Vuorotöitä tekevä, rehellisesti kysyen häiritseekö viikonlopputöiden tekeminen?

Kun lapset oli pieniä, niin häiritsi. Nykyisessä työssä pääsen viikonloppuisin klo 14, joten päivää jää hyvin.

Joskus häiritsee. Olen kuitenkin tehnyt vuorotyötä 12 vuotta että olen tottunut. Ehdottomat plussat on arkivapaat ja toki näkyy ne viikonloput ja yöt palkassa. Lisäksi pystyy melko helposti sumplimaan pitkiä vapaita, ns normityösssä on vaikeampaa.

Ei häiritse. Isällä ja lapsilla on enemmän tilaa viettää aikaansa toistensa kanssa kun minä olen töissä ja joka kolmas viikonloppu on vapaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei häiritse. Isällä ja lapsilla on enemmän tilaa viettää aikaansa toistensa kanssa kun minä olen töissä ja joka kolmas viikonloppu on vapaa. 

Niin, unohdin nuo arkivapaat. Ne antaa enemmän liikkuma tilaa lasten esim hammaslääkäreissä, jne. 

Tein 2-vuorotyötä, kokeilin sitten päivävuoroa, jossa aina viikonloppuvapaat. Kolme kuukautta kestin sitä ja vaihdoin takaisin siihen kahteen vuoroon. Kiva kun viikolla joskus kolmekin vapaapäivää peräkkäin.

Kyllä häiritsi. Puoliso teki matkatöitä ja jatkuvasti piti järjestellä lastenhoitoa iltoihon ja voikonlopuihin. Viikonloppulisät menivät usein lastenhoitopalkkioihin. Lisäksi julkinen kulki vkl harvemmin ja työmatka kesti kauemmin kuin arkena. Oli pakko lopettaa ja samalla vaihdoin pois sh:n hommista.

Häiritsee, kun on pakko tehdä lauantaivuoroja, eikä lauantaista saa edes mitään lisiä. Mutta elämäntilanteeni on sellainen, että en pysty vaihtamaan alaa.

Kyllä ja ei. Tulee rahaa ja tykkään arkivapaista. On kuitenkin käynyt usein ettei ole päässyt illanistujaisiin ja tapahtumiin. Aina saa jännittää meneekö työvuorotoiveet läpi ja yllättävät kivat jutut jää usein väliin.

Itsellä 2 töitä, 2 vapaata, 3 töitä, 2 vapaata, 2 töitä 3 vapaata. Itsellä onnistuu, mutta varmasti pienien lapsien kanssa vaikeaa, kun välillä työvuorot alkavat aikaisin ja/tai loppuvat myöhään.

Häiritsevät kovastikin, koska vievät aikaa lasten kanssa olemiselta. Meidän alalla myöskään niistä ei saa kompensaatioksi arkivapaita, vaan viikonlopputyöt lasketaan päivystystyöksi, jonka päälle tulee ihan normaali arkityöviikko. Paitsi jos töitä on arkipäivää edeltävänä yönä, siinä tapauksessa saa nykyään seuraavan päivän vapaaksi. Se ei tosin lasten kanssa olemiseen tai asioiden hoitamiseen auta, koska se menee nukkumiseen.

Vuorolisien poisto varmaan häiritsee tulevaisuudessa vielä enemmän.

Kyllä. Siksi vaihdoin normaaliin työaikaan.

Kolmivuorotyö pilaa kaiken sosiaalisen elämän.

Kyllä häiritsi. Keskellä viikkoa oli yksi iltavuoro 11.30-20.00 ja aamuvuorot 7.00-15.30. Kun oli töitä viikonloppuna niin vapaapäivät oli pe ja ma. En ole koskaan tykännyt vuorotyöstä.

Niin ja kun on uniapnea niin suositellaan säännöllistä päivätyötä ma-pe.

Vierailija kirjoitti:

Vuorolisien poisto varmaan häiritsee tulevaisuudessa vielä enemmän.

Ei häiritse. En tee enää sitä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vuorolisien poisto varmaan häiritsee tulevaisuudessa vielä enemmän.

Onnea vaan sitten niille jotka yrittävät rekrytä ihmisiä vuorotyöhön. Ei sitä hullukaan tee ilman lisiä, puolihullu lisien kanssa.

Ylipäätään se elämän rikkonaisuus häiritsi ja vuorojen satunnaisuus sekä vapaiden epäsäännöllisyys. Tuskin sinkkuna olisin enempää tykännyt kun perheellisenäkään.

Ei. Mulla on "viikonloppu" silloin, kun työvuorolistassa on vapaata.

Yksi vapaa viikonloppu riittää kuukaudessa. Kolme sunnuntaita kun saa tehdä, niin tilinauhassa on paljon miellyttävämpi summa.

En enää tee töitä, mutta viikonloputhan on ihan parhaita. Vältää vierailut anopille ja ei tarvitse edes olla perheen kanssa ja siitä saa vielä korottettua palkkaakin! 

Yh isä, vuorotyö jonka lisäksi joudun välillä tekemään viikonlopun töitä. Ahdistaa toisinaan paljon, koska esim toimiva parisuhde on vain haave. Yksinäisyyden tunne tekee pahaa, vaikka lapset onkin elämässäni ja olen onnellinen siitä, mutta kaipaa sitä toista aikuista ja läheisyyttä. Kaiken lisäksi muukin sosiaalinen elämä on koetuksella.