Lue keskustelun säännöt.
Isännöintiliitto: Osa taloyhtiöistä ei saa lainaa edes välttämättömään putkiremonttiin
11.05.2023 |
Noin joka kymmenes (9 %) Putkiremonttibarometriin vastanneista isännöintialan ammattilaisista raportoi, että heidän hallinnoimissaan kohteissa on jäänyt putkiremontteja toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia.
Niin ikään yhdeksällä prosentilla vastaajista on asiakastaloyhtiöitä, joissa kiinteistön alasajo on ajankohtaista.
Kommentit (31)
Meillä kävi tuuri. Oli rivitalossa alkanut valesokkeli mätänemään ja yksi asunto oli jo asetettu asumiskieltoon. Pankinjohtajan juttusille siis piti lähteä. Velkaa velan päälle tarvittiin.
Taloyhtiö 70-luvulta, muut remontit (mm. putket) tehty ajallaan, muutenkin siisti ja lähellä keskikokoista kaupunnia. SILTIKÄÄN ei lainaa myönnetty kuin yhdestä pankista! Ja tämä oli vuonna 2019 ennen koronaa, sotaa, inflaatiota ja korkojen nousua! Nykypäivänä olisi aivan turha edes kysyä lainaa, emme saisi edes siltä yhdeltä, vaan edessä olisi ollut tuo "hallittu alasajo".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta vastikkeita ei perkele nosteta vaikka isännöitsijä kuinka polvillaan rukoilisi!
Sitten vaan velkaa velan päälle.
Yleensä vastikkeella katetaan juoksevat kulut, ja remontit maksetaan lainalla - siis mikäli sitä saa. Jotta vastikkeen keräämisestä etukäteen remonttien rahoitukseen olisi sanottavaa hyötyä, se pitäisi myös osata tai haluta sijoittaa. Tähän yhtiöillä on keskimäärin heikosti valmiuksia.
On myös paljon sellaista jatkuvaa huoltotyötä, mitä voi tehdä vastikkeilla, mikä ehkäisee tarvetta isoille rempoille tai ainakin sille, että ne tulevat yllättäen, kun jotain hajoaa. Taloyhtiön kassassa pitäissi aina olla sen verran rahaa, että pienet yllättävät remontit saadaan kuitattua ilman lisälainan hakemista.
Vierailija kirjoitti:
Ämpärillä vesi sisään kaivosta ja tarpeet voi tehdä siihen samaan ämpäriin ja kaataa ikkunasta ulos. Näin tehtin Suomessa vielä 100 vuotta sitten. Vesivessat ovat nykyajan humputuksia joita ihminen ei tarvitse.
Venäjän Karjalassa on lähimmät kerrostalot joihin ei tule vettä. Elintasoero maidemme välillä 9
alkaa pikku hiljaa kaventua...
Jos jokainen asukas ottaisi itse tarvitsemansa lainan pankista, omaa muuta vakuutta vastaan, niin teoriassa linjasaneeraus voitaisiin tehdä. Käytännössä tämä ei ole varmaan mahdollista. Remontin jälkeen talolla olisi vakuusarvoa enemmin.
Pientä pitkitystä asumiseen voisivat toiset taloyhtiöt saada, jos tehtäisiin vain sukitus, joka on halvempi.
Vierailija kirjoitti:
Ämpärillä vesi sisään kaivosta ja tarpeet voi tehdä siihen samaan ämpäriin ja kaataa ikkunasta ulos. Näin tehtin Suomessa vielä 100 vuotta sitten. Vesivessat ovat nykyajan humputuksia joita ihminen ei tarvitse.
Ei 100 vuotta sitten heitetty ikkunasta ulos.
Isovanhemmilla ihan oli vesivessakin jo.
100 vuotta sitten ymmärrettiin siisteys ja hygienia hyvin.
On huomattavasti pidempi aika siitä milloin likavesi heitettiin ikkunasta ulos ja sekin tapahtui jossain Pariisissa. Suomessa ei silloin ollut kerrostaloja suurissa kaupungeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko talo silloin vanha ja purkukuntoinen. Vai tosiaan asukkaiden tulot heikot tms. Miten nuo tilanteet pitäisi hoitaa.
No miksi heitä ei tueta asumistuen kautta kun vuokralaisia tuetaan?
Kerrostalo on remonttivaiheessa kallis asumismuoto. Kaikki on kalliimpaa kuin maan tasossa asuvilla, omakoti- ja rivitalon putkiremppa on hinnaltaan huomattavasti halvempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taivaalta tulee vettä, se pölyttynyt euron ämpäri kaapin perukoilta käyttöön.
Isännöintiliitolta karu arvio taloyhtiöistä -jopa konkurssit uhkaavat
Isännöintiliitto maalaa karun kuvan taantuvien alueiden asumisolosuhteista. Taustalla on fakta, että väestöään menettävillä alueilla yhä useampi taloyhtiö ei pysty toteuttamaan kriittisiä remontteja rahoitusvaikeuksien takia.
Näillä alueilla myös asuntojen kysyntä on heikkoa. Tämä heijastuu hintatasoon ja sen kautta asunnon vakuusarvoon pankin silmissä.
Liiton mukaan strategisesti järkevin, mutta osakkaille vaikein ja raskain vaihtoehto tällaisissa tapauksissa olisi ajaa taloyhtiön toiminta hallitusti alas.
Suomen laki ei kuitenkaan tunnista tällaista prosessia kovin hyvin. Tästä johtuen vaikeuksiin joutuneet taloyhtiöt sinnittelevät ja pyrkivät pitämään rakennukset jotenkuten asuttavina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osakkaat ovat säästäneet ja valinneet ammattitaidottoman hallituksen ja isännöitsijän. Remontteja ei ole ajoitettu PTS:ksi ja vuosisuunnitelmiksi ja korjausvastikkeita ei ole peritty tarpeeksi, joten tarvitaan liikaa pankkilainaa. Omistaja voi katsoa peiliin.
Hallitus ei ole kahvikerho. Vuosikokous on kuitenkin ylin päättävä elin.
Ehkä 20 000 euroa voisi olla lähempänä totuutta. Omistajat asuivat vuosikymmeniä huonoimmilla seuduilla äärimmäisen halvoissa omistusasunnoissa. Jotkut jo purettu ja osaa odottaa. Yksi ainakin mennyt konkurssiin.. Vuokralaisia ei loppuaikoina ainakaan osaan enää edes löytynyt koska täysin vääränkokoisia asuntoja nykyolosuhteisiin ja huonokuntoisia.