin ennen lapset olivat aivan heitteillä keskenään ja lapsia kuoli suurempia määriä kuin nykyään. Onko siinäkään mitään järkeä? Äitini oli yksinhuoltaja, koska isää ei yllättäen kiinnostanut. Itse pysyin hengissä (ihme kyllä), mutta päädyin sek suaalisen hyväksikäytön uhriksi pienenä tyttönä, koska äiti yritti omalla tahollaan selviytyä. Tämä kaikki vaikuttaa elämääni negatiivisesti edelleen.
Kiitos, että sain purkaa ainakin osan katkeruudestani tänne ja anteeksi, jos joku tästä mielensä pahoittaa.
Eihän sitä apua saa ihmisetkään joiden väsymys ja uupumus on tullut muista kun itseaiheutetuista syistä.
Äitiys on valinta, eikä pitäisi tulla yllätyksenä että se on rankkaa?
Koska äidit ei kiinnosta ketään, edes yhteiskuntaa. Äidit on olemassa vain tuottaakseen jälkeläisiä. Heidän itsensä arvo on nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ilmainen kotiapulainen? Ei kuule yhteiskunta toimi tuolla tavalla, että normaalia elämää tullaan ilmaiseksi auttamaan. Se on sitä apua, että sulla on ympärillä neuvoja ja sosiaalitoimi ja lastensuojelu, sua tarkkaillaan ja sun kanssa keskustellaan. Kaikkialla ei ole sitäkään.
Millä tavalla pitkäkestoiseen unen puutteeseen auttaa keskustelu ja tarkkailu?
Missä vauvan isä on? Isovanhemmat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko itsekään, että sanon, mutta älkää hyvät naiset suostuko äideiksi. Tietenkään mitään apua ei saa, koska äitejä ei arvosteta. Niin yksinkertaista tämä on.
Arvostetaan, jos on arvostettavaa. Äitini pesi käsin sideharsovaipat ja tiskit. Teki ansiotyötä ja äitiysloma oli n. 8 viikkoa. Mitä te nyt kuvittelette olevanne lähes vuoden äitiyslomallanne ja hoitovapaillanne ja kotitalouskoneinenne?
Älkää lisääntykö missään nimessä, kun ette osaa pärjätä elämässä. Pääsee muut vähemmällä.
Kuka sitä 2 kk ikäistä vauvaa hoiti, kun äiti oli töissä?
Vierailija kirjoitti:
Kouluissa pitäisi opettaa tytöille realistisesti, mitä synnyttämisen jälkeen tapahtuu: Olet hel vetin kipeä ja väsynyt, mutta äiti ei ole enää tärkeä, vaan on pelkkää pas kaa, kukaan ei auta ja tue sinua. Isää ei kiinnosta vauva eikä koti yhtään, olet yksin vastuussa kaikesta, vauva rääkyy tunnin välein 24/7, tulet olemaan kirjaimellisesti kuoleman väsynyt ja alat nähdä ja kuulla olemattomia. Et tule olemaan missään kohdassa onnellinen.
Hyvä testi olisi, että kaikki yläasteella olevat tytöt kokeilevat olla 3 päivää TÄYSIN nukkumatta ja lepäämättä ja jos eivät tunne itseään yhtään väsyneeksi sen jälkeen, niin heillä on suht hyvät mahdollisuudet selviytyä äitiydestä.
Mikäli joku tämän jälkeen uskaltautuu raskaaksi ja vauva on helppo tai mies jopa osallistuu, niin hieno juttu. Jos ei ole helppo vauva eikä miestä kiinnosta, niin ainakin siitä on kerrottu totuudenmukaisesti, eikä KAUNISTELTU pas ka
Meillä otti vastuuta sekä vauvan isä että äiti, näin tehtiin myös sukulais/tuttavaperheissä.
Suomessa on edelleenkin luultavasti lähes maailman parhaat tuet lapsiperheille, niistä ei ole leikattu.
Mikään ei tietysti riitä.
Kannattaa oikeasti harkita (kun on ilmaiset ehkäisypalvelutkin), että onko valmis ja jaksaako pitää niistä lapsista huolta aikuisiksi asti.
Ja isäkin paikalla voisi olla hyvää suunnittelua ja helpottaa hoitamista.
Ei nykyisin enää saa halvalla maalta piikoja, sielläkin maksetaan työttömyystukia ym.
Kyllä ihan jokainen selviää ns. tavallisen vauvan kanssa, vaikka raskastahan se alkuaika aina on huonon nukkumisen vuoksi. Se on totta, että vauvan synnyttyä äidin asema muuttuu, hänen tehtävänsä ja merkityksensä on huolehtia siitä synnyttämästään ihmisestä eikä hänellä muuta merkitystä moneen vuoteen sitten olekaan.
Mutta jos vauvalla on koliikkia tai joku muu syy huonoon nukkumiseen, niin kuin joku kirjoitti että herää koko ajan tunnin välein, niin silloin pitäisi olla kotiapua saatavilla päiväsaikaan, niin että koetettaisiin varmistaa esim. yhden kerran vuorokaudessa äidille 4 tunnin pätkä unta. Eihän sitä apua tarvittaisi kuin muutaman kuukauden ajan ja olisi kyllä varmasti perusteltua yhteiskunnankin kannalta.
Ennen vanhaan on ollut kyllä apuja enemmän. Isovanhempieni mukaan sotien jälkeen synnyttäneen äidin annettiin levätä ja usein isovanhemmat hoitivat vastasyntynyttä ( tietenkin poikkeuksia oli ja jonkun piti heti lähteä pellolle tai navettaan). Tuohon aikaan myös kyläyhteisö auttoi.
Ennen -90 luvun lamaa omassa lapsuudessani meillä kävi säännöllisesti kunnan kodinhoitajat auttamassa. Muistan kun kodinhoitajat siivosivat, tekivät ruokaa ja vahtiva meitä lapsia. Nykyään olet yksin. On suorastaan kuin kidutusta, että äidin pitäisi vauvaiän ajan eli vajaa vuoden olla nukkumatta. Sitten ihmetellään vielä alhaista syntyvyyttä. Merkillistä tämä nykyaika.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihan jokainen selviää ns. tavallisen vauvan kanssa, vaikka raskastahan se alkuaika aina on huonon nukkumisen vuoksi. Se on totta, että vauvan synnyttyä äidin asema muuttuu, hänen tehtävänsä ja merkityksensä on huolehtia siitä synnyttämästään ihmisestä eikä hänellä muuta merkitystä moneen vuoteen sitten olekaan.
Mutta jos vauvalla on koliikkia tai joku muu syy huonoon nukkumiseen, niin kuin joku kirjoitti että herää koko ajan tunnin välein, niin silloin pitäisi olla kotiapua saatavilla päiväsaikaan, niin että koetettaisiin varmistaa esim. yhden kerran vuorokaudessa äidille 4 tunnin pätkä unta. Eihän sitä apua tarvittaisi kuin muutaman kuukauden ajan ja olisi kyllä varmasti perusteltua yhteiskunnankin kannalta.
Lapsella on kaksi vanhempaa. He vuorottelevat tietenkin nukkumisen ja hoitamisen osalta.
Aloitus on tehty Marinin hallituksen aikaan, eikö silloinkaan saanut tarpeeksi apua lapsiperheet, vaikka rahaa oli?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihan jokainen selviää ns. tavallisen vauvan kanssa, vaikka raskastahan se alkuaika aina on huonon nukkumisen vuoksi. Se on totta, että vauvan synnyttyä äidin asema muuttuu, hänen tehtävänsä ja merkityksensä on huolehtia siitä synnyttämästään ihmisestä eikä hänellä muuta merkitystä moneen vuoteen sitten olekaan.
Mutta jos vauvalla on koliikkia tai joku muu syy huonoon nukkumiseen, niin kuin joku kirjoitti että herää koko ajan tunnin välein, niin silloin pitäisi olla kotiapua saatavilla päiväsaikaan, niin että koetettaisiin varmistaa esim. yhden kerran vuorokaudessa äidille 4 tunnin pätkä unta. Eihän sitä apua tarvittaisi kuin muutaman kuukauden ajan ja olisi kyllä varmasti perusteltua yhteiskunnankin kannalta.
Saat äitiyden kuulostamaan ihan kuolemantuomiolta. Kuka siihen lähtee jos koko oma elämän merkityskin katoaa vuosikausiksi. Onneksi kaikille ei käy noin, lapsia ei syntyisi muuten lainkaan. Omani on jo aikuinen, on säilynyt oma elämä. Alkuun siitä tosin sai vääntää lujaa ennen kuin mies tajusi.
Äidit jätetään selviytymään yksin heti synnytyksen jälkeen sairaalassa. Vauva on vierihoidossa alusta asti, vaikka olisit kolme vuorokautta synnyttänyt ja valvonut menettänyt paljon verta tai leikattu. Lepoa ei saa, ellei ole niin onnekas tilanne, että on perhehuone ja isä auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Koska äidit ei kiinnosta ketään, edes yhteiskuntaa. Äidit on olemassa vain tuottaakseen jälkeläisiä. Heidän itsensä arvo on nolla.
Jep, ei yksin äidit, vaan naisten jaksaminen yleensäkään ei ole useimpia kiinnostava asia. Kaikki pitäisi vain jaksaa ja kestää, vaikka oma kokemus olisi, että väsymys haittaa normaaleja arkirutiineja. Väsynyttä syyllistetään "itseaiheutetusta väsymyksestä", eikä myötätuntoa heru. Ongelma on jossain paljon syvemmällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä en usko itsekään, että sanon, mutta älkää hyvät naiset suostuko äideiksi. Tietenkään mitään apua ei saa, koska äitejä ei arvosteta. Niin yksinkertaista tämä on.
Arvostetaan, jos on arvostettavaa. Äitini pesi käsin sideharsovaipat ja tiskit. Teki ansiotyötä ja äitiysloma oli n. 8 viikkoa. Mitä te nyt kuvittelette olevanne lähes vuoden äitiyslomallanne ja hoitovapaillanne ja kotitalouskoneinenne?
Älkää lisääntykö missään nimessä, kun ette osaa pärjätä elämässä. Pääsee muut vähemmällä.
Kuka sitä 2 kk ikäistä vauvaa hoiti, kun äiti oli töissä?
Naapurin äiti, jolla oli samanikäinen vauva. Hänellä ei ollut työpaikkaa. Siellä ne pötköttelivät rinnakkain tyytyväisenä parivuoteella, kun mentiin hakemaan. Mies kyllä yleensä hoiti viemiset ja hakemiset, kun hänellä oli (parjattuna, kadehdittuna) opettajana, lyhyemmät työajat.
Olisiko kannattanut hankkia lapset nuorempana jolloin jaksaa eikä vasta eläkeiän kynnykselä kun on kertynyt painoa ja elimistö on jo raihnaistunut.