Onko olemassa "kissamaista" koirarotua?

Vierailija kirjoitti:

AP:n mainitsemat on miellyttämisenhaluisia ja kivoja. Pitbullit on jääräpäisiä ja hankalia ja tappaa mielellään jyrsijöitä, eli vähän niinkuin kissoja? Ei voi suositella aloittelijalle kylläkään, vaikka yksi just kuorsaa tässä kivasti kainalossa.

Suomessa ei kovin montaa pitbullia ole, staffeja toki paljon.

Akita inut ovat aika itsenäisiä luonteeltaan.

Japanese chin.

Kissamaisuus koiralla tarkoittaa vaikeasti koulutettavuutta ja koiralle epätyypillistä kiinnostuksen puutetta ihmisiä kohtaan. Tällaisia rotuja ovat vinttikoirat sekä jotkut alkukantaiset koirarodut, jotka eivät tule myöskään toimeen muiden lajinsa edustajien kanssa ja soveltuvat siten huonosti vaikka kaupunkiin, missä on paljon muita koiria. En myöskään suosittele metsästyskoirarotua, mikäli et halua, että koira elää pääasiassa viettiensä armoilla.

Itse näkisin, että toivomasi ominaisuudet eivät nimenomaan ole kissamaisia piirteitä, vaan ennemmin seurakoirille tyypillisiä ominaisuuksia. 

Itselläni on kishu, japanilainen pystykorva. Luonteeltaan on aivan kuin kissa. Kasvot pestään ruoan jälkeen, kiipeilee kuin kissa (mm puuhunkin on kiivennyt), itsenäinen rotu

Villakoira. Se juttelee eri äänillä, löytyy kissaa, papukaijaa ymym. Se on ketterä, ja vetää etutassut allensa kuin kissa. Hyppää korkealle, jouset jaloissa.. Tykkää olla sylissä/lähellä, nukkuu vieressä. Ei lähde edes karvaa muutenkun trimmatessa. Pukeahan se pitää kun alukarvaa ei ole, mutta pentuna kun kaikki opettaa niin loppu sujuu kun tanssi vaan. Itse kun opettelee trimmaamaan niin jo kahdella kerralla säästät.. Villakoira oppii yhdestä kerrasta, myös ne huonot asiat, ei tarvi toistoja toiston perään kuten muut rodut, mutta jos opetat "väärin", niin se pitää korjata heti ettei väärästä tule tapaa. Villakoira tuoksuu aina hyvälle koska pitää pestä ja trimmata n kk välein. Keskari on tervein niistä koko luokista ja netistä voi tutkia sukutaulut, sairaudet ym. Pienemmillä on hammasongelmia, lonkka/polvi ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

vinttikoirat(näitä on monenkokoista mini-italianosta aika isoon). Itse käsittäisin kissamaisen koiran juuri sellaisena jääräpäänä :D

Tämä^

Sen kissamaisuuden mukana tulee itsenäisyyttä ja itsepäisyyttä ( ja usein myös riista -tai vähintään saalisviettiä).

Helposti koulutettavat ja muutenkin helpot koirat ovat usein juuri sellaisia laumakeskeisiä, oikein koirakoiria -tai vaihtoehtoisesti todella energisiä ja palvelusrotuja.

Kissamaisista roduista itselle tulee mieleen shiba, vinttikoirat, faaraokoira ja jotkin alkukantaiset rodut. Whippet olisi ehkä "helpoin" näistä ja Suomessa on hyvin kasvattajia. Jos ei ole mielenkiintoa pukea koiraa juurikaan Suomen keleissä ja/tai ei usko voivansa tarjota vinttarille turvallista paikkaa juoksemiseen, niin shiba voisi olla parempi. Pentua voi joutua jonottamaan hyvän aikaa, etenkin jos haluaa nartun tai punaisen shiban.

Täytyy vielä lisätä, että jos aloittaja haluaa sheltin tai perhoskoiran niin go for it! En itse miellä kumpaakaan kissamaiseksi, ellei sillä tarkoiteta sitten mitä tahansa rotua joka ei häslää ihan yhtä paljon kuin labbis tai bokseri?

Joka tapauksessa molempia eläinlajeja omistaneena, kissat ovat kissoja ja koirat ovat koiria. Jos haluaa koiran "kissan korvikkeeksi" niin kannattaa tutustua rotuihin huolellisesti, ettei tule pettymyksiä.

Kissankokoisilla koirilla on usein tyyppivikana polvien sijoiltaanmenoa, hammasongelmia ( mukaanlukien vaikea hammaskiven kertyminen suun hoidosta huolimatta) ja sydänvaivoja.

Kannattaa valita rotu terveys ja luonne edellä.

Jos oot kissaihminen, ei koira korvaa sitä. Kuten ei kissa korvaa koiraa. Oli joku kissalaji joka oli geneettisesti jalostettu allergiavapaaksi, onko se oikeasti niin. Ehkä tuonti maksaa vähän ja muut kulut.

Sheltti on ainakin siinä mielessä kissamainen, että se nuolee tassujaan, ja tykkää ylittää esteitä esim agilityssa. Monet ovat arkoja vieraita kohtaan, kuten kissatkin. Haukkuherkkä voi kyllä olla, joten ei välttämättä hiljaisin vaihtoehto. Mutta joo, kyllä varmaan kärkisijoilla olisi.

Vierailija kirjoitti:

Chow Chow, Basenji, Papillon

eurasier, jossa on 1/3 chowia, 1/3 samojedia ja loput keeshondia on kissamainen; melko tauhallinen, ei hauku vaan itseasiassa piipittää :D ja on oman tiensä kulkija introvertti koira. Ei ole kyllä millään tavalla energinen ainakaan kotona, mutta laumakoirana on omalle väelle seurallinen. Ulkona voi innostua temmeltämään.

Eurasierin kun hankkii, niin ainakin ihmisten ihastelun määrä on rajaton

https://www.hankikoira.fi/koirarodut/eurasier

vaikka koira ei itse ulkopuolisten ihastelusta niin välitä :D

Vinttikoirilla on yleensä kova saalisvietti, metsästyskoiria kun ovat.

Akitat ja monet muut pystykorvat ei ole välttämättä kovin koira sosiaalisia tai muutenkaan helppoja luonteeltaan, koska niiltä puuttuu miellyttämisenhalu.

Joku kissojen kasvattama koirayksilö

Älä ota mitään kissaa, jos olet allerginen. Vaikka sinulle ehdotellaan karvattomia rotuja yms. tiedätkin allergisena ettei karvat allergisoi vaan ihosta irtoava hilse. Joudut luopumaan kissasta tai lopettamaan sen eläinlääkärissä, jos erehdyt kissan ottamaan. Siihen ei voi siedättyä.

Testaa varmuuden vuoksi koira-allergia, yleensä kissoille allergiset ovat kaikille muillekin eläimille allergisia. Välttyäksesi suurelta surulta testauta itsesi.

Jos et ole koirille allerginen, muista että niitä pitää kouluttaa ja pitää kiellot ja myönnytykset samanlaisina läpi elämän. Teet koirasta sekopäisen, jos tänään on joku/jotkut asiat kiellettyjä ja huomenna saa tehdä mitä vaan. Sitten taas kielletään ja sallitaan. Koiraparka ei tiedä mitä haluat, joten päättelee itse, että aina kannattaa yrittää tehdä kiellettyä asiaa. Siinä sitten ihmettelet, miten toi koira voi olla noin sekaisin vaikka itse aiheutit sen.

Pennun kasvatus koosta riippumatta on aikaa vievää ja kokemattomalle kovaa hommaa. Omaa aikaa ei ole. Pentu vaatii seuraa koko ajan, pureskelee huonekaluja ja ihan kaikkea myös sähköjohtoja, jolloin tietty kuolee sähköiskuun.

Pennuille sopivaa ruokaa pitää antaa monta kertaa päivässä sopivia määriä kerrallaan. Ei siis niin paljon kuin pentu jaksaa syödä. Raikasta vettä aina oltava saatavilla. Pentu tulee opettaa olemaan yksin huutamatta ikäväänsä sinun ollessa töissä. Pentu tulee opettaa lempeästi sisäsiistiksi. Ei saa rankaista, jos tekee asiansa sisälle. Pennulla tulee alusta asti olla tietty paikka, jossa on alustoja, joille saa tehdä asiansa. Pienet pennut eivät osaa vielä pidätellä.

Koiranpito, koulutus, miten kotona käyttäydytään ja miten ulkona, on oltava johdonmukaista hommaa ja sinulla selvät päämäärät, mitä koiralta odotat koulutuksen seurauksena. Korona toi aivan liikaa kokemattomia koiranomistajia, joiden koirat haukkuvat ja rähisevät heti, kun ovesta ulos pääsevät. Minun korttelissa onneksi on moni ns. Koronakoira häipynyt vähin äänin. Meteliä riittää silti ja omistajat eivät puhu koirille mitään vaikka ne rähisee takajaloillaan toisille koirille.

Tarvitseeko jatkaa? Vieläkö haluat koiran? Kissamaista koiraa ei ole olemassakaan. Koirat pitää viedä useita kertoja päivässä ulos joka päivä joka kelillä,

Etnankoira saattais olla aika lähellä sellasta, mitä ap etsii. Pienenpuoleinen, ketterä, leikkisä, ei liikoja miellyttämisenhalua, mutta koulutettavissa. Ei räkytä, eikä seuraa perskärpäsenä joka paikkaan. Vähän riistaviettiä, mutta niinhän on kissoillakin.

Havanna

Basenjia luonnehditaan usein kissamaiseksi. Basenjit eivät hauku ollenkaan. Niiden huono puoli voi olla voimakas riistavietti ja pienempi sisäsyntyinen motivaatio työskennellä ihmisten kanssa. Italianvinttikoirakin voisi sopia, jos mahdolliset sisäsiisteysongelmat ei haittaa (tai vaihtoehtoisesti jaksaa nähdä paljon vaivaa sisäsiisteyskoulutukseen) ja jaksaa pukea koiraa.

Jos tarmoa riittää yhdessä puuhailuun, voi paimenkoira olla ihan hyvä valinta ensimmäiseksi koiraksi. Paimenkoirille on yleensä helpompi kouluttaa perustottelevaisuus kuin metsästystaustaisille roduille. Sheltit ovat poikkeuksetta todella äänekkäitä. Toinen pieni ja ketterä paimenkoira on schipperke. Pienimmät schipperket ovat kolmisen kiloa. Nämäkin tosin usein räksyttävät.

Pienikokoisilla koiraroduilla on usein terveysongelmia (atopiaa, sydänvaivoja, silmä- ja hammasongelmia, huonoa luustoa, ääniarkuutta...). Pentu kannattaa siis valita sellaiselta kasvattajalta, joka teettää molemmille vanhemmille pevisaa laajemmat terveystutkimukset ja kertoo avoimesti valitsemiensa linjojen sairaustilanteesta.

Havannaa ihmisläheisempää koiraa saa hakea, ei ole todellakaan kissamainen tai itsenäinen. Meidän havat ahdistuu jo siitä, jos rohkenen laittaa vessan oven kiinni kun menen sinne toimittamaan tarpeeni. Ihana rotu kyllä muuten, jos tykkää turkinhoidosta.

Vierailija kirjoitti:

Doge

Kyllä shiba!

Tosin tummat urokset muistuttavat luonteeltaan enemmänkin rotweilerin ja karjalan karhukoiran risteytystä kuin kissaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan westie eikä mikään terrieri.

Meillä on cairnterrieri ja olen kuullut tätä rotua kutsuttavan kissamaiseksi. Koitin googlettaa jotain lähdettä tälle väitteelle, mutta en löytänytkään mitään, eli tää on varmaaki tullu jonkun cairnin omistajan suusta. :D Meidän koira näyttää kyllä ihan kissalta leikkiessään.. :D Niin samat eleet. Ovat itsepäisiä, mutta herkuille persoja niin koulutus on suht helppoa. Rotua kuvataan itsenäiseksi, mutta toisaalta cairnit haluavat olla kaikessa mukana mitä omistaja tekeekin.