Onko turnoff jos miehellä ei ole uratavoitteita tai erityistä kunnianhimoa? Viihtyy perusturvallisessa työssään. Yliopiston käynyt kuitenkin.
Kommentit (37)
Ei ole. En ole itsekään kunnianhimoinen.
Ei erityisemmin, ehkä se on plussaa, jos on kunnianhimoinen ja vireä.
On todella paljon väliä. Mielummin köyhä amis jolla on kunnianhimoa ja tavotteita (sekä kompetenssia saavuttaa ne, ei pelkkä tyhjänjauhaja) kuin paikoillaan jauhava tylsä tavis.
Höh. Se on mitä haluaa tehdä.
Olen itse väitellyt, mutta tykkään tavallisen turvallisesta työstäni, johon kelpoisuusehtojen mukaan riittäisi maisterin koulutus.
Teen työni hyvin, mutta en halua edetä. Arvostan vapaa-aikaa, lunkia työtä ja keskiverto 4750 e / kk-palkkaa. Tiedän, että olisin voinut lähteä etenemään mutta miksi? Et jonkun tonnin takia kuukaudessa?
Vierailija kirjoitti:
Höh. Se on mitä haluaa tehdä.
Olen itse väitellyt, mutta tykkään tavallisen turvallisesta työstäni, johon kelpoisuusehtojen mukaan riittäisi maisterin koulutus.
Teen työni hyvin, mutta en halua edetä. Arvostan vapaa-aikaa, lunkia työtä ja keskiverto 4750 e / kk-palkkaa. Tiedän, että olisin voinut lähteä etenemään mutta miksi? Et jonkun tonnin takia kuukaudessa?
Palkkasi ei ole mikään keskiverto vaan kuulut parhaiten toimeentuleviin Suomessa.
Onko siis dippainsinööri kyseessä?!🤔🤓
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Se on mitä haluaa tehdä.
Olen itse väitellyt, mutta tykkään tavallisen turvallisesta työstäni, johon kelpoisuusehtojen mukaan riittäisi maisterin koulutus.
Teen työni hyvin, mutta en halua edetä. Arvostan vapaa-aikaa, lunkia työtä ja keskiverto 4750 e / kk-palkkaa. Tiedän, että olisin voinut lähteä etenemään mutta miksi? Et jonkun tonnin takia kuukaudessa?
Palkkasi ei ole mikään keskiverto vaan kuulut parhaiten toimeentuleviin Suomessa.
Jaa? Ei se siltä välillä tunnu :)
T. Se mies joka tuon kommentin kirjoitti
Vierailija kirjoitti:
Höh. Se on mitä haluaa tehdä.
Olen itse väitellyt, mutta tykkään tavallisen turvallisesta työstäni, johon kelpoisuusehtojen mukaan riittäisi maisterin koulutus.
Teen työni hyvin, mutta en halua edetä. Arvostan vapaa-aikaa, lunkia työtä ja keskiverto 4750 e / kk-palkkaa. Tiedän, että olisin voinut lähteä etenemään mutta miksi? Et jonkun tonnin takia kuukaudessa?
Eihän siinä helposti ole kyse rahasta, vaan tavasta olla ja elää. Halu nähdä mitä vuorten takana on vaikka kotilaaksossa olisi turvallista.
Ei tarvitse olla uraan liittyviä tavoitteita, mutta joitakin unelmia ja tahtoa niiden toteuttamiseen olisi kiva olla, tavoite voi liittyä vaikka matkusteluun, lukemiseen tai muuhun harrastukseen.
Outo kysymys, koska vastaus riippuu siitä, millainen itse olet ja mitä itse arvostat.
Oma mieheni on urallaan menestynyt ja hyvässä asemassa, mutta mielestäni jämähtänyt samaan hommaan ja hänestä olisi paljon enempäänkin. Myös palkkakehitys tyssännyt, koska ei ole vaihtanut työnantajaa. On itse tyytyväinen ja mikäs siinä.
Itse olen ammatillisesti kunnianhimoinen, etsin säännöllisesti uusia duuneja ja kouluttaudun lisää, vaikka eivät koulutukset enää palkkaani nosta (olen viisikymppinen ja väitellyt jo 20v sitten). Mieheni mielestä olen hullu 😀
Ollaan oltu kohta 25 v yhdessä että se niistä turn offeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Se on mitä haluaa tehdä.
Olen itse väitellyt, mutta tykkään tavallisen turvallisesta työstäni, johon kelpoisuusehtojen mukaan riittäisi maisterin koulutus.
Teen työni hyvin, mutta en halua edetä. Arvostan vapaa-aikaa, lunkia työtä ja keskiverto 4750 e / kk-palkkaa. Tiedän, että olisin voinut lähteä etenemään mutta miksi? Et jonkun tonnin takia kuukaudessa?
Eihän siinä helposti ole kyse rahasta, vaan tavasta olla ja elää. Halu nähdä mitä vuorten takana on vaikka kotilaaksossa olisi turvallista.
Kuolinvuoteellaan kukaan ei kadu sitä ettei tehnyt enemmän töitä ja uraa.
turn off on housuissas, nykyään kaihdetaan noita englannin kliseitä ja väännettyjä sanoja, tosi vanhamaikaista ja junttia
Turnoff on kysellä naisten mielipiteitä. Muista tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Se on mitä haluaa tehdä.
Olen itse väitellyt, mutta tykkään tavallisen turvallisesta työstäni, johon kelpoisuusehtojen mukaan riittäisi maisterin koulutus.
Teen työni hyvin, mutta en halua edetä. Arvostan vapaa-aikaa, lunkia työtä ja keskiverto 4750 e / kk-palkkaa. Tiedän, että olisin voinut lähteä etenemään mutta miksi? Et jonkun tonnin takia kuukaudessa?
Eihän siinä helposti ole kyse rahasta, vaan tavasta olla ja elää. Halu nähdä mitä vuorten takana on vaikka kotilaaksossa olisi turvallista.
Kuolinvuoteellaan kukaan ei kadu sitä ettei tehnyt enemmän töitä ja uraa.
Se ura voi olla niin paljon muutakin kuin kouluttautuminen korkealle, jotta voisi takoa jollekin toiselle voittoa. Mietipä intohimouria. Vaikkapa joku tutkija tai taiteilija.
0/5 provo. Täällä palstalla oleville 149/130 mammoille riittää kun mies ei hakkaa. Piste.
Vapaa-ajalla jaksaa paremmin kun työ ei vie kaikkia mehuja.
Minulle ei ole. Kaikki eivät ole urakeskeisiä. Ihmisellä voi olla muitakin tavoitteita ja / tai intohimoja elämässään, esimerkiksi itselleen tärkeisiin harrastuksiin liittyviä. Sen sijaan minulle olisi turn off jos mies ei ole hankkinut minkäänlaista koulutusta (enkä tarkoita yliopistoa vaan edes jotakin koulutusta) , eikä kävisi töissä ollenkaan. Ja tarkoitan nyt vapaaehtoisesti työtöntä, en sellaista joka parhaansa mukaan yrittää työllistyä.
Ymmärrän kyllä esimerkiksi mielenterveysongelmien vaikutuksen yllä mainittuihin asioihin, mutta lähtökohtaisesti jokainen varmaan toivookin mieleltään tervettä kumppania. Tai edes sellaista, jonka ongelmat pysyvät hallinnassa, ja joka kykenee normaaliin elämään.
Mun poikani on tällainen, juuri juttelimme muutama viikko sitten asiasta.
Sanoi että on äärettömän onnellinen ja tyytyväinen ok palkkaiseen työhönsä mikä joustaa kun hän tarvitsee joustoa (2 pientä lasta) eikä enää vie häntä kuukausiksi maailmalle kuten ennen (nyt vain viikkoja harvakseltaan). Hänelle jää aikaa keskittyä perheeseen ja omaan elämään. Tämä sopii hänelle koska vaimonsa on tukevasti uraputkessa ja kunnianhinoinen.
Kumpi on tärkeämpää?
Ego vai jatkuvuus?
Egoilu on heittelehtivää ja arvaamatonta.
Jatkuvuus on varmistavaa.
Tässä maailmassa mikään ei ole yhtä varmaa kuin ulkoisten olosuhteiden epävarmuus.
Jos ihminen on tyytyväinen siihen, missä on, se luo muutakin varmuutta.
Jos ihminen ei ole tyytyväinen siihen, missä on, se vaikuttaa kaikkeen.
Joidenkin identiteetti kasvaa ajassa työnsä mukaiseksi.
Jos itsellä ei ole identiteetti täysin selvillä, toinen voi vaikuttaa tylsältä.
Identiteettiasioiden ristiriidat kasvattaa ihmisten arvot ja maailmankuvan irralleen.
Väitänkin, että te olette jo nyt eroamassa, vaikka et ole vielä päättänyt niin.
Itseään jalkaan ampumisen taito on taito sekin.
Oikea vastaus on sussa ja tiedät sen itsekin.
Ei ole. Eikä kunnianhimo tarkoita että on sen menestyneempi kuin muutkaan.