Lue keskustelun säännöt.
Miten te yksinasumiseen ja -olemiseen tottuneet naiset pystyitte lopulta aloittamaan yhdessä asumisen sopivan miehen löydyttyä?
14.05.2023 |
Puhutaan niin paljon suhteen asioissa, että toinen kaipaa "omaa aikaa", miten te naiset löysitte takaisin sen tasapainon, että halusitte lopulta muuttaa yhteen sen sopivan miehen kanssa?
Eli omaa aikaa saa myös parisuhteessakin, kunhan vain asioista puhutaan yhdessä?
Kommentit (41)
Kannattaa hankkia omakotitalo tai ainakin kesämökki.
Kuinkahan moni avioliitto/parisuhde on päättynyt eroon, kun asutaan siellä kaupunkikaksiossa nenut vastakkain?
Ihminen tarvitsee sitä "omaa tilaa" voidakseen hyvin.
Omakotitalossa on monia hyviä puolia: ensinnäkin on oma "reviiri".
Sitten paljon puuhaa sisällä ja ulkona, joudut tekemään yhteistyötä sen toisen kanssa, mistä syntyy "me henki". On myös paljon "omaa rauhaa".
Mies räpeltää omia juttujaan autotallissa ja nainen ullakolla. Eli yhteisen reviirin sisällä oma reviiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En edes halua pystyä. En halua enää yhtään ukkoa elämääni ja talouttani sotkemaan.
Kohta seurusteltu 5 vuotta. Välillä heitellään ilmaan ajatusta yhteenmuutosta ja naimisiinmenosta. Totuus on ettei kumpaakaan tule tapahtumaan ihan lähitulevaisuudessa. Rakastetaan toisiamme, mutta jos muutettaisiin yhteen, pitäisi löytää 500 neliöinen ok-talo jossa ei aina nähtäisi edes päivittäin. Ei vaan osata olla läheisriippuvaisia takiaisia jonka henki ja elämä riippuu siitä, että pitäisi olla aina kylki kyljessä. Kumpikin käy töissä, on omat kaverit ja harrastukset. Ollaan luonteilta omaa tilaa arvostavia. Huomaa jo viikonlopussa kun ollaan jommankumman luona, että sunnuntai iltaan mennessä kumpikin haluaa tilaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hankkia omakotitalo tai ainakin kesämökki.
Kuinkahan moni avioliitto/parisuhde on päättynyt eroon, kun asutaan siellä kaupunkikaksiossa nenut vastakkain?
Ihminen tarvitsee sitä "omaa tilaa" voidakseen hyvin.
Omakotitalossa on monia hyviä puolia: ensinnäkin on oma "reviiri".
Sitten paljon puuhaa sisällä ja ulkona, joudut tekemään yhteistyötä sen toisen kanssa, mistä syntyy "me henki". On myös paljon "omaa rauhaa".
Mies räpeltää omia juttujaan autotallissa ja nainen ullakolla. Eli yhteisen reviirin sisällä oma reviiri.
Tuo sopii varmaan joillekin, mutta en minä ainakaan halua "räpeltää omia juttujani" missään ullakolla. Ja mitä juttuja mies tekee autotallissa? Ei kaikkien miesten omat jutut ole jotain autonkorjausta tai nikkarointia. Mitä jos sekä nainen että mies haluavat katsoa leffoja, kuunnella musiikkia kaiuttimilla ja tanssia, tai esim. vaan hengailla keittiössä tai olkkarissa, lojua sängyssä lukemassa yksin, tms? Kaikki eivät myöskään halua ostaa jotain vanhaa puutaloa ja alkaa kunnostaa, rempata ja korjailla, pelätä homevaurioita yms. Kaikki eivät halua suuritöistä taloa ja suuritöistä pihaa. Moni nimenomaan haluaa asua kaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En myönnä olevani läheisriippuvainen, tosin hyvin syvästi rakastunut kyllä.
AP
Miksi sen miehen kanssa pitäis muuttaa samaan asuntoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen miehen kanssa pitäis muuttaa samaan asuntoon?
Eikös se ole siitä normaalia parisuhdetta kuitenkin.
Yhdessä nukkuminenkin on alkujaan köyhien ihmisten tapa. Ennen varakkailla oli omat huoneet. Ei miehet ja naiset kuulu samaan tilaan koko ajaksi. Pitää olla omat tilat. Samalla vaivalla on omassa kodissaan koska taloudellisen pakon takia ei tarvitse asua yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ikisinnku tuonne 30v saakka. tapasimme netissä miehen jonka kaa juttelimme vuosia ennekuin tapasimme. Hän tuli tänne luokseni kylään pariksi kuukaudeksi. Ei mitään ongelmia eikä ollut edes outoa. Enne hänen tuloa, luulin että se tulee olemaan kiusallista ja epämukavaa. Ehkä se oikean ihmisen kanssa vain hommat sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset ovat sanoneet että tykästyivät siihen yksioloon vähitellen, ja siksi eivät kaipaa ketään rinnalle. Joskus kuitenkin löytyy joku, jonka kanssa voisi sopia hyvin yhteen. Silloin alkaa rajojen etsintä suhteessa.
AP
Onko aina pakko muuttaa yhteen?
Tämä. Siis täällä palstallakin on jatkuvasti aloituksia aviossa olevilta ja yhdessä asuvilta, miten mikäkin asia toisessa ärsyttää ja hiertää. Ihan samanlaisia juttuja kuulee tuttavilta myös. Moni sanoo, että jos ero tulee, ei aio koskaan enää asua kenenkään kanssa yhdessä.
Eli, eipä tämä asia kosketa pelkästään sinkkuja, ja moni parisuhde ajautuu koetukselle, kun pitää väkisin asua yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset ovat sanoneet että tykästyivät siihen yksioloon vähitellen, ja siksi eivät kaipaa ketään rinnalle. Joskus kuitenkin löytyy joku, jonka kanssa voisi sopia hyvin yhteen. Silloin alkaa rajojen etsintä suhteessa.
AP
Onko aina pakko muuttaa yhteen?
Tämä. Siis täällä palstallakin on jatkuvasti aloituksia aviossa olevilta ja yhdessä asuvilta, miten mikäkin asia toisessa ärsyttää ja hiertää. Ihan samanlaisia juttuja kuulee tuttavilta myös. Moni sanoo, että jos ero tulee, ei aio koskaan enää asua kenenkään kanssa yhdessä.
Eli, eipä tämä asia kosketa pelkästään sinkkuja, ja moni parisuhde ajautuu koetukselle, kun pitää väkisin asua yhdessä.
Eikö tuo ole outoa? Eikö yhdessä asuta ja olla juuri sen takia koska haluaa olla oikeasti sen toisen ihmisen kanssa?
Jos ei kestä toista, voi hyvin miettiä syitä mistä moinen johtuu.
Ratkaisu: samanhenkinen, introvertti mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kirjoitetaan "yksin oleminen", ıđıøøtti-ap.🤦🏼🤦🏼🤦🏼
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä nukkuminenkin on alkujaan köyhien ihmisten tapa. Ennen varakkailla oli omat huoneet. Ei miehet ja naiset kuulu samaan tilaan koko ajaksi. Pitää olla omat tilat. Samalla vaivalla on omassa kodissaan koska taloudellisen pakon takia ei tarvitse asua yhdessä.
Just näin. Ja myöhemmin parivuoteitakaan ei ollut, vaan molempien sängyt erillään toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset ovat sanoneet että tykästyivät siihen yksioloon vähitellen, ja siksi eivät kaipaa ketään rinnalle. Joskus kuitenkin löytyy joku, jonka kanssa voisi sopia hyvin yhteen. Silloin alkaa rajojen etsintä suhteessa.
AP
Onko aina pakko muuttaa yhteen?
Tämä. Siis täällä palstallakin on jatkuvasti aloituksia aviossa olevilta ja yhdessä asuvilta, miten mikäkin asia toisessa ärsyttää ja hiertää. Ihan samanlaisia juttuja kuulee tuttavilta myös. Moni sanoo, että jos ero tulee, ei aio koskaan enää asua kenenkään kanssa yhdessä.
Eli, eipä tämä asia kosketa pelkästään sinkkuja, ja moni parisuhde ajautuu koetukselle, kun pitää väkisin asua yhdessä.
Eikö tuo ole outoa? Eikö yhdessä asuta ja olla juuri sen takia koska haluaa olla oikeasti sen toisen ihmisen kanssa?
Jos ei kestä toista, voi hyvin miettiä syitä mistä moinen johtuu.
Mitä outoa siinä on? Se että tykkää jostain ihmisestä, tai jopa rakastaa, ei tarkoita, että haluaa nysvätä sen kanssa 24/7 ja jakaa ihan kaiken. Yleensä suhde pysyy paremmassa kuosissa, kun on aikaa ja tilaa olla myös erillään.
Mulla alkaa ihan kaverit, kenestä normaalisti tykkään paljon, ottaa hermoon, jos pitää olla koko ajan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sen miehen kanssa pitäis muuttaa samaan asuntoon?
Eikös se ole siitä normaalia parisuhdetta kuitenkin.
Se mikä on normaalia on sopimuksenvaraista. Aikuiset voi järjestää parisuhteet kuten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut naiset ovat sanoneet että tykästyivät siihen yksioloon vähitellen, ja siksi eivät kaipaa ketään rinnalle. Joskus kuitenkin löytyy joku, jonka kanssa voisi sopia hyvin yhteen. Silloin alkaa rajojen etsintä suhteessa.
AP
Onko aina pakko muuttaa yhteen?
Tämä. Siis täällä palstallakin on jatkuvasti aloituksia aviossa olevilta ja yhdessä asuvilta, miten mikäkin asia toisessa ärsyttää ja hiertää. Ihan samanlaisia juttuja kuulee tuttavilta myös. Moni sanoo, että jos ero tulee, ei aio koskaan enää asua kenenkään kanssa yhdessä.
Eli, eipä tämä asia kosketa pelkästään sinkkuja, ja moni parisuhde ajautuu koetukselle, kun pitää väkisin asua yhdessä.
Eikö tuo ole outoa? Eikö yhdessä asuta ja olla juuri sen takia koska haluaa olla oikeasti sen toisen ihmisen kanssa?
Jos ei kestä toista, voi hyvin miettiä syitä mistä moinen johtuu.
Mitä outoa siinä on? Se että tykkää jostain ihmisestä, tai jopa rakastaa, ei tarkoita, että haluaa nysvätä sen kanssa 24/7 ja jakaa ihan kaiken. Yleensä suhde pysyy paremmassa kuosissa, kun on aikaa ja tilaa olla myös erillään.
Mulla alkaa ihan kaverit, kenestä normaalisti tykkään paljon, ottaa hermoon, jos pitää olla koko ajan yhdessä.
Aika jännä, itse tykkään kyllä juuri nimenomaan puuhailla kaikkea mahdollista sen oman vaimokultani kanssa. Kaikki yhdessä tekeminen ja harrastukset "liimaavat" parin yhteen mielestäni.
Meillä se onnistui sillä, että hankittiin niin iso asunto, että kummallakin oli omat makuhuoneet. Niitä makuhuoneita sai sisustaa ja pitää sitten ihan millaisesssa kunnossa tahansa. Muut alueet tehtiin yheiset päätökset siisteyden ja sisustuksen suhteen.
En tod. enää ikinä asu kenenkään kanssa.