***ELOISAT maanantaina***

Oli tuo Jamssan kirjoitus kuin omalta koneeltani lähtenyt. Eilenkin tuli sellainen olo, että pitikö mun taas kirjoittaa ja yrittää auttaa toista, kun monesti olisi helpompi olla kirjoittamatta (ja huomasin männäviikoilla, että sinäkin kirjoittelit harvemmin kuten minäkin, joten samoja aatoksia taitaa olla ajoittain). Minä kun olen lastentarhanopettaja niin mulla on ammattitautina yrittää vanhempia auttaa ja tukea, etenkin jos apua tarvitaan (myönnän joskus jakelevani konsteja, vaikkei niitä kysytäkään=). Kiukkuisen kiitoksen jälkeen tulee sitten sellainen fiilis, että pitikö mun taas avata sanainen arkkuni, vaikka toki tiedän, ettei kasvotusten tuollaista vastausta tulisikaan. OIkein alkoi naurattamaan, kun kuvittelin itseni päiväkodin pihalle juttelemassa jonkun äidin kanssa, joka valittaa väsymystään. Kun siihen jotain yritän keksiä avuksi, vastaisi tämä äiti kipakkana " eikö se tullut jo selväksi, ettei se ja se auta " tms. Menisi kyllä meikäläinenkin kerrankin sanattomaksi.



Mutta tämä on virtuaalikeskustelua, joten yritetään puolin ja toisin olla liikoja tulkitsematta. Olen ennenkin huomannut, etten osaa välttämättä kirjoittamalla tuoda punaista lankaa esille. Olen harkinnut kokonaan siirtyväni realitykeskusteluihin elokuisten kanssa, eli hoitamaan vuorovaikutuksen niissä kuukausitapaamisissa.



Erian kirjoitukset on kyllä hauskoja, vaikka kerrotkin pyllylleen menneistä asioista! Osaat ilmaista itseäs hauskasti sekä kirjoittaen että puhuen. Huumoria tässä kotiäitiydessä tarvitaankin, ilman ei kyllä selviäis.



Meillä on taas anoppitaistelut menossa, kun appi ja anoppi eivät pysty ymmärtämään, että me haluaisimme olla joulun kotona. Niin pitkään jankkasivat mieheltäni, että miksi me ei tulla, että mieskin alkoi koko suunnitelmaa ihmettelemään (niin, miksi tosiaan en pääse äidin luo???) ja kaatoi koko suunnitelman ja päätöksen mun niskaan. Siitäkös miehelle suutuin, että mun syyksi laittoi joulukuviot, aivan kuin hän ei itse seisoisi asian takana. Ja on anopinkin vaikea sulattaa asiaa, jos se on minun tahtoni, esn sijaan että mieheni sanoisi, että hän haluaa olla joulun kotona. Tekis niin mieli ottaa äkkilähtö etelän lämpöön jouluksi, tietenkin yksin =) Menköön mies lasten kanssa sitten äitinsä helmoihin koko jouluksi.



Eiköhän tämä jo riitä, adios!



Pumpuli &co

mun pitäs maata nyt just tossa sohvalla ja nautiskella, kun Jaakko nukkuu kerrankin ja kakkonen kattelee videoita, mutta kun...



Ikarus Ja Pumpuli: kiitos! :D



Mie aloin tuossa hetken kun olin sohvalla levynä, pyörittämään tämmöstä ajatusta, että jos minä olisin Jumala, niin: Miehet synnyttäisi ja juurikin nimenomaan niillä vehkeillä mitä heillä on olemassa. Siitä kun yrittäisi kikkelin päästä pusata kuuskilosta vauvaa ja itse siinä vierellä sadistisena vaan ilokaasun kanssa huseerais, niin aikun tekis nannaa sielulle! Mitä, etkö muka jaksa ponnistaa, no ei sitten muuta kun keisarinleikkausta vaan juu, eikä puudutuksia tässä keretä antaa, samoilla lämpösillä vaan...Eikä mitään nättiä yhtä viiltoa ylhäältä alas taiks poikittain, kun laitetaan kokorahan edestä semmonen ristiviilto.

Mitä, en minä ehdi nyt jäämään äitiyslomalle sun kanssa, kun nyt on just tuolla töissä ihan kauhee kiirus ja varpajaista pukkaa, Mirkun läksiäisiä ja Maija tulojaisia, että katellaan tossa parin kuukauden perästä, josko sillon ehtisin. Ja voip olla, et sillonkin pukkaa tyttöjen kanssa keilaamaan menoa ja tietty parikertaa viikossa tarttee päästä vähän tuulettumaan parille! :)



Miulla taitaa heittää nyt nii pahasti, että haen nuo laskut mitä tuo postinsetä tuonne tyrkkäs laatikkoo.



E

hyvä että huumoria löytyy ;)

pakko se on vääntää että jaksaa..on piristävää lueskella kaikkien juttui vaik itellä ei oo mitään ihmeellistä...nooh terve vaan..:D

Täällä naurettiin vedet silmissä...Voi sitä kuvaa mikä mieleen syntyi omasta ukosta pukeltamassa vauvaa,kun miehellä on kaamean alhainen kipukynnyskin...hah-hah-haa:))))))))Juu...ja vois todeta miehelle,että sori nyt, mutta huomenna on tärkeä miitinki, että et viittis pitää vauvaa hiljaisen yöllä ja pahus kun nuo mun työvaattetkin pitäisi silittää... ja haluaisin nähdä miehen, kun yrittäisi pitää itseään kaiken kiireen ja väsymyksen keskellä seksikkäänä, aina valmiina, puolisona...Ollappa Jumala edes yhtenä päivänä...



Jaaha nyt on pakko välillä poistua...



Ope

Olen taustalla lueskellut, mutta en ole jaksanut kirjoitella.



Meillä on yöt nyt sujuneet aika kivasti. Illat ovat hieman vaikeita, kun tuo saattaa huutaa kurkku suorana enkä tiedä mikä on. Sitten tulee pari pierua ja röyhis niin sen jälkeen huolii yleensä sitten iltamaidonkin ja rauhoittuu. Sellasta iltaunta pari tuntia ja yöunet 5tuntia putkeen.



Oltiin ekaa kertaa yökylässä mummilassa viikonloppuna. Meni tosi hyvin! Poika viihtyi mumminsa sylissä ja nukkui kivasti yönkin. Ja nukkui jopa päiväunetkin eilen siellä! Sain itsekkin vähän rentoutua siellä. Ja kun lauantaina saunottiin rauhassa...se on luksusta!



Tänään oltiin 3 kk neuvolassa. Sai ekan piikin. Ainakaan vielä ei ole mitään komplikaatioita tullut. Eikä edes itkenyt kun täti piikitti! Katseli vain silmä suurina. Hassua! = )



Nyt pitäisi levätä itsekkin...mutta en osaa. Poika nukahti hetkeksi sitteriin.



T: Pia ja Patrik 040906 eli 3kk

Kuukautisveret niiltä vois vuotaa vaikka nenästä ;D

hehheheeee :)...



JOULULAHJAT: miehelle enää hankkimatta. Lapsille en ees osta mitään.. Katellaan sitten että tartteeko jotakin ni alesta ostetaan.



JOAN74: täälläkään ei olla mitenkään joulufiiliksellä.. Mullakin pitää olla valkee joulu.. Mutta toisaalta tuo esikoinen kyllä saa mammanki joulumielelle, on aina niin haltioissaan kun näkee tonttuja telkussa jne. Pitäs varmaan ne jouluvalot ripustella, jos ne vähän piristäs.



HAMPAAT JA IMETYS: vielä onnistuu hyvin ja suuremmilta vaurioilta selvitty, kauhulla odotan kun ne ylähampaat tulee, mutta toivottavasti ei viel vähään aikaan.



PANTOUFLE: en kyllä osaa sanoa että onko siinä mitään rajoitusta et miten monta päivää saa suppoja antaa... Mutta koskaan ei kyllä ole lääkäri mitenkään rajannut meillä kipulääkkeen antoa (tytöllä takana kivat korvakierteet jne) muuten kuin just se päiväsatsi...

PUMPULI: jokos teidän -04 on juhlinu synttäreitään? Meillä biletetään sitten tammikuussa. (pähkäilee jo mimmosta kakkua tarjottas :))

Eria sinä olet ihan yliveto =) Nyt tämäkin mamma hymyilee harmaasta päivästä huolimatta.

On noi miehet joskus hassuja.



Meillähän on mies pitänyt KAIKKI YKSI ISYYSLOMAPÄIVÄÄ. Jippijaijee. Sinä päivänä oli isyyslomalla kun tultiin sairaalasta. Sitten heti taas töihin. Ja viikon päästä olikin heti koko viikon pois kotoa. Mä jäin yksin kolmen ipanan ja koiran kanssa. Ja ukon mielestä mä ihan turhaan otin stressiä, että ainahan hän on töiden takia ollut pois kotoa viikot... Joo, mutta ennen se kyllä malttoi olla isyyslomalla.



No nytpä hän sitten yllätti, hänellä on kuukauden loma ja sen jälkeen jää vielä kahdeksi viikoksi isyyslomalle. Eli nyt kun jäi kotiin niin on sitten tuossa jaloissa seuraavat 7 viikkoa. ARGH. Että mikään ei ole hyvä ;) Taidan olla aika vaativainen avopuoliso minäkin. Ole kotona - älä ole kotona - tee sitä - tee tätä, mutta älä ainakaan laita pyykkiä kun et osaa. Oikeasti, mies on aivan mahdottoman ihana puoliso ja isä. Ja sillä on ihan todella pakko olla aivan älyttömän pitkä pinna ja hyvä luonteenlaatu kun on kestänyt mua viimeiset 14 vuotta. Että pointsit siitä.



PUMPULILLE: sitä on niin vaikea tuoda jotain neuvoja tahi keinoja esille, kun helposti sitten se toinen osapuoli hermostuu, että tää on kuule koitettu jo tuhannen kertaa. Mutta aina niistä keinoista joku voi tepsiä. Mun mielestä dr phil sanoi hyvin (vaikka en ukosta kauheasti tykkää, ohjelma on turhan amerikkalainen mun makuun) kun hän sanoi, että miksi ihmeessä te toistatte sitä samaa kaavaa jatkuvasti kun huomaatte, että se ei tepsi (esim. lasten kurittaminen). Että miksi ihminen ei osaa tai uskalla ottaa uutta lähestymistapaa? Ja ennen kun kukaan nyt tästä loukkaantuu, niin tää on siis MULLE itselleni tärkeä ajatusmalli, että MUN itseni pitäisi osata katsoa asioita uudelta kantilta, ja siten löytää uusia toimintatapoja lasten kanssa ja muutenkin elämässä.



No nyt se ukko jo kantaakin tota vauvaa tuossa vieressä siihen malliin, että olis aika päästä sivuvaunusta eroon.



Lopettelen siis

Jamssa + tytsy 3,5kk

Nyt on niin kamalan pitkä pino ja en ole kerennyt tänään juuri koneella istua. Toinen nukkuu, mutta nyt toinen taas herää joten en taaskaan kerkeä paljoa kommentoimaan.



Mutta sen verran sanon, että anteeksi myös minun puolestani jos jotakin kirjoituksillani olen loukannut eli pumpuli, k.h.p, ketä teitä nyt oli....



Ymmärtänette varmaan että väsyneenä on pinna tiukalla ja silloin ei ehkä kannattaisi tänne nettipalstoille kirjoitellakaan koska, kuten todettua, väärinymmärryksen väärä on suuri. Sinulle erityisesti Pumpuli: olen toki kiitollinen neuvoistasi ja halustasi auttaa, mutta kun minulle vain tuli kirjoituksestasi sellainen olo, että luulit että en oikein ymmärrä tätä vauva-arkea tiuhoine yösyömisineen yms. ja siksi olen väsynyt. Tämä otti luonnon päälle, koska kyse ei ollut näistä yöSYÖMISISTÄ vaan yöVALVOMISISTA. Ja mielestäni olin sen selkeästi ilmaissut. Tuli olo, että minua pidetään jonain uusavuttomana idioottina joka ei tajua että vauvat valvottaa ja että muutenkin vähätellään väsymykseni määrää mikä väsyneelle ihmiselle on se kaikista suurin punainen vaate. Ja minä olen muutenkin erittäin temperamenttinen ihminen, saati sitten väsyneenä. Eli ANTEEKSI vielä kerran, jos loukkasin sinun tai kenenkään muun tunteita. Se ei ollut tarkoitukseni.



Sitten positiivisiin uutisiin! Meillä nukuttiin yhdellä syötöllä yhdeksään asti aamulla viime yönä!!!!! Ja nyt vastaavasti päivällä nukuttu tosi vähän ja sekin vähä huudon kera...;) Että taisi olla tosiaan typyllä yö ja päivä sekaisin ja nyt toivotaan että oikea rytmi olisi löytynyt!!!



Tsemppiä kaikille muille univajeesta kärsiville ja pikaista helpotusta. Ja täst edes lupaan etten väsyneenä tänne enää kirjoita, koska en oikeasti halua ketään loukata.



pahoitellen,

oinasmamma

Tuota Erian kirjoittelemaa juttua täällä funtsin...alkoi mielikuvitus lentää...Olisi muuten näky...kuvitelkaas oma ukkonne niihin sairaalan ihaniin verkkoalushousuihin...voi hitsi että alkoi naurattaa:)



Kaikessa ihanuudessaan:suurimmasta osasta miehistä ei olisi ikinä tähän kaikkeen:)Meillä mies ei ikinä jaksaisi nousta imettämään Leeviä 1-4 yöllä tai rauhoittelemaan allergioista kärsivää nelkkua,joka heräilee edelleen 2-6 krt/yö ja nousta sitten aloittamaan uutta päivää klo 4-5, puhumattakaan synnytyksistä tai raskauksista....Miehet on ah niin miehiä:)



Ope

Ekaks voihan ..tu, kirjoitin pitkät pätkät ja sitte kone hävitti ne jotenkin. Että ottaa pattiin tommonen. Mutta erittäin hauskat jutut teillä täällä, oli oikeen ilo lueskella! Toi oli paras toi kuukautisvuoto nenästä...



JA SITTE, pakko tuulettaa - poitsu kakkas tänään!!! Se tuli vielä esikoisen joulujuhlissa kun mulla ei kiireessä ollu muuta mukana kun 1 vaippa. Kyllä oli muilla mammoilla ihmettelemistä kun mä tsemppasin poikaa ihan tosissani hänen ähistessä ja sitte kun alkoi haista niin multa pääs melkein itku. Selitin sitte vähän että joo, tätä on odotettu...Pesin sitte 70-luvun miniveskissä kakkaa jossa meinas viemäri mennä tukkoon ja kakkaa oli sitte joka paikassa...Loistava ajoitus kuitenkin, huomenna olis pitäny mennä inhottaviin lisätutkimuksiin! Kyllä keveni omakin olo 100%.



Nyt olen silti ottanu vähän stressiä kun poitsusta otettiin tätä tutkittaessa 3 röngenkuvaa eikä suojattu mitenkään. Yks tuttu sitte kovasti ihmetteli tätä ja nyt se pyörii mulla päässä kun kävin lukemassa röntgenjuttuja netistä jossa todella painotettiin, että jokainen kuva pitäis miettiä kun näiden pienten elimistö ei vielä osaa itse " puolustautua" ja pitäis suojata tarkkaan esim. kilpirauhanen, kivekset jne. No, eiköhän ne sairaalassa tiedä mitä tekevät. Tässä nyt on viime aikoina ollu vaan ahistusta kaikesta kun ollaan jännitetty tätä maha-asiaa. Kyllä kuulkaa helpotti nyt sen osalta.



ARJEN SANKARIT Oli kyllä mahtava ajatus tuo roolien vaihtaminen. Mua usein naurattaa sisäisesti kun mies on ollu muutaman tunnin itekseen lasten kanssa niin sitä ollaan niin koti-isää ja muistetaan mainita tai hiljaa ainakin silmäillä miten paljon on tullu tehtyä: hei ruokaa on tehty, lapset hoidettu ja jopa koneen tyhjensin! wooooouh, eikö tullukaan mitalia? No, kyllähän sitä itekin osaa marttyroida, itseasiassa varmaan paremminin vielä;) Mutta kyllähän meille pitäis niitä mitaleita jaella vähän harvase päivä!



VÄÄRINYMMÄRRYKSISTÄ Nämä sähköiset viestimet on tuossa jutussa kyllä aika ketkuja, muistan just yhen keissin jossa vielä sanankin voi ymmärtää ihan väärin. Kasvotusten olisin ymmärtänyt tämän viiiielä sanan eron pelkkään vielä-sanaan...jepjep. Mutta täällä varmasti kaikki haluaa kuitenkin aidosti jakaa vinkkejä toisten arjen helpotukseen. Mutta jos on väsy ja muutenkin ketutus, saattaa kiehahtaa missä vaan.



VAATEKOKO Mä korkkasin just meidän pikkujätille 80 senttiset housut jalkaan. 68 alkaa olla jo aika nafti monessa vaatteessa. Hyvä että kasvaa!



JOULU Paljon on jo ostettu, paljon vielä ostamatta...On niin monta muistettavaa. Paketoinnissakin menee oma aikanssa vielä sitte. Päätin, että semmoset " pakolliset" pikkumuistamiset hoidetaan semmosilla vängillä lasipurkeilla, joihin viritän ruutunauhat ja sitte sisälle omatekemiä konvehteja tai koristeltuja pipareita. Ja jos ei ehdi niin ihan valmiit karkit käy. Tehdään oikeen tuotantolaitos...



Onpas harmaata, kiitos Opemamma mukavista joulurunoista!!



Papuna ja keventynyt poitsu

että ainakin minulle tämä palsta toimii välistä vain sellaisena tunteiden tuuletus kanavana. Kun on väsynyt kaipaa juuri niitä kohtalotovereita ja vain sitä tunnetta että joku ymmärtää miltä tämä tuntuu. Ja nyt kun tiedän pumpuli sinun taustasi lastentarhanopettajana, pystyn paremmin ymmärtämään tuon sinun halukkuutesi (vai hanakkuutesi ;) auttaa muita. Se vaan tässä nettikeskustelussa tosiaan tökkii ja pahasti kun niitä sävyjä millä toinen asian sanoo, ei voi aistia ja siksi minäkin vedin herneen nenuun tuosta sinun kirjoituksestasi vaikka tuskin tarkoituksesi oli se, että minä tuntisin itseni uusavuttomaksi idiootiksi jolla on epärealistiset käsitykset vauva-arjesta ja joka liioittelee väsymystään? ;) Ja herkästi tulee sellainen olo sitten itsellekin, että joo-o, kaitpa minä sitten vaan liioittelen ja pitäisi vaan aina jaksaa olla niin perkeleen kiitollinen siitä ja siitä vaikka väsyttääkin niin että taju lähtee. Tuntuu joskus, että äiti ei saa olla ihminen ollenkaan vaan että kaikki pitää vaan kestää ja kärsiä.



Koskaan ei voi tietää miltä toisesta tuntuu, ennen kuin on kävellyt hänen kengissään.... vai miten se menee? :)



Eria, sinä olet kyllä yliveto! ;) Jouduin tikahduttamaan naurunpurskahdukset kun tuo esikko tuolla vielä vetelee hirsiä! :D



poistun....



oinasmamma

Muistaakseni jossakin vaiheessa näin jossakin sellaisen listan johon oli kerätty elokuisten kasvamisia. Näkikö tämä vanha, dementoituva akka näkyjä? Mistä moisen löytää? Tuo Aleksi oli syntyessään 49 cm, painoi 3474 g ja päänuppi oli 35 cm. 2kk ikäisenä mitat oli 60,5, 5800 ja 40. 3kk:n strategiset mitat 65, 6950 ja 41,7.



Rytkyistä ja romppeista alkaa olla meillä 74-senttiset sellaista " miellyttävää" kokoa - tuolla ukolla kun on ihan hirmuisenpitkät käsivarret. Samoin jalkaterä on peritty isältä (47...) joten 68-senttisissä potkareissa alkaa olla varpaat ryppykurtussa ;p Paitojen kanssa on muutenkin kurjaa herran kanssa " tapella" - tuo kun ei yhtään tykkää siitä pään yli pujottamisesta vaikka mitä höpötyksiä ja huijauskeinoja yrittäisi keksiä :s

Karmea kasa kaapissa sellaista " Beckham-kamaa" eli on ehditty käyttää kerta tai kaksi ja sitten jo jäi pieneksi. Pitänee panna tuonne myydään -osastoon.. Kaikkea ei kyllä raatsi!

Voi sitten poikaa kiusata omilla entisillä vauvanvaatteillaan tuossa murrosiän korvilla *hih* Pahus kun ei tullut tuota poikaa kastettua - olisi vielä kastepukukin jota voisi riipiä kaapista tyttöystävien näkyville...

Miten mukava äiti minusta onkaan tulossa.......



Toivottavasti huominen päivä olisi vähän vähemmän synkkä - meiltä jäi tänään tuon paskan kelin takia päivävaunuilutkin kokonaan väliin. Hyi, Nallukka!

jäi meilläkin vaunuttelut väliin,mutta hyvin neiti pärjää noilla 30min kauneusunillaan...:) en oo jaksanu enää ressaa tosta päivä nukkumisesta,toisaalta hyvä ettei nukukkaan paljoo niin jaksais yöllä sitten. nyt vaan naureskeli tossa kun laitoin sänkyyn,kivempaa se kun ne helkatin taistelu huudot jotka taanoin oli..

sain jo esikoisen ikkunaan laitettua jouluvalot et nyt lähen penkoo kaappii että mitä muuta kivaa löytys..

Hih, tarkotin varmaan VAARA. Pikaistuksissani äsken kirjoitin, joten noita kirjoitusvirheitä on varmaan jokunen....



Voi äklö tosiaan tätä pimeyttä....:((( Tänään " puolipakolla" kaivoin joulukoristeita ja-valoja esille vaikka ei kyllä ole tipan tippaa joulumieltä näköpiirissä ja ei kai tulekaan jos ei sitä valkosta töhnää rupee taivaalta pian tippumaan....



Papunalla olikin iloisia kakkauutisia! :) Onnittelut äitille ja pojalle " miehen työstä" ;)



Nyt " potkiin" poikaa hereille, ei kai nyt koko päivää voi nukkua vaikka pimee onkin.....;)

että ulkona on PIMEE, en että POIKA on pimee! ;))) Hehheehee... Tässä taas näkee tän kirjoitetun sanan vaarat! ;) Vaikka kyllä tuo poikakin kieltämättä joskus aika PIMEELTÄ vaikuttaa....;D

Täälä kans yksi, joka olis ottanut sun tilanteessa herneet nenuun melko syvällekkin...;)Jaksamisia teidän öihin!



Meillä mies lähti työreissulle ja tulee vasta ens viikon keskiviikkona:(:( En tiedä kuinka jaksan näiden lasten kanssa yksin kun oon hirveessä flunssassakin...Vaikka pakkohan se on jaksaa!



Joululahjoista; Ei oo tullu vielä hankittua, sitte pitäs lähtee ostoksille ku mies ens viikolla kotiutuu. Kerralla ostetaan kaikki, tai ainakin se olis tarkotuksena. Miehen kans ei aiota ostaa toisillemme lahjaa, ostettiin uus televisio vähän aikaa sitte ja sovittiin et se on yhteinen joululahja. No joo, miehelle varmaan mieleisempi kun mulle...



Oltiin lauantaina pikkujouluissa miehen kanssa, lapset mun äidillä mihin mentiin juhlista mekin yöksi. Lapset oli nukkuneet huonosti koko yön, pojalla oli nuha johtu varmaan siitä, ja isompi ei saanu vauvan itkujen takia nukuttua kunnolla. Meninkin aamulla jo seitsemältä hoitamaan lapsia, ku tuntu että äiti oli niin kireenä ku ei ollu saanu nukkua kunnolla. Tiuski 2 vuotilaalle ku ei syöny aamupuuroa yms:( Päätä särki ja muutenki kamala olo koko eilisen päivän, osittain krapulaa osittain syynä flunssan alkaminen, joka tapauksessa univelka vaan kasvoi entisestään, joten ei olis kannattanu mennä koko juhliin...Itse juhlat olivat ihan onnistuneet, oli tietty mukava päästä pitkästä aikaa tuulettumaan, mutta kääntöpuolena se kun ei sitte saa nukkua seuraavana päivänä ja vielä tämä miehen reissu heti perään:(:(:(Masentaa noi ilmatkin vielä entisestään!



Pojan flunssa on onneksi helpottamaan päin, mut taitaa tääläkin hampaat tehdä tuloaan ku kalvaa nyrkkiä siihen malliin ja rinnukset on märkänä kuolasta koko ajan. Tänään alko myös ikenillään puremaan tissin päätä inhottavasti.



Nyt menen katsomaan mitä uhmaikänen rakentaa huoneessaan ku kuuluu semmonenki rytinä



Emppusimppu ja Elmeri

Kiva ensinkin että tapaamisenne onnistui jälleen.

Täällä on ollut tunteiden kuohuntaa, lähinnä ihan normaalia väsymystä ja muuta. Täytyy nyt myöntää, että en ole kirjooitellut pahemmin, koska olen itse sellainen ihminen, etten haluaisi lukea omia yltiöpositiivisia viestejäni jos olisin väsynyt ja valvonut vauvan kanssa.



Meillä nukutaan yöt ja ollaan rauhassa päivätkin, ja jotenkaan en enää koe sopivaksi sitä täällä päivittäin kertoa koska poden siitä huonoa omaatuntoa.



Haluan kuitenkin muistettavan, että kun takana on monta vuotta lapsettomuushoitoja ja kymmenkunta keskeytynyttä raskautta, en olis varmasti jaksanut yhtä hienosti kuin te oinasmamma, hanneli ja k.h.p ja kaikki, joilla alku on ollut valvomista ja rankkaa muuten. olen kiitollinen tästä että meillä on ollut helppoa, mutta samalla toivotan teille kaikille ihan kamalasti jaksamista ja voihan tuo olla että meillä sitten on joku ekstravaikea yksivuotias tms...



Kiitos Opemamma liikuttavan ihanista avauksista.



Lilli ja poika 4kk ja rapiat.