Yli kolmekymppisenä tuntuu siltä, etten ehkä olekaan hetero
Mulla on aina ollut pelkästään poikaystäviä, mutta ei mitään todella pitkää, kestävää suhdetta. Pisin suhde siis 4 vuotta, ja olin mieheen todella rakastunut ja kipinää oli, mutta lopulta en jaksanut enää sitä vuoristorataa mitä se suhde oli. Ei ollut sellaista luottamusta ja ystävyyttä suhteen pohjalla, ei ollut pettämistä (ainakaan tietääkseni) mutta monella muulla tapaa luottamusta rikottiin ja ongelmana oli miehen alkoholinkäyttö.
Nyt kun oon tapaillut jo useamman vuoden muita, tuntuu, etten oikeastaan koe minkäänlaista henkistä yhteyttä suurimman osan miehistä kans. Silti kun ajattelen seksiä, ajattelen aina miehiä, enkä koskaan naisia. Mutta silti mieluummin haluan viettää aikani naisten kanssa, koska siitä saa aina enemmän, silloin on oikeasti kivaa. Niin nyt vaan mietin sitäkin vaihtoehtona, että ehkä voisin nähdä myös elämänkumppanina naisen, koska eihän seksin nyt tarvitse kaikkea määrittää? Suurin osa yhdessä vietystä ajasta on kuitenkin jotain muuta.
Onko kukaan muu alkanut kyseenalaistamaan omaa heterouttaan tällä tapaa? Tavallaan enemmän järjen, kuin tunteen kautta... tai että mulla ei edelleenkään ole sellaista selkeää HALUA, että haluan naisen kumppaniksi, mutta jollakin tapaa se vaihtoehto on nyt mielessä... tai en osaa sanallistaa tätä, kuulostaako kenellekään yhtään tutulta nämä ajatukset? :D Tuntuu ainakin siltä että muiden kaapista tulemiset on hyvin erilaisia tarinoita, kun tämä mun tilanne.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Olen naisista pitävä nainen ja omasta puolestani sanon, että en haluaisi olla parisuhteessa, jossa toinen osapuoli ei tunne minua kohtaan seksuaalista vetoa. En myöskään haluaisi kumppanikseni naista, joka on "järjellä" päättänyt alkaa seurustella naisten kanssa vain siksi, että on pettynyt miehiin. Jossain vaiheessa aidon vetovoiman puute alkaa rapauttaa suhdetta ja se heijastuu ikävästi molempiin osapuoliin.
Sinulle voisi sopia kämppis- tai kommuunityyppinen järjestely kaverinaisten kanssa, koska naisten seurassa viihdyt mutta et vaikuta olevan heistä seksuaalisesti kiinnostunut. Parisuhdetta ei tarvita yhdessäasumiseen tai elämänkumppanuuteenkaan. Parasta ehkä olisi, että keskittyisit nyt tulemaan sinuiksi tunteidesi ja sen, mitä oikeasti haluat, kanssa. Et ole todellakaan ainoa, joka on alkanut kyseenalaistaa seksuaalista identiteettiään yli kolmekymppisenä.
Mä oon miettinyt myös tuota kommuuniasumista, mut kyl mä haluaisin ihan elämänkumppanin, ja elää sit vaan ihan kahdestaan. En tiedä jos se vetovoima sit sieltä tulis ja muodostuis ajan kanssa jonkun naisen kanssa. Mutta eikö seksin merkitys myös vähene iän myötä? Kyllä varmaan kokisin ehkä muunlaista vetovoimaa, kuin seksuaalista. Mutta ymmärrän tuon, en mäkään haluaisi olla jonkun kanssa, joka olis mun kanssa vain järkisyistä, kyl pitäisi olla tunnetta myös.
Mistä sen voi tietää lopulta, mitä oikeasti haluaa, kauheen vaikeeta tietää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan, että voiko ikä jotenkin vaikuttaa siihen, että ymmärrän paremmin mitä parisuhteelta ja kumppanilta haluan, ja että ehkä se mulle sopiva parisuhde ei olekaan miehen kanssa.
ap
Mutta olisiko se parisuhde naisen kanssa ilman seksiä? Se on enemmänkin kaverisuhde silloin. Seksuaalisuus on yleensä hyvin olennainen osa parisuhdetta.
Mutta eikö aika monissa pitkissä liitoissa seksi oo aika sivuroolissa? Jos suhteen tilaa mittais vaan seksin kautta niin kuinkahan moni yli 5 tai 10 vuotta yhdessä ollut pari sais suhteestaan hyvät pisteet?
Unohtui laittaa ap 22 ja 23 viesteihin.
Tuo asia sun täytyy itse ratkaista,tosin itsekin kipuilin asian kanssa pitkään. Ja uskoisin, että asia selkenee,kun oikea ihminen tulee vastaan.
En määrittele itseäni lesboksi,mutta biseksuaaliksi kyllä. Olen kuitenkin elänyt heterosuhteessa pitkään. Tuli kaapista ulos 40v.
Haluat siis vain kaveri-suhteen naisen kanssa? Ei kai kukaan oikeasti lesbo haluais seukata sun kans, jos tietäis ettet halua seksiä hänen kanssaan. Kai muistat sitten kertoa tämän sille naiselle? Ei pidä sekoittaa tätä ns.vanhoihin pareihin, jotka ovat olleet kauan yhdessä. Heillä on sentään joskus ollut seksiä, ja mahdollisesti lapsiakin. Sinä lähdet siitä periaatteesta että seksiä ei tule ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Haluat siis vain kaveri-suhteen naisen kanssa? Ei kai kukaan oikeasti lesbo haluais seukata sun kans, jos tietäis ettet halua seksiä hänen kanssaan. Kai muistat sitten kertoa tämän sille naiselle? Ei pidä sekoittaa tätä ns.vanhoihin pareihin, jotka ovat olleet kauan yhdessä. Heillä on sentään joskus ollut seksiä, ja mahdollisesti lapsiakin. Sinä lähdet siitä periaatteesta että seksiä ei tule ollenkaan.
En tiedä vielä mitä haluan, kunhan pohdin asiaa.
En siis tarkoita että haluan vain kaverisuhteen, mutta en haluais myöskään ajatella elämänkumppanin valintaa pelkästään seksin kautta. Kun ei mulla edes ole kokemusta seksistä naisen kanssa, miten voisin tietää tykkäänkö siitä vai en.
En tiedä, en ehkä osaa selittää tätä vielä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo asia sun täytyy itse ratkaista,tosin itsekin kipuilin asian kanssa pitkään. Ja uskoisin, että asia selkenee,kun oikea ihminen tulee vastaan.
En määrittele itseäni lesboksi,mutta biseksuaaliksi kyllä. Olen kuitenkin elänyt heterosuhteessa pitkään. Tuli kaapista ulos 40v.
Selkeintä sinulle vasta siis kun olit tavannut oikean ihmisen?
Hankalaa kun nykyään missään ei oikein tapaa ketään, ei tutustu ja törmäile ihmisiin aidosti, ja kohtaa sillain sukupuolettomasti vaan tinderissä pitäisi valmiiksi päättää että hakee naisiakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan, että voiko ikä jotenkin vaikuttaa siihen, että ymmärrän paremmin mitä parisuhteelta ja kumppanilta haluan, ja että ehkä se mulle sopiva parisuhde ei olekaan miehen kanssa.
ap
Mutta olisiko se parisuhde naisen kanssa ilman seksiä? Se on enemmänkin kaverisuhde silloin. Seksuaalisuus on yleensä hyvin olennainen osa parisuhdetta.
Jokainen määrittelee itse mikä itselleen on olennaista parisuhteessa. Se on oma parisuhde, ei jonkun muun. Joten kukaan muu ei voi sanoa mikä on olennaista siinä kuin itse.
Alan olla 60 ja joskus mietin olisiko se sittenkään ollut huono vaihtoehto.
Tuhlasin elämäni väkivallan ja väkivallan uhkan alla. Naisen kanssa olisi voinut painia tasavertaisesti.
Nyt kun oma kroppa pääsi rupsahtamaan, ei enää ole ajankohtaista. Kun estrogeeni vähenee on myöhäistä.
Elämä menee niin äkkiä.
[/quote]
Et sä ole kavereillesi mitään selityksiä velkaa tai muutenkaan velvollisuus tulla heille kaapista ulos ennen kuin voit lähteä edes kartoittamaan sitä mitä oikeasti haluat. Ihmiset, jotka kuuluvat itse seksuaalivähemmistöön ovat kulkeneet saman tien ja tietävät kyllä, että ketään ei saa painostaa kaapista ulos, vaan sen on annettava tapahtua rauhassa ja siinä järjestyksessä kuin ihminen itse haluaa.
Mulla on kaksi läheistä tajunneet vasta + 30-vuotiaina, etteivät olekaan heteroita. Meidän ikäiset kun ovat vielä kasvaneet hyvin heteronormatiivisessa maailmassa ja ajautuneet seurustelemaan vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa koska "niin kuuluu tehdä". Nyt sitten iän ja itsetuntemuksen myötä monet havahtuvat siihen, että ne valmiit askelkuviot eivät olleetkaan itseään varten.
Menestystä uuteen vaiheeseen elämässäsi :)[/quote]
Piti tähänkin vastata, että kiitos tästä viestistä! Kolmessakympissä on mun mielestä jotain vaikeaa, kun tuntuu yhtäkkiä siltä et jos sun oletetaan olevan hetero, niin pitäis sit se perhe ja sun muut olla, mutta musta tuntuu siltä etten sovikaan siihen perinteiseen kuvioon. Ehkä jos ympärillä alkaa näkymään myöhemmin se, et ei kaikilla muillakaan mene niin perinteisesti. Nyt vaan tuntuu siltä että on poikkeava ja että mussa on jotain vikaa, kun ei tunnu löytyvän sopivaa miestä. En myöskään haluaisi, et muut kattoo mun tilannetta säälien mut en haluaisi pakottaa itteäni johonkin, mikä ei tunnu itselle oikealta.
Kiitos toivotuksista, olipa kiva saada kannustusta :)
Ap
Muistui mieleeni tuolta seksipaltalta vanha keskutelu, josta saate ehkä jotain virikettä tuntemuksiisi: https://www.vauva.fi/keskustelu/4614534/haluaisiko-joku-mahd-kysya-jota…
- Tai ainakin minusta sen avannut bi-mies vaikutti verraten fikulta monissa kirjoituksissaan, joista hän itsekin taisi kirjoittaa, että kirjoitellessaan niitä samalla selitti asiaa itselleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Alan olla 60 ja joskus mietin olisiko se sittenkään ollut huono vaihtoehto.
Tuhlasin elämäni väkivallan ja väkivallan uhkan alla. Naisen kanssa olisi voinut painia tasavertaisesti.
Nyt kun oma kroppa pääsi rupsahtamaan, ei enää ole ajankohtaista. Kun estrogeeni vähenee on myöhäistä.
Elämä menee niin äkkiä.
Mutta eikai kuusikymppisenäkään vielä ole liian myöhäistä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan, että voiko ikä jotenkin vaikuttaa siihen, että ymmärrän paremmin mitä parisuhteelta ja kumppanilta haluan, ja että ehkä se mulle sopiva parisuhde ei olekaan miehen kanssa.
ap
Mutta olisiko se parisuhde naisen kanssa ilman seksiä? Se on enemmänkin kaverisuhde silloin. Seksuaalisuus on yleensä hyvin olennainen osa parisuhdetta.
Mutta eikö aika monissa pitkissä liitoissa seksi oo aika sivuroolissa? Jos suhteen tilaa mittais vaan seksin kautta niin kuinkahan moni yli 5 tai 10 vuotta yhdessä ollut pari sais suhteestaan hyvät pisteet?
No ei kai nyt kyse ole siitä että kuinka usein sitä seksiä on. Vaan siitä että sitä seksuaalista vetovoimaa ylipäänsä on, edes alussa. Ei ne heteroparisuhteetkaan alkaisi ilman sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan, että voiko ikä jotenkin vaikuttaa siihen, että ymmärrän paremmin mitä parisuhteelta ja kumppanilta haluan, ja että ehkä se mulle sopiva parisuhde ei olekaan miehen kanssa.
ap
Mutta olisiko se parisuhde naisen kanssa ilman seksiä? Se on enemmänkin kaverisuhde silloin. Seksuaalisuus on yleensä hyvin olennainen osa parisuhdetta.
Jokainen määrittelee itse mikä itselleen on olennaista parisuhteessa. Se on oma parisuhde, ei jonkun muun. Joten kukaan muu ei voi sanoa mikä on olennaista siinä kuin itse.
Ei nyt mitä tahansa suhdetta voi kutsua parisuhteeksi.
Median pakkohomotus on siis tehonnut sinuun!
Ei kiinnosta ketään, seksi on lisääntymistä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin vaan, että voiko ikä jotenkin vaikuttaa siihen, että ymmärrän paremmin mitä parisuhteelta ja kumppanilta haluan, ja että ehkä se mulle sopiva parisuhde ei olekaan miehen kanssa.
ap
Mutta olisiko se parisuhde naisen kanssa ilman seksiä? Se on enemmänkin kaverisuhde silloin. Seksuaalisuus on yleensä hyvin olennainen osa parisuhdetta.
Mutta eikö aika monissa pitkissä liitoissa seksi oo aika sivuroolissa? Jos suhteen tilaa mittais vaan seksin kautta niin kuinkahan moni yli 5 tai 10 vuotta yhdessä ollut pari sais suhteestaan hyvät pisteet?
Vanha sanonta toteaa, että seksi on 10 % suhteesta kun se toimii, ja 90% kun se ei toimi. Älä vähättele seksin merkitystä. Ja voin kertoa, että ainakaan 17 avioliittovuotta ei ole vähentänyt sen merkitystä mihinkään.
Luultavasti sinulla on vaan ollut vääränlaisia miehiä, ja koska nykyään on muotia olla sateenkarelainen, haluaisitkin siksi kokeilla naista. Eikä siinä ole mitään pahaa, mutta onhan se vähän väärin sitä toista naista kohtaan. On vähän väärin larpata olevansa bi, kun selvästikään et ole -jos et esim. fantasioi seksistä naisten kanssa tai näe eroottisia unia naisista, on asia aika selvä. Kyse ei ole siitä, että "kokemus puuttuu".
Ihan tosi iso osa naisista viihtyy muuten paremmin naiskavereidensa kuin miestensä kanssa. Johtunee lajimme kehityshistoriasta; naiset keräili keskenään ja miehet metsästi keskenään ja yhdessä oltiin vaan iltanuotiolla ja vällyjen välissä.
Tämä EI tarkoita sitä, etteikö myös jokseenkin täydellinen, syvällisesti tyydyttävä "soulmate" -parisuhde olisi mahdollinen. Itse elän sellaisessa, mutta mitä olen ihmisiä havainnoinut, useimmille ei sellaista löydy, eikä se tarkoita, että olisi bi. Se tarkoittaa vaan, että elämä on tosi epäreilua joskus.
Mutta ÄLÄ ala kuvitella, että seksitön tai huonon seksin suhde muuten sopivan kanssa olisi jotenkin parempi vaihtoehto kuin kokeilemasi hyvän seksin suhde muuten väärän kanssa. Ei se ole. Täytyy löytää joku, jonka kanssa kaikki natsaa.
N44
Mutta olisiko se parisuhde naisen kanssa ilman seksiä? Se on enemmänkin kaverisuhde silloin. Seksuaalisuus on yleensä hyvin olennainen osa parisuhdetta.