Pitäisikö lasten huomioida äitienpäivänä myös bonusvanhempi? (äitipuoli)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jotain suomalaista kateutta että se on jotenkin siltä biologiselta äidiltä pois jos joku sattuisikin onnittelemaan toivottamaan hyvää äitienpäivää myös jollekin toiselle?

Ehei, kyse on jokaisen onnittelijan omasta äitikokemuksesta. Jos isän petikumppani ei ole minulle äiti, niin miksi ihmeessä onnittelisin häntä äitienpäivänä, vaikka hän tuntuu moista minulta odottavan.

Isän petikumpoanit on sinulle ilmeisesti Useinkin lukenut satuja, auttanut läksyissä ja tehnyt ruokaa?

Olen eri, mutta minun mielestäni on vähän surullista, että lapsilla ylipäätään on niin vähän aikuisia lähipiirissään lukemassa satuja tai auttamassa läksyjä, että tällaisen henkilön ansioita tulisi muistaa äitienpäivänä.

Tällainen työ on arvokasta, joskus arvokkaampaa lapsen kehityksen kannalta kuin biologisen äidin toiminta, muttei se ole äitiyttä, ja lapset ovat tässä asiassa varsin kirjaimellisia.

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalle 11 ja 14-vuotiaalle tarvitsee lukea iltasatuja.

Taidat itse olla melkoinen satutäti..

Lapset olivat 5 ja 8 kun alettiin viettämään aikaa perheenä. Kyllä me sen ikäisille luettiin vielä pitkäänkin. Joskus nuorempi vieläkin haluaa, että luen vaikka Aku Ankkaa heille illalla.

Aika pitkälle menevä johtopäätös, että olen ikävä ihminen. Miksi täällä ollaan niin ilkeitä aina? En sanonut että pitää tehdä mitään, sanoin että toivoisin, ja olisi kiva. Mutta ymmärrän, ettei voi rinnastaa äitiin.

Christiiina kirjoitti:

Sitten jos teille tulee ero, niin ne lapset eivät kuitenkaan ole enää missään tekemisissä sinun kanssasi.

Mistä näin päättelet? Kyseiset lapset ovat läheisiä omani kanssa joten uskoisin että oltaisiin. Eikä olla eroamassa.

Jos on itsellä noin paha olla, niin suosittelen terapiaa, ei toisille ilkeilyä vauva.fissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jotain suomalaista kateutta että se on jotenkin siltä biologiselta äidiltä pois jos joku sattuisikin onnittelemaan toivottamaan hyvää äitienpäivää myös jollekin toiselle?

Ehei, kyse on jokaisen onnittelijan omasta äitikokemuksesta. Jos isän petikumppani ei ole minulle äiti, niin miksi ihmeessä onnittelisin häntä äitienpäivänä, vaikka hän tuntuu moista minulta odottavan.

Esimerkiksi vaikka siksi että se "isän petikumppani" kuitenkin usein huolehtii toisen lapsista kuin omistaan?!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jotain suomalaista kateutta että se on jotenkin siltä biologiselta äidiltä pois jos joku sattuisikin onnittelemaan toivottamaan hyvää äitienpäivää myös jollekin toiselle?

Ehei, kyse on jokaisen onnittelijan omasta äitikokemuksesta. Jos isän petikumppani ei ole minulle äiti, niin miksi ihmeessä onnittelisin häntä äitienpäivänä, vaikka hän tuntuu moista minulta odottavan.

Isän petikumpoanit on sinulle ilmeisesti Useinkin lukenut satuja, auttanut läksyissä ja tehnyt ruokaa?

Olen eroperheestä ja isä katsoi, että nuo asiat ovat hänen vastuullaan eli isyys on sitäkin, ettei anna petikumppanille valtaa lapsiinsa.

Alkup kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä jotain suomalaista kateutta että se on jotenkin siltä biologiselta äidiltä pois jos joku sattuisikin onnittelemaan toivottamaan hyvää äitienpäivää myös jollekin toiselle?

Ehei, kyse on jokaisen onnittelijan omasta äitikokemuksesta. Jos isän petikumppani ei ole minulle äiti, niin miksi ihmeessä onnittelisin häntä äitienpäivänä, vaikka hän tuntuu moista minulta odottavan.

Esimerkiksi vaikka siksi että se "isän petikumppani" kuitenkin usein huolehtii toisen lapsista kuin omistaan?!!!

Tekeekö se naisesta siis äidin? Huolehtiihan päiväkodissakin hoitajat lapsista kuin omistaan eikä heille äitienpäiväkortteja viedä.

^ Ei tee äitiä mutta kyllähän ne hoitajatkin usein sitten kevätjuhlassa huomioidaan.

Äiti huomioidaan äitienpäivänä.

Bonusvanhempi saattaa usein viettää lapsen kanssa enemmän aikaa kuin toinen biologisista vanhemmista ja suhde voi olla lapselle läheinen ja tärkeä. Bonusvanhempi usein yrittää paljon, joskus liikaakin että suhde toimisi ja tekee paljon lapsen eteen. Mutta täällä palstalla ollaan sitä mieltä että mitään kiitosta ei koskaan tarvita? Se on pieni sana, mutta tuntuisi tosi kivalta. Edes joskus.

Riippuu paljon niistä lapsista ja perheen dynamiikasta. Olen eroperheestä, jossa sekä isällä että äidillä oli uusi puoliso jo lapsuusaikani. Isänpäivänä tai äitienpäivänä en ikinä muista vanhempieni puolisoita, koska siitä jostakin syystä tulisi mulle todella kiusallinen olo. Varsinkin isäpuoli on minule todella tärkeä henkilö ja jopa läheisempi kuin kumpikaan vanhemmistani.  Vaikka en muista vanhempien puolisoita niin sanottuina vanhempien päivinä, muistan heitä muuten esimerkiksi viemällä heitä syömään.

He on niin nuoria vielä, että äitienpäivän onnentoivotus vaatisin sen, että heidän äiti tai isä pyytää heitä sen lähettämään. Ei ton ikäiset pojat vielä osaa ajatella, että niin kuuluisi tehdä. Odota, että he kasvaa niin asia varmaan muuttuu.

mielestäni ei tarvitse

olen eronnut

minulla lapset (alakouluikäiset)

en odota keneltäkään huomioimista äitienpäivänä

lapset olivat tehneet ihanat lahjat koulussa, tarjoilin heille jätskiä, keksiä ja muuta pientä herkkua

en itse välitä/tunne kosketusta näihin keksittyihin juhlapäiviin (juhlistin vain lasten takia)

kaikkea hyvää sinulle ap,

olet varmasti tärkeä bonuslapsillesi (vaikka eivät ole valitettavasti huomioineet sinua)